Kansa liikkeellä

Punakaartilaiset ja venäläiset sotilaat ottivat yhteen.

Suomessa toteutetaan Euroopan radikaalein valtiopäiväuudistus, joka käynnistää myös puoluejärjestelmän synnyn. Kansa liikehtii kaduilla ja toreilla, ja valkonen ja punainen Suomi kohtaavat ensi kerran ase kädessä.

Eduskuntauudistus: Valtiopäiväjärjestyksen uudistustyö etenee nopeasti kevään 1906 aikana. Säädyt hyväksyvät esityksen toukokuun lopulla, ja Nikolai II vahvistaa uuden vaalilain ja valtiopäiväjärjestyksen 20. heinäkuuta. Vanhan nelikamatisen eduskunnan tilalle tulee yksikamarinen eduskunta, jonka 200 jäsentä valintaa joka kolmas vuosi pidettävillä vaaleilla. Valtiopäiväjärjestykseen sisällytetään myös määräykset perustuslain säätämisestä ja määrävahemmistöistä. Äänioikeus on yleinen, vaali salainen ja vaalitapa suhteellinen. Äänioikeutettuja ovat kaikki 24 vuotta täyttäneet miehet ja naiset omaisuudesta ja varallisuudesta riippumatta. Näin suomalaiset naiset saavat Uuden Seelannin jälkeen toisena maailmassa ääni- ja vaalioikeuden. Uudistus menee Pietarissa läpi nopeasti osittain sen vuoksi, että se ei muuta hallitsijan valtaoikeuksia.

Puoluejärjestelmän synty: Eduskuntauudistuksen ja vaalilain uudistuksen jälkeen Suomi saa modernin puoluejärjestelmän. Aiemmin vain sosiaalidemokraatit olivat luoneet kiinteän puolueorganisaation, mutta nt porvarilliset puolueet seuraavat esimerkkiä. Suomalaisen puolueen perustava kokous pidetään joulukuun lopussa 1905.Nuorsuomalaiset perustavat huhtikuussa 1906 Perustuslaillis-suomenmielisenpuolueen, ja myös Ruotsalainen Kansanpoulue – Svenska Folkpartiet järjestäytyy keväällä 1906. Viljelijäväestön etujen ajamiseen syntyy kaksikin ryhmittymää. Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto ja Suomen Maalaisväestön Liitto, jotka yhtyvät 1907 ja 1908 vaihteessa Maalaisliitoksi.

Viaporin kapina: Viaporin varuskunnan sotilaat nousevat 30. heinäkuuta kapinaan Venäjän hallitusta vastaan. Kapinallisia tukevat Helsingin punakaartilaiset julistavat pääkaupunkiin yleislakon, vastoin soisaalidemokraattisen puolueen johdon kantaa. Kapinan ratkaisu tapahtuu 1. elokuuta, jolloin Venäjän Itämeren laivaston sotalaivat tulittavat Viaporia, jota puolustamaan lähtee joukko helsinkiläsiä punakaartilaisia. Kapinnalliset antautuvat seuraavana päivänä. Viaporin kapina johtaa myös suomalaisten valisiin yhteenottohin, sillä punakartilaiset ja porvarilliset suojeluskaartilaiset ottavat yhteen sekä Mäkkylässä Helsingin lähettyvillä että Hakaniemen torilla, jossa 2. elokuuta kuolee kymmenkunta henkilöä.

Viaporin kapina

http://fi.wikipedia.org/wiki/Viaporin_kapina

Viaporin kapina

http://www.suomenlinna.fi/linnoitus/historia/venajan_vallan_aika/viaporin_kapina_1906

Viaporin kapina ja Hakaniemen mellakka

http://www.helsinki200.fi/helsinki-1812-2012/1906-viaporin-kapina-ja-hakaniemen-mellakka

Lähdeaineisto: Kronikka 1900-1999 ISBN 951-35-6529-7