Sisäministeri Heikki Ritavuoren murhapaikka
Suomen sisä- ja
ulkopolitiikka käyvät yhä kovilla kierroksilla. Äärisuuntien
iskut ja toimet aiheuttavat sisäisiä jännitteitä ja
ulkopolitiikassa Suomi etsii turvallista sopimuskumppania.
Värriön Sallassa alkaa
22. helmikuuta ns. läskikapina, joka saa nimensä siitä, että
punaupseeri Jahvetti Moilanen yllytti silavalaatikon päällä
seisten Kymi Oy:n savotan jätkiä liittymään taisteluun Suomen
hallitusta vastaan. Kapina, jonka taustalla oli ilmeisesti
maanalainen Suomen Kommunistinen Puolue, sammuu vajaan viikon
kuluttua, kun noin 300-400 miehen vahvuinen joukko vetäytyy
Neuvosto-Venäjän rajan taakse.
Suomen hallituksen vuoden
1921 lopulla tekemä päätös lopettaa Itä-Karjalan kapinallisten
tukeminen synnyttää Suomessa poliittisia jännitteitä, jotka
heijastuvat hyökkäyksinä J.H.Vennolan keskustalaista hallitusta
vastaan. Arvostelu kohdistuu ennen kaikkea edistyspuoluetta
edustavaan sisäministeri Heikki Ritavuoreen, joka oli jo aikaisemmin
saanut oikeiston vihat päälleen ajamalla tasavaltaista
hallitusmuotoa, tukemalla K.J.Ståhlbergin valintaa presidentiksi ja
edistämällä yhteiskuntasovun syntymistä sisällissodan jälkeen.
Nyt Eugen Schaumanin ja Lennart Hohenthalin tavoin ottaa
murhaajankaavun päälleen mieleltän epävakaa Ernst Tandefelt, joka
ampuu 14. helmikuuta Ritavuoren tämän kotioven edessä Helsingin
Nevanderinkadulla.
Koska Suomen suhteet ovat
1920-luvun alussa huonot niin itään kuin länteenkin, sen
turvallisuuspoliittiset intressit suuntautuvat etelään.
Liittoutuminen muiden Neuvosto-Venäjän länsirajalle syntyneiden
itsenäisten valtioiden eli ns. reunavaltioiden kanssa alkaa tuntua
hyvältä vaihtoehdolta. Reunavaltioyhteistyön aktiivisin ajaja oli
ulkoministeri Rolf Holsti, jonka mielestä Suomen on liittouduttava
Viron, Latvian ja Puolan kanssa.
Kun maat kokoontuivat
Varsovassa maaliskuussa, ne solmivat neuvotteluiden päätteeksi 17.
maaliskuuta sopimuksen, joka velvoittaa allekirjoittajamaat
neuvottelemaan tukitoimista, jos joku niistä joutuisi ilman omaan
syytään hyökkäyksen kohteeksi. Sopimus synnyttää Suomessa
poliittisen myrskyn, sillä keskeiset poliittiset voimat eivät eri
syistä hyväksy sitä. Kiista johtaa sekä Holstin että koko
hallituksen eroon ja Suomen vähittäiseen irtautumiseen
reunavaltioiden yhteistyöstä.
Vuoden 1918 torpparilaki
ei ratkaissut kaikkia tilattoman väestön ongelmia, sillä
maaseudulle jäi edelleen suuri joukko ihmisiä, joiden toimeentulo
oli maa- ja metsätalouden tarjoamien satunnaisten
ansaintamahdollisuuksien varassa. Tämän vuoksi torpparilakia
täydennettiin 14. lokakuuta hyväksytyllä asetuksella, Lex
Kalliolla, jolla maaseudun tilattomalle väestölle tarjotaan
tilaisuus ryhtyä itsenäiseksi pienviljelijöksi valtion tuella.
Laki määrittää tilojen enimmäiskoon ja sisältää
mahdollisuuden turvautua pakkolunastusmenettelyyn.
Läskikapina
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/vanhat_laskikapinalliset_muistelevat_98741.html#media=98743
Mieslahden suojeluskuntapojat läskikapinasta punaupseerikurssille
http://www.kainuunsanomat.fi/Vieraskirjoitukset/1194839179282/artikkeli/mieslahden+suojeluskuntapojat+laskikapinasta+punaupseerikurssille.html
Elias Simojoki - heimosoturi, joka ratsasti pyhällä vihalla
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/elias_simojoki_-_heimosoturi_joka_ratsasti_pyhalla_vihalla_96207.html#media=97270
Heikki Ritavuori
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Ritavuori
Ernst Tandefeldt
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ernst_Tandefelt
Rikostarinoita historiasta: Sisäministerin murha
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/rikostarinoita_historiasta_sisaministerin_murha_79830.html#media=79903
Heikki Ritavuoren salamurha
Tappakaa
Ritavuori
Ensimmäinen
maailmansota
Rudolf Holsti
Lähdeaineisto
Kronikka 1900-1999 ISBN 951-35-6529-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti