Mannerheimin syntymäpäivä ja vierailu Saksaan

Hitler on saapunut Immolan lentokentälle ja kävelee Mannerheimin saattamana suomalaisen kenraalikunnan rintaman ohi. Oikealla marsalkka Kaitel.

Ajatus syntymäpäivän täydellisestä pimittämisestä osoittaa Mannerheimin luontaista vaatimattomuutta ja pettämätöntä tyylitajua. Tässä asiassa hän ei kuitenkaan voinut olla yksityishenkilö ja oma herransa, Valtakunta oli toisessa sodassaan, jota oli kestänyt kohta vuoden. Sota ei ollutkaan päättynyt, niin kuin optimisesti oli uskottu, Saksan voittoon vuoden 1941 kuluessa. Päinvastoin, Saksa oli vaivoin pystynyt estämään neuvostoarmeijan talvioffensiivit. Myös Suomen rintamalla Neuvostoliitto oli hyökkäyksellinen keväällä 1942, vaikkakin Suomen armeija kykeni lyömään läpimurtoyritykset takaisin. Mutta ennenkaikkea huollon kannalta talvi 1941-1942 oli ollut näkemättömän kov, ja kovimmaksi talveksi se jäikin koko jatkosodan aikana. Sisäpoliittisista ja mielialaan liittyvistä syistä oli tärkeää, ettei ylipäällikön syntymäpäivän luomaa tilaisuutta jätetty käyttämättä. Se antoi mahdollisuuden korostaa kansan yksimielisyyttä yli puoluerajojen ja Mannerehimin persoonan yhdistävää merkitystä.

Kansan yhdistymistä ja vuoden 1918 kuilun umppeutumista haluttiin konkreettisesti osoittaa muuttamalla puolustusvoimain lippujuhla toukokuun 16:sta kesäkuun 4:ksi. Muistuttihan entinen lippujuhlapäivä voittaneen valkoisen armeijan paraatista Helsingissä, Symbolista merkitystä on myös nähtävissä siinä, että soramarsalkka Mannerheim nimitettiin Suomen marsalkaksi. Kansallisen yksimielisyyden ajatusta kuvasi hyvin syntymäpäivän kunniaksi painetun juhlakirjan teksti,

SAK:n puheenjohtaja Eero A. Wuori esittäessän Suomen työväestön onnittelut: ”Työväestö on antanut erikoisen arvon Teidän määrätietoisille pyrinnöille, jotka ovat tähdänneet etenkin vuoden 1918 tapausten jättämien jälkien poispyyhkimiseen kansamme keskuudesta, Työväestö näkee, että Te näin menetellen olette olllut sen yhtenäisen rintaman vaikutusvaltainen rakentaja, joka on ollut kansamme viime vuosien taisteluiden onnistumisen perusedellytys.” Kiitospuheessaan Mannerehim korosti työväestön merkitystä Suomen kansan rakentavana voimana ja totesi, että työväestön panos ylipäänsä on tehnyt mahdolliseksi sen taistelun jatkamisen, jonka tuli turvata yksilöllinen ja kansallinen vapautemme.

Sisäpoliittiselta kannalta 75-vuotispäivän juhlallisuuksilla oli merkitystä. Asemasodan kuluttavaan yksitoikkoisuuteen juhla toi vaihtelua, kuten jokainen Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan lukenutkin tietää! Ulkopoliittiselta kannalta päivä sai yllättävän aivan toisen merkityksen kuin oli osattu arvatakaan: valtakunnankansleri Aadolf Hitler kunnioitti juhlivaa marsalkaa saapumalla Suomeen. Aluksi syntymäpäiville piti tulla eräiden korkea-arvoisten saksalaisten upseerien, muun muassa pääesikunnan päällikkö Keitelin, Etukäteen mannerehim oli huolissaan, että saksalaiset ottaisivat esiin ksymyksen suomalaisten hyökkäyksestä Muurmannin rataa vastaan Sorokassa tai peräti vaatisivat hyökkäystä Leningradia vastaan.

Tieto Hitelrin yllättävästä saapumisesta pani juhlien järjestelykoneiston koville. Pidettiinhän tilaisuus vaatimattomasti marsalkan ja tasavallan presidentin erikoisjunissa, jotka oli ajettu Kaukopään sivuraiteelle Immolassa. Presidentti Ryti oli vastassa Hitleriä lentokentällä, ja Mannerheim odotti vierastaan junassaan. Useat silminnäkijät ovat verranneet näitä kahta miestä – ja aina Mannerheimin eduksi. Saksan Helsingin suurlähettiläs Wipen von Blucher kirjoitti muistelmissaan ”Suomen kohtalonaikoja” (1951) ” … suurempaa ulkomaista vastakohtaisuutta ei käy hevin kuvitteleminen, Mannerheim ylimys, pitkä, solakka ja loisteliaan hieno, maailmanmiehen sulavat liikkeet, suurylimyksen luontainen varmuus. Hitler alle keskimitan, leveäharteinen, kouristuksenomainen sotilaallinen ryhti, SA-miehen nytkähtelevät liikkeet.”

Mannerheim ja Suomen poliittisen johdon pelko Hitlerin hyökkäysvaatimuksista osoittautuivat turhiksi, Tällaisia kysymyksiä ei otettu esille koko vierailupäivän aikana. Vierailuun ei siis liittynyt mitään suoranaisia sotilaallisia tai poliittisia tavoitteita, Mannerheim itse yht vähän kun myöhemmät tutkijatkaan eivät ole tyhjentävästi pystyneet selvittämään Hitlerin matkan motiiveja.

On ymmärrettävää, että lännessä pelättiin vierailulla olevan sotilaallisia ja poliittisia seurausvaikutuksia.

Etiketti vaati ylipäälliköä tekemään Saksaan vastavierailun. Se päätettiin tehdä mahdollisimman pian. Mannerheim oli taas huolissaan saksalaisten mahdollisesti esittämistä vaatimuksista, Tälläkin kertaa ennakkoaavistelut osoittautuivat paikkansa pitämättömiksi. Suomea ei vaadittu aktiivisesti osallistumaan Saksan vuoden 1942 kesähyökkäykseen, joka oli ovella.

Vaikka Mannerheim olikin epäluuloinen ja vaivautunut Hitlerin vierailusta, on sen täytynyt myös merkitä eräänlaista tunnustusta sekä hänelle että koko Suomelle, Muihin liittolaisiinsa tai kansasotijoihinsa Hitler suhtautui paljon yliolkaisemmin.

Lähdeaineisto Suomi sodassa talvi- ja jatkosodan tärkeät päivät ISBN 951-9078-94-0.