Liikekannallepano kesällä 1941

Liikekannallepano on julistettu. Palvelukseen astuvia miehiä marssilla Helsingin kokoontumispaikkaan 19.6.1941.

Talvisodan jälkeen joukkojen kotiuttaminen suoritettiin siten, että sodan aikaiset joukko-osastot säilytettiin toistaiseksi, vaikka henkilöstöä, hevosia ja ajoneuvoja lomautettiin. Järjestelmä tähtäsi talvisodan aikaisen armeijan uudellen perustamiseen, jos tilanne olisi sitä edellyttänyt.

Uudet liikekannallepanosuunnitelmat valmistuivat kuitenkin nopeasti, ja jo marraskuussa 1940 voitiin siirtyä uuteen järjestelmään. Maa oli nyt jaettu 16 sotilaskääniin, joihin kuului 34 sotilaspiiriä. Aluejärjestö kantoi päävastuun kenttäarmeijan perustamisesta. Joukkojen tarvitsema tärkein sotavarustus oli jaettu valmiiksi perustamispaikoilla, joita kesäkuussa 1941 oli kaikkiaan 362. Uusi järjestelmä materiaalin hajauttamisineen takasi nopean ja varman liikekannallepanon suorituksen.

Sotilaspoliittisen yleistilanteen kärjistyessä Euroopassa aloitettiin kesäkuun alussa Suomen puolustusvoimien saattaminen sodan kannalle. Rauhanajan joukkojen pääosa (rajakomppaniat, 13 prikaatia sekä Petsamon erillisosasto) määrättiin 10.6. annetulla käskyllä saatettavaksi sotavahvuiseksi. Samalla kutsuttiin kaikki linnoitusjoukot sekä Pohjois-Suomessa perustettavat alueelliset ilmatorjuntayksiköt ja ilmavalvontaelimet ylimääräisiin harjoituksiin. Raatsuväkiprikaati sai 12.6. käskyn siirtyä sodanajan kokoonpanoon ilman aluejärjestössä perustettavia joukkoja.

Merivoimille annettiin 15.6. käsky siirtyä sodanuhkakokoonppanoon. Tämä tarkoitti sitä, että merivoimat perustivat pääosan sodanajan yksiköistään. Samalla määrättiin perustettavaksi suurin osa merivoimille alistettavista maavoimien joukoista. Nämä joukot oli tarkoitettu Hangon ja Ahvenanmaan rintamille. Lisäksi käskettiin perustaa Pohjois-Suomen joukot, jotka vielä samana päivänä alistettiin V AK:n ( nimi muutettiin myöhemmin III AK:ksi) johdossa saksalaiselle armeijan esikunnalle.

Näin oli kaikki rajan läheisyydessä ja meririntamalla olleet rauhanajan joukot ja pieni osa alueellisesti perustettavia joukkoja saanet käskyn siirtyä sodanajan kokoonpanoon. Liikekannallepanon ensi vaihe sujui laskelmien mukaan, ja joukot oli perustettu yhden-kolmen päivän kuluessa.

Liikekannallepanon toinen vaihe alkoi 16.6. jolloin ilmavoimat saivat käskyn siirtyä kokonaisuudessaan sodanajan kokoonpanoon. Puolutusvoimain yleinen ylimääräisiin harjoituksiin kutsuminen suoritettiin seuraavana päivänä, ja 18.6. oli ensimmäinen liikekannallepanopäivä. Maavoimat olivat jo 15.6. annetun käskun perusteella perustaneet pääosan yksiköistään, ja 17.6. annetulla käskyllä merivoimat asetettiin täyteen valmiuteen.

Aluejärjestä perusti 18.6. alkaen varsinaisen kenttäarmeijan rungon. Lounais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sotilasläänit perustivat kukin Päämajan reservikksi täysivahvvuisen divisioonan. Muut sotilasläänit perustivat niin sanontun vajaan divisioonan, jota täudennettiin keskitusalueilla määravahvuisiki littämällä niihin rauhanajan joukkojen jo perustamat jalkaväkirykmentit, patteristot sekä muut yksiköt. Kuudentoista divisioonan lisäksi perustettiin muun muassa kaksi jääkäriprikaatia sekä ratsuväkiprikaati.

Divisioonan puitteissa piti taistelujoukkojen olla keskitysvalmiina perustamispaikoillaan III-V liikekannallepanopäivän kuluessa. Perustamista hidastivat jonkin verran moottoriajoneuvojen heikko kunto ja hidas vastaanotto sekä reserviläisten hitaanpuoleinen saapuminen I-II-liikekannallepanopäivinä. Kokonaisuudessaan liikekannallepano voidaan katsoa onnistuneen täysin suunnitelmie mukaan ja perustettavat joukot saatin määrävahvuisiksi. Moottoriajoneuvojen aiheuttama viive oli vain noin 13 tuntia, eikä se aiheuttanut viivytyksiä keskityssuunnitelmiin.

Armeijan keskityssuunnitelma perustui puolustusta silmällä pitäen laadittuun operatiiviseen suunnitelmaan. Suunnitelman mukaan suojajoukot, eli raujanajan armeijan rungolle perustetut maa- ja merivoimat, ryhmittyivät rajoille tehtävänään viivyttää hyökkääjää ja siten suojata pääjoukkojen liikekannallepano ja keskitys. Ilmavalvonnan päätehtävä oli keskityskuljetusten suojaaminen.

Keskityskuljetukset puolutusalueille kyettiin suorittamaan ennalta laskettujen aikataulujen mukaan. Keskitysalueilla olevat suojajoukot lähetettiin omiian divisiooniinsa heti näiden saavuttua. Erityinen ansio keskitysten onnistumisesta on annettava poliittiselle johdolle, sillä armeija oli pääosin alueillaan jo ennen sodan puhkeamista.

Saksan Neuvostoliittoa vastaan aloittama hyökkäys aiheutti muutoksen Suomen tilanteessa. Muuttuneen yleistilanteen vuoksi Päämaja teki eräitä lisäyksiä ja muutoksia sekä maavoimien sotajaotukseen että keskityssuunnitelmiin. Muutosten aiheuttamat kuljetukset saatiin pääpiirtein suoritetuksi 27.6 mennessä. Tämänkin jälkeen muutettiin joukkojen suunnitteltua ryhmitystä.Keskitysvaiheen voidaan katsoa päättyneen vasta 29.6.1941 Karjalan Armeijan muodostamiseen. Armeijan vahvuus, joka 12.6. oli 101 412, oli keskitysvaiheen lopusa kohonnut 476 278 mieheen.

Lähdeaineisto Suomi sodassa talvi- ja jatkosodan tärkeä päivät ISBN 951-9078-94-0