Miss Eurooppa Ester Toivonen
Suomen puolustusvalmius
alkaa parantua 1930-luvun puolivälissä, jolloin kansainvälisen
jännityksen lisääntyminen alkaa muuttaa asenteita
maanpuolustukselle myönteisiksi.
P.E.Svinhufvudin tulo
presidentiksi 1931 merkitsi maanpuolustuksen merkityksen kasvua. Uusi
presidentti nimitti välittömästi Mannerheimin puolustusneuvoston
johtoon ja nimityksen myötä puolustusneuvoston asema vahvistui
huomattavasti. Kesäkuun 30. pnä 1932 annetaan sosiaalidemokraattien
vastustuksesta huolimatta uusi asevelvollisuuslaki, jonka mukaan
yleiseksi palveluajaksi tulee 350 päivää ja aliupseeriksi ja
upseereiksi koulutettaville 440 päivää. Samalla myös
kertausharjoitukset tulevat pakollisiksi. Asevelvollisuuslain
hyväksymisen jälkeen päähuomio kiinnitetään uuden
liikekannallepano- ja aluejärjestelmän luomiseen. Everstiluutnantti
A.F.Airon ja majuri Leonard Grandellin suunnitelmiin perustuvaan
liikekannallepanojärjestelmään siirrytään 1. toukokuuta 1934.
Siinä maa on jaettu yhdeksään sotilasläänin ja nämä edelleen
30sotilaspiiriin, joiden tehtävänä on mm. vastata kutsunnoista ja
maavoimien liikekannallepanosta siten, että kukin sotilaslääni
perustaa yhden divisioonan sekä erikseen määrätyt erillisjoukot.
Suojeluskuntien tehtävänä on auttaa sotilaspiirejä
liikekannallepanossa. Uusi aluejärjestelmä vapauttaa vakinaisen
väen koulutus- ja suojajoukkotehtäviin ja nopeuttaa
liikekannallepanoa.
T.M. Kivimäen hallitus
ryhtyi päättäväisesti palauttamaan Suomen yhteiskuntarauhaa. Jo
vuonna 1933 kiellettiin toistaiseksi punaisten lippujen käyttö ja
vastapainoksi rajoitettiin IKL:n esiintymistä kieltämällä
kokonaan tai osittain sotilaallisesti järjestetyt yhdistykset.
Virkamiehiä uhataan rangaistuksella, jos he esiinstyvät poliittista
kantaa ilmaisevissa asuissa. Rauhoituslakien antamista jatketaan
vuonna 1934. Huhtikuun 5.pnä annettu ns.puserolaki kieltää
käyttämästä julkisessa tilanteessa tai tehtäväsää poliittista
tunnusasua ja 14. huhtikuuta annettu kiihotuslaki hillitsee
ennenkaikkea IKL:n lehdistön hyökkäävää kirjoittelua.
Rauhoituspolitiikka onnistuu ja saa taakseen kansan kannatuksen.
Suomen ensimmäisen
kauneuskilpailun järjesti Suomen Kuvalehdet vuonna 1926. Tavoitteena
oi löytää ”mahdollisimman puhdas suomalainen naistyyppi”.
Varsinaisia kauneuskilpailuja järjestettiin vuodesta 1933 alkaen.
Tuolloin järjestettiin Munkkiniemen Golf-kasinolla Helsingissä
ensimmäiset Miss Suomi-kilpailut, jonka voitti Ester Toivonen.
Somerolla syntyneen neiti-ihmisen ja Lodzissa syntyneen Puolan
saksalaisen soitto-oppilaan tyttären kauneus oli niin häikäisevää,
että hänet valitaan syyskuun 8.pnä 1934 myös Miss Euroopaksi.
Suomessa riemuitaan kun suomalaiset urheilijat ovat jo osoittaneet
mieskunnon oivallisuuden, nyt Ester Toivosen ansioista myös
suomalainen nainen saa ansaistsemansa kansainvälisen tunnustuksen.
Enää edes kateelliset ruotsalaiset eivät voineet väittää
suomalaisia mongoleiksi.
Ester Toivonen
http://fi.wikipedia.org/wiki/A._F._Airo
Vaikeneva kenraali A. F. Airo
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/vaikeneva_kenraali_a_f_airo_37681.html#media=37685
T.M.Kivimäki
http://fi.wikipedia.org/wiki/T._M._Kivim%C3%A4ki
Vuosi 1934
http://fi.wikipedia.org/wiki/1934
Lähdeaineisto: Kronikka
1900-1999 ISBN 951-39-6529-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti