Walter ja Ludovika Jakobsson - itsenäisen Suomen ensimmäiset kultamitalistit
Suomi hakee paikkaansa
itsenäisten valtioiden joukossa. Vuoden 1920 lopulla Suomi saa
vihdoin solmituksi rauhansopimuksen Neuvosto-Venäjän kanssa, ja se
hyväksytään myös Kansainliiton jäseneksi.
Erityisesti Yhdysvaltain
presidentin Woodrow Wilsonin ajaman Kansainliiton peruskirja
hyväksyttiin Pariisin rauhankonverenssissa 28. huhtikuuta 1919.
Kansainväliseen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöön liittyi
heti 32 maailmansodan voittajavaltiota ja 13 puolueetonta ja uutta
valtiota. Järjetö koke heti alkuun vakavan takaiskun, kun
Yhdysvallat jättäytyy sen ulkopuolelle republikaanisen puolueen
kannattaman Monroen oppiin nojaavan eritäytymissuuntauksen päästyä
voitolle maan ulkopolitiiikassa. Myös Neuvosto-Venäjä jää
järjestön ulkopuolelle. Suomessa ryhdytään valmistelemaan
liittymistä Kansainliittoon vuoden 1920 alussa, koska järjestön
katsotaan antavan turvaa maan itsenäisyydelle ja alueelliselle
koskemattomuudelle. Suomi hyväksytään yksimielisesti järjestön
jäseneksi 16. joulukuuta.
Suomen itsenäistyminen
tulee kalliiksi suomalaisille. Julkisen vallan menot kasvavat
merkittävästi, kun nuori tasavalta joutuu vastaamaan itse
ulkoasiainhallinnosta ja maan sotilaallisesta puolustamisesta sekä
kehittämään maan sisäistä hallintoa. Varsinkin yleisen
opetusvelvollisuuden toteuttaminen ja sosiaalihuollon perusteiden
luominen vaatii suuria taloudellisia panostuksia. Turvatakseen
taloudelliset edellytyksensä valtio joutuu ottamaan lainaa ja
aloittamaan verotuksen kiristämisen. 3. elokuuta säädetään laki
tulo- ja omaisuusverosta, joka tekee välittömän verotuksen
progressiiviseksi ja aikaisempaa huomattavasti ankarammaksi.
Progression huippu jäi kuitenkin vielä 20 prosenttiin.
Itsenäinen Suomi saa
ensimmäiset olympilaiset kultamitalinsa 26. huhtikuuta, kun Walter
ja Ludovika Jakobsson voittavat pariluistelun Antwerpenin
olympiakisoissa. Muutenkin kisat ovat Suomelle menestyksekkäät,
sillä Suomi nousee viidenneksi parhaaksi maaksi muhkealla
voittosaaliilla: 15 kuta-, 10 hopea- ja 10 pronssimitalia.
Jakobssonien ja Nurmen ohella samanlaisia olympiavoittajia ovat
Hannes Kolehmainen, joka kruunaa juoksu-uransa (4 kultamitalia)
maratonin voitolla. Eero Lehtonen (5-ottelu), Ville Pörhölä
(kuulantyöntö), Elmer Nikander (kiekonheitto), Ville Tuuloa
(kolmiloikka), Jonni Myyrä (keihäänheitto), Heikki Liimatainen ja
Teodor Koskenniemi (maastojuoksun joukkuekilpailu) sekä painijat
Oskar Friman (kr. Roomalainen paini 60 kg, Emil Väre 67,5 kg, Adolf
Lindfors yli 82,5 kg, Kalle Anttila vapaapaini 67,5 kg ja Eino Leino
75 kg. Keihäänheitossa suomalaiset saavuttivat peräti nelosvoiton.
Joel Lehtosen alkuaan
1919-1920 ilmestynyt romaani Putkinotko on saavuttanut niin suuren
suosion, että se ilmestyy 15. syyskuuta uutena painoksena.
Putkinotko-sarjaksi nimetyn kokonaisuuden muut teokset, romaani
Kerran kesällä ja novellikokoelma Kuolleet omenapuut ollivat
ilmestyneet jo muutamaa vuotta aikaisemmin, ja Lehtonen oli
käynnistänyt Putkinotkon kirjoitustyöt henkisesti raskaana aikana
sisällissodan jälkeen. Kirjoitustyö sujui kuitenkin innostuksen
vallassa, ja tuloksena oli elävä ja humaani kansanelämän kuvaus.
Vuosi 1920
Itsenäisyytemme tie –
Itä-Karjalan valtausyrityksistä vaiettu
Yleiskuvaus Aunuksen
retkestä
Viteleen jälkeen
Kuolemajärven kotisivut
Vienan retket
Musta pääsiäinen
Suomi kesäolympialaisissa
1920
Kesäolympialaiset 1920
Antwerpenin olympialaiset
1920
Antwerpen 1920
Väitos Hannes
Kolehmaisesta
Urheilukuvat Urheilumuseo
http://paavonurmi.fi/elamakerta/
Walter Jakobsson
Ludovika Jakobsson
Joel Lehtonen
Lähdeaineisto Kronikka
1900-1999 ISBN 951-35-6529-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti