Porkkalan alueen rajalla
matkustajajunan ikunat peitetään luukuilla, ja junaan vaihdetaan
neuvostoliittolainen veturi.
Välirauhan jälkeen
Suomella oli kaksi mahdollisuutta, joko solmia erilliset
rauhansopimukset Neuvostoliiton ja toidaalta Iso-Britannian kanssa
tai osallistua kansainväliseen rauhankonferenssiin. Suomen
valtuuskunta saapui Pariisin rauhankonferenssiin elokuussa 1946.
Suomen valtuuskunta yrittää ottaa esille Karjalan palauttamisen tai
ainakin rajojen tarkistuksetn sekä sotakorvausten alentamisen.
Neuvostoliiton ulkominiseri Vjatseslav Molotov torjuu aiheet:
Neuvostoliitolta ei ole odotettavissa lievennyksiä. Rauhansopimus
vahvistaa välirauhassa sovitut rajat ja määrittää tarkoin Suomen
armeijan vahvuuden ja aseistuksen, Eduskunta hyväksyy
rauhansopimuksen yksimielisesti 27. tammikuuta. Suomi allekirjoittaa
sopimuksen 10. helmikuuta ja ratifio sen 18.helmikuuta.
Neuvostoliitto ratifioi Suomen rauhansopimuksen elokuun lopussa.
Valvontakomissio
Jatkosodan loppuvaiheessa
solmitun välirauhansopimuksen perusteella liittoutuneet muodostivat
Suomen valvontakomission, joka huolehti Neuvostoliiton ja
Ison-Britannian puolesta sopimusehtojen täytäntöönpanosta ja
valvonnasta. Valvontakomissio asettuu Helsinkiin hotelli Torniin.
Valvontakomission puheenjohtajana toimii neuvostoliittolainen
kenraalieversti Andrei Zdanov, yksi Stalinin lähimmistä apulaisista
ja seuraajaehdokkaista, ja komissio toimii Neuvostoliiton ylimmän
sodanjohdon alaisena. Valvontakomission tehtävät koskevat mm.
Suomessa olevien saksalaisten aseistariisuntaa, eräiden
lentokenttien asettamista Neuvostoliiton ilmavoimien käyttöön,
Suomen puolustusvoimien saattamista rauhan kannalle, sotavankien
luovuttamista, suomalaisten alusten asettamista liittootuneiden
käyttöön ja erinäisten järjestöjen lakkauttamista sekä
sotasyyllisyyskysymysta, Valvontakomissio poistuu Suomesta 26.
syyskuuta, kun Pariisin rauhansopimus on ratifioitu. Hotelli Torni
joutuu täysremonttiin, sillä asumisen jäljet ovat ankarat ja
lisäksi asukkaat vievät muassaan mm saniteettiposliinia ja
vesihanoja.
Porkkalan alue
Porkkalanniemi ja
Upinniemi, niiden edustalla oleva saaristo sekä mannerta pohjois- ja
länsipuolelta -Degerbyn kunta sekä osia Espoon , Kirkkonummen,
Siuntion ja Inkoon kunnista – on vuokrattu Neuvostoliiton
sotilastukikohdaksi 50 vuodeksi 29. syyskuuta 1944 alkaen. Alue
ulottuu alle 20 km:n päähän Helsingin keskustasta. Prokkalan läpi
vievä Helsingin ja Turun välinen junarata katkaistaan heti
vuorka-ajan alettua, jonka jälkeen sitä pitkin kulkevat vain
Neuvostoliiton sotilasjunat. Vasta Pariisin rauhansopimuksen
ratifioinnin jälkeen suomalaiset junat saavat kulkea Porkkalan
alueen halki. Matkustajajunien ikkunat peitetään luukuilla ennen
vuokra-alueelle tuloa. Vaunujen eteisissä on aseistettuja
neuvostosotilaita vartioisa. Matkustajavaunujen kämälät ovat
vuokra-alueella käyttökiellossa, jotta niiden kautta ei voisi
tiputella progandaa.
Suuri ikäluokka
Sotavuosina syntyvyys
vaihteli rajusti Suomessa. Vuonna 1941 syntyneiden määrä lähenteli
90 000:ää mutta laski vuonna 1942 hiukan yli 60 000:een. Vuonna
1946 syntyi jo 106000 vauvaa, mutta 1947 saavutetaan kaikkien aikojen
huippu, maassa syntyi 108 168 lasta. Vuosien 1945-50 suurista
ikäluokista suurin on nähnyt päivänvalon. Valtiovaltakin ottaa
tämän huomioon, kun hallitus ja SAK neuvottelevat syksyllä
palkkasopimuksen. Sopimukseen otetaan mukaan ns. perhelisät, joita
on tarkoitus alkaa maksaa vuoden 1948 alusta. Hallitus päättää
perhelisiä maksettavaksi palkanmaksun yhteydessä niin, että
jokainen alle 17-vuotias huollettava saa 500 markan perhelisän.
Vuonna 1948 säädetään uusi laki lapsilisistä, lapsilisät
tulevat valtion maksettavaksi.
Pariisin rauhansopimus
Suomi
mitätöi Pariisin rauhansopimuksen ja yya-sopimuksen Saksa-pykälät
Pariisin
rauha 1947 – toiveet vaihtuivat pettymykseksi
Pariisin
rauhansopimus
Suurlähettiläs
Jaakko Blomberg: Kylmän sodan päättyminen, Suomi ja Viro
Tornin
miehet
Porkkalan
vuokra-alue
Porkkalan
vuokrakausi 1944-1956
Suljettu
aika
Porkkala
tyhjennettiin kymmenessä päivässä
Hangon
ja Porkkalan vuokra-alue
Porkkalan
palautuksesa 55 vuotta
Porkkalan
palautus
Lapsilisä
Lähdeaineisto Kronikka
1900-1999 ISBN 951-35-6529-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti