Josif Stalin ja Saksan ulkomministeri Joachim von Ribbebtrop vahvistavat käsen puristuksella Itä-Euroopan jaon.
Englanti ja Ranska
havahtuvat vasta keväällä 1939 vastustamaan Hitlerin tavoitetta
Euroopan herruudesta. Kun Saksa ja Italia tiivistivät suhteitaan,
länsivallat ryhtyivät keväällä 1939 neuvottelemaan
Neuvostoliiton kanssa keinoista, joilla Saksan laajentuminen
kyettäisiin estämään.
Stalin oli valmis
neuvottelemaan, sillä hän tarvitsi aikaa sotavoimiensa
järjestämiseen. Hänen 1930-luvun ppuolivälissä käynnistämänsä
neuvostoyhteiskunnan puhdistus kaikista todellisista ja
luulotelluista vastustajista oli heikentänyt erityisesti armeijaa.
Lisäksi hän halusi estää maansa joutumasta kahden rintaman
sotaan. Neuvostoliitto oli toukokuussa 1939 ajautunut Japanin kassa
rajasotaan, joka sitoi neuvostojoukkoja.
Munchenin sopimus oli
lisännyt Stalinin epäluuloa siitä, että Länsi-Euroopan maat
ajoivat ristiriidoistaan huolimatta yhtesistä neuvostovastaista
politiikkaa. Kun kesän aikana kävi selväksi, etteivät
Neuvostoliiton ja läsnivaltojen väliset neuvottelut edenneet,
Stalin päätti kääntyä Hitlerin puoleen. Hitler oli jo osoittanut
pystyvänsä nopeisiin ratkaisuihin. Hänen sen paremmin kuin
Stalinin ei tarvinnut kantaa huolta parlamentin tai kansan
mielipiteistä.
Stalin arvioi, että
Neuvostoliiton ja Saksan välinen sopimus rohkaisisi Hitlerin
hyökkäämään Puolaan, mikä puolestaan johtaisi Saksan ja
länsivaltojen sotaan. Tähän sotaan Neuvostoliiton tulisi puuttua
vasta, kun kapitalistiset valtiot olisivat kuluttaneet toistensa
voimia niin paljon, ettö Neuvostoliitto voisi ratkaista sodan
lopputuloksen ja määrätä siitä saatavan korvauksen.
Neuvostoliitto aloitti länsirajallaan nopean varustautumisen.
Hitlerille Neuvostoliiton
neuvottelutarjous antoi tilaisuuden kaapata Puola nopeasti. Hän
pelkäsi kahden rintaman sotaa ja halusi hyökätä Puolaan vielä
kun sen koskemattomuuden taanneet länsivallat eivät olleet vielä
niin vahvat, että hyökkäys Neuvostoliittoon olisi tullut
kysymykseen.
Elokuun 23. päivänä
1939 solmittu Neuvostoliiton ja Saksan välinen
hyökkäämättömyyssopimus oli Euroopan sodan sytytinpanos.
Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa, jota myöhemmin
täydennettiin raja- ja ystävyyssopimuksella, maat sopivat
etupiirien jaosta Euroopassa. Neuvostoliiton vaikutusalueeseen
tulivat kuulumaan Viro, Latvia, Puolan itäosat, Bessarabia ja Suomi,
myöhemmin syksyllä alueeseen liitettiin Liettua.
Hyökkäämättömyyssopimus
sisälsi suosituimmuusklausuulin, jonka nojalla maat harjoittivat
parin vuoden ajana sotilaallista yhteistyötä. Stalin toimitti mm.
Saksalle sen sotateollisuuden kaipaamia raaka-aineita.
Lähdeaienisto Suomi
kautta aikojen ISBN 951-8933-60-X
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti