Vuosi 1949

Kemin veritorstai

Tammikuu − maaliskuu

• 1. tammikuuta − Suojelupoliisi aloitti toimintansa. Ensimmäiseksi päälliköksi nimitettiin varatuomari Armas Alhava.
• 7. tammikuuta – George Marshall erosi Yhdysvaltain ulkoministerin paikalta. Hänen seuraajakseen tuli Dean Acheson.
• 14. tammikuuta – Kiinan sisällissota: Mao Zedong vaati Tšiang Kai-šekiä antautumaan ehdoitta.
• 21. tammikuuta – Tšiang Kai-šek ilmoitti luopuvansa toistaiseksi Kiinan presidentin ja armeijan ylipäällikön tehtävistä.
• 23. tammikuuta – Neuvostoliitto ja viisi Itä-Euroopan maata muodostivat keskinäisen taloudellisen avun neuvoston.
• 25. tammikuuta – David Ben-Gurion valittiin Israelin ensimmäiseksi pääministeriksi.
• 28. tammikuuta – Presidentti J. K. Paasikivi korosti valtiopäivien päättäjäisissä pitämässään puheessa, että kotimaisten kommunistilehtien ja Neuvostoliiton lehtien kirjoitukset eivät ratkaise Suomen hallitusten muodostamista.

• 1. helmikuuta – Vaatteiden säännöstely päättyi Isossa-Britanniassa.
• 5. helmikuuta – Helsingin kaupungin liikennelaitos aloitti johdinautoliikenteen Helsingissä.
• 8. helmikuuta – Kardinaali Mindszenty tuomittiin Unkarissa elinikäiseen vankeuteen salaliitosta hallitusta vastaan. Länsimaisten tarkkailijoiden pääsy istuntoon oli estetty ja heidän mielestään Mindszentyä oli painostettu tunnustamaan. Vatikaani tuomitsi kaikki tuomitsemiseen osallistuneet kirkonkiroukseen.
• 21. helmikuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomittu entinen pääministeri Jukka Rangell vapautettiin vankilasta.
• 23. helmikuuta – Pekingistä tuli kommunistien hallitseman Kiinan pääkaupunki.
• 1. maaliskuuta – Indonesia valloitti Yogyakartan alankomaalaisilta joukoilta.
• 1.–2. maaliskuuta – USAF:n B-50 Superfortress Lucky Lady II kapteeni James Gallagherin ohjaamana lensi ensi kertaa maailman ympäri laskeutumatta. Se tankattiin ilmassa neljä kertaa ennen laskeutumistaan Texasin Fort Worthiin.
• 4. maaliskuuta − Josif Stalin siirsi Vjatšeslav Molotovin sivuun Neuvostoliiton ulkoministerin paikalta tämän jouduttua Stalinin epäsuosioon ja nimitti uudeksi ulkoministeriksi varaulkoministeri Andrei Vyšinskin.
• 18. maaliskuuta – Eduskunta hyväksyi Arava-suunnitelman.

Huhtikuu − kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Newfoundland liittyi Kanadaan.
• 1. huhtikuuta – Irlanti jätti Brittiläisen kansainyhteisön ja muuttui tasavallaksi (18. huhtikuuta).
• 4. huhtikuuta – Nato perustettiin.
• 22. huhtikuuta Suomi liittyi kansainväliseen siviili-ilmailun yleissopimukseen.
• 23. huhtikuuta – Kiinan kommunistit valtasivat Nankingin.
• 4. toukokuuta – Supergan lento-onnettomuus
• 5. toukokuuta – Euroopan neuvosto perustettiin Lontoon sopimuksella.
• 9. toukokuuta – Rainier III:sta tuli Monacon ruhtinas.
• 11. toukokuuta – Siam vaihtoi nimensä Thaimaaksi.
• 12. toukokuuta – Kylmä sota: Neuvostoliitto päätti Berliinin saarron.
• 18. toukokuuta – Suomen Rauhanpuolustajat perustettiin.
• 19. toukokuuta – Presidentti J. K. Paasikivi armahti sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomitun, sairaalahoidossa olleen entisen presidentin Risto Rytin. Rytiä hoitanut lääkäri oli luonnehtinut tämän sairautta parantumattomaksi ja erittäin vakavaksi. Samalla vapautettiin Toivo Kivimäki, Edwin Linkomies, Jukka Rangell ja Väinö Tanner vankeusrangaistusten jäljellä olleesta osasta.
• 22. toukokuuta − Poliittinen äärivasemmisto ja Neuvostoliiton lehdistö paheksuivat voimakkaasti presidentti Risto Rytin armahtamista sekä Kivimäen, Linkomiehen, Rangellin ja Tannerin vapauttamista.
• 23. toukokuuta – Saksan liittotasavalta perustettiin. Konrad Adenauerista tuli ensimmäinen liittokansleri (15. syyskuuta).

• 2. kesäkuuta – Transjordaniasta tuli Jordanian kuningaskunta.
• 12. kesäkuuta – Ensimmäinen Jukolan viesti -suunnistuskilpailu juostiin Helsingin ympäristössä.
• 16. kesäkuuta – Asekätkentäjutun käsittely saatiin päätökseen ns. maakunnan miesten osalta. Sotaylioikeus tuomitsi 400 henkilöä eripituisiin vankeusrangaistuksiin. Useimmat vapautettiin heti, koska heidän pidätysaikansa ylittivät oikeuden langettamat vankeusrangaistukset.
• 22. kesäkuuta – Yleisradion uusi, eduskunnan valitsema hallntoneuvosto erotti Hella Wuolijoen Yleisradion pääjohtajan tehtävistä. Uudeksi pääjohtajaksi valittiin 29. heinäkuuta radion talouspäällikkö Einar Sundström.
• 29. kesäkuuta – Viimeiset yhdysvaltalaisjoukot vetäytyivät Etelä-Koreasta.
• 29. kesäkuuta – Apartheidin alku: Etelä-Afrikka kielsi seka-avioliitot ja lopetti automaattisen kansalaisuuden myöntämisen Brittiläisen kansainyhteisön asukkaille.

Heinäkuu − syyskuu

• 1. heinäkuuta – Suomen Kansan Demokraattinen Liitto hyväksyi puoluekokouksessaan ensimmäisen periaateohjelmansa. Puolueen puheenjohtajaksi valittiin Kusti Kulo ja pääsihteeriksi Yrjö Enne.
• 7. heinäkuuta – Senaattori Oskari Tokoi saapui vierailulle Suomeen oltuaan yli 30 vuotta ulkomailla. Hän oli asunut Yhdysvalloissa vuodesta 1921 ja organisoinut siellä toisen maailmansodan aikana laajan avustustoiminnan Suomen hyväksi.
• 11. heinäkuuta – Ahvenanmaalaisen Gustaf Eriksonin Pamir kiersi viimeisenä kauppapurjelaivana Kap Hornin.
• 29. heinäkuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti SDP:n ns. asevelisiipeen kuuluneen kansanedustaja Unto Varjosen salkuttomaksi ministeriksi hoitamaan talouskysymyksiä. Kansanedustaja Emil Huunonen tuli toiseksi kulkulaitosministeriksi Erkki Härmän tilalle.

• 5. elokuuta – Ambaton maanjäristys Ecuadorissa.
• 8. elokuuta – Bhutan itsenäistyi Intiasta.
• 14. elokuuta – Sotilasvallankaappaus Syyriassa syrjäytti presidentin.
• 18. elokuuta – Kemin veritorstai: kaksi ihmistä sai surmansa poliisin ja lakkoilevien kommunistien yhteenotossa Kemissä.
• 19. elokuuta − Ilmari Unhon elokuva Kalle-Kustaa Korkin seikkailut sai ensi-iltansa. Kalle-Kustaa Korkin roolissa oli Joel Rinne ja Pekka Lipposena Reino Valkama. Elokuva ei kuitenkaan menestynyt yhtä hyvin kuin Kalle-Kustaa Korkki -kuunnelmat radiossa.
• 29. elokuuta – Ensimmäinen Euroopan neuvoston kokous. Puheenjohtajaksi valittiin belgialainen lakimies Paul-Henri Spaak.
• 29. elokuuta – Neuvostoliiton ensimmäinen ydinkoe Semipalatinskissa Kazakstanissa. Sen tuloksena tuli käyttöön käsite ”kauhun tasapaino”.

• 6. syyskuuta – Liittoutuneet palauttivat natsi-Saksan varat saksalaisten käyttöön.
• 6. syyskuuta – Kommunistien johtamat ammattiliitot erotettiin SAK:sta.
• 7. syyskuuta − Oikeudenkäynti Kemin lakkoliikkeen johtajia vastaan alkoi Kemin raastuvanoikeudessa.
• 13. syyskuuta – Neuvostoliitto esti vetollaan Ceylonin, Suomen,  Islannin, Italian, Jordanian ja Portugalin YK-jäsenyyden.
• 24. syyskuuta –László Rajk, entinenUnkarin ulkoministeri, tuomittiin näytösoikeudenkäynnissä kuolemaan salaliitosta Titon kanssa kommunistihallituksen kaatamiseksi.
• 29. syyskuuta – Kiinan kansankongressi hyväksyi Kiinan kansantasavallan lipun.

Lokakuu − joulukuu

• 1. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta perustettiin.
• 1. lokakuuta – Neuvostoliitto lähetti Yhdysvalloille, Iso-Britannialle ja Ranskalle nootin, jonka mukaan Saksan liittotasavallan perustaminen oli vastoin liittoutuneiden keskinäisiä, voimassa olevia sopimuksia.
• 3. lokakuuta – Maalaisliitto valitsi eduskunnan puhemiehen Urho Kekkosen presidenttiehdokkaakseen vuoden 1950 vaaleihin.
• 7. lokakuuta – Saksan demokraattinen tasavalta perustettiin virallisesti.
• 15. lokakuuta – Saksan demokraattinen tasavalta ja Neuvostoliitto solmivat diplomaattisuhteet.
• 16. lokakuuta – Sisällissota päättyi Kreikassa kommunistien antauduttua.
• 17. lokakuuta – Kiinan kommunistit valtasivat Kantonin.
• 24. lokakuuta − YK:n pääsihteeri Trygve Lie muurasi järjestön päämajarakennuksen peruskiven New Yorkissa.
• 3. marraskuuta − Ruotsin akatemia päätti olla myöntämättä Nobelin kirjallisuuspalkintoa, koska palkinnon saajasta ei päästy yksimielisyyteen. Palkinnon sai vuonna 1950 takautuvasti yhdysvaltalainen kirjailija William Faulkner.
• 15. marraskuuta – Mahatma Gandhin murhannut hinduradikaali Nathuram Godse hirtettiin.
• 15. marraskuuta − Kiinan kansantasavalta vaati yksinoikeutta edustaa Kiinaa Yhdistyneissä Kansakunnissa.
• 29. marraskuuta − Kominform julisti Jugoslavian presidentin Titon kukistuvan pikaisesti.

• 8. joulukuuta – Kiinan tasavallan joukot päättivät vetäytymisensä Taiwanille.
• 14. joulukuuta – Traitšo Kostov, entinen Bulgarian kommunistijohtaja, tuomittiin kuolemaan yhteistyöstä fasistien ja Titon kanssa.
• 16. joulukuuta – Sukarno valittiin Indonesian tasavallan presidentiksi.
• 17. joulukuuta – Burma tunnusti Kiinan kansantasavallan ensimmäisenä ei-sosialistisena valtiona.
• 27. joulukuuta – Kuningatar Juliana myönsi Indonesialle itsenäisyyden.
• 30. joulukuuta –Intia tunnusti Kiinan kansantasavallan.
• 31. joulukuuta – Neuvostoliiton varaulkoministeri Andrei Gromyko jätti Suomen Moskovan-suurlähettiläälle Cay Sundströmille nootin, jonka mukaan Neuvostoliitto vaati yli 300 Suomessa vielä oleskelleen "sotarikollisiksi" nimetyn Neuvostoliiton kansalaisen välitöntä luovuttamista. Neuvostoliiton mukaan tapaus rikkoi Pariisin rauhansopimusta ja YYA-sopimusta. Presidentti J. K. Paasikivi epäili nootin tarkoituksena olevan puuttuminen Suomen tulevaan presidentinvaaliin.
• 31. joulukuuta − Kansanhuoltoministeriö lakkautettiin ja sen jäljellä olleet tehtävät jaettiin kauppa- ja teollisuusministeriön, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ja sosiaaliministeriön kesken.
• 31. joulukuuta − Neuvostoliitolle luovutetulta alueelta siirtyneet seurakunnat lakkautettiin.