Neuvostoliitto pyrki
saamaan suomalaiset rauhanneuvotteluihin. Myös Suomi halusi rauhaa,
mutta jatkuva pelko suurvaltojen välissä varjosti aikeita. Mitä
tapahtuisi, jos Suomi kääntäisi selkänsä Saksalle?
Neuvostoliitto vaati armeijan demobilisoimista. Miehitettäisiinko
Suomi? Myös ulkovallat painostivat Suomea. Ruotsi, Iso-Britannia ja
Yhdysvallat olivat kaikki sitä mieltä, että Suomen tulisi solmia
rauha Neuvostoliiton kanssa.
Neuvostoliitto ryyditti
vaatimuksiaan niin sanotuilla rauhanpnnistuksilla helmikuussa. Ne
olivat Helsinkiin kohdistuneita suurpommituksia, joissa kuoli 146
ihmistä. Hyvin toiminut Suomen ilmatorjunta ja hämäykset estivät
suuremmat tuhot ja henkien menetykset.
Saksa oli huolissaan
Suomen pysymisestä rinnallaan. Suomi sitoi osaltaan neuvostojoukkoja
rintamalleen. Saksalle oli myös olennaista Petsamosta saarva
nikkeli, joka oli tärkeää sen sotateollisuudelle. Saksa painosti
Suomena muun muassa lopettamalla elintarvikeavun joksikin aikaa. Kun
rauhaa Suomen ja Neuvostoliiton välille ei tullut, Saksa toimitti
Suomelle kesän 1944 taisteluissa elintärkeitä
panssaritorjunta-aseita ja lentotukea.
Huhtikuussa Neuvostoliitto
päätti neljännestä strategisesta iskusta, jonka tarkoituksena oli
ensisijaisesti työntää suomalaiset vuoden 1940 rajalle. Samoihin
aikoihin Mannerheim moitti joukkoja linnoitustöiden laiminlyönnistä.
Suomessa arvailut tulossa olevasta Neuvostoliiton suurhyökkäyksestä
kiihtyivät.
Strateginen isku
Neuvostoliiton isku osu
ensimmäiseksi Karjalan Kannakselle Valkeasaareen. Tykistökeskitys
oli niin voimakas, ettäs uomalaisten puolustusasemat katosivat.
Puolustus murtui. Puna-armeija pysäytettiin Talin-Ihantalan
suurtaistelussa kesä-heinäkuun vaihteessa. Saksan tuen ohella
taisteulssa vaikutti olennaisesti Suomen erinomainen tykistö sekä
tietenkin jokainen taistelija, joka rintamalla oli.
Kun Neuvostoliitto ei
saavuttanut hyökkäykselle asettamiaan tavoitteita suunnitellussa
ajassa, se alkoi suunntat voimiaan etelämmäs työntääkseen
saksalaiset ulos maasta ja edetäkseen sen jälkeen Euroooppaan.
Neuvostoliittolaiset
hyökkäsivät Kannaksen lisäksi Laatokan pohjoispuolella ja Äänisen
pohjoispuolella, Myös näilä rintamilla suomalaiset torjuivat
neuvostohyökkäyksen viivytys- ja vetäytymisvaiheen jälkeen. Kun
Kollontai oli Suomen tiedustella mahdollisuutta rauhaan 22.6.
vaatinut ehdotonta antautumista, 12.7. hän ilmoitti kyseessä olleen
väärin käsitys.
Rauha
Aselepo Suomen ja
Neuvostoliiton välillä solmittiin 4.9. ja neuvostojoukotkin saivat
siitä tiedon seuraavana päivänä. Seurasivat tuskalliset
neuvottelut Moskovassa. Molotov ei antanut periksi. Rauhansopimus
allekirjoitettiin 19.9. Rauhanehdot olivat talvisodan päättäneen
vuoden 1940 Moskovan rauhan rajat, Petsamon menetys, sotakorvaukset
ja Porkkalan vuokra-alue. Kaksi Suomen neuvottelijoista sai
aivohalvauksen ja yksi hermoromahduksen, Tuhannet ja taas tuhannet
joutuivat jättämään kotinsa. Lisäksi alkoi uusi sota, tällä
kertaa Pohjois-Suomessa olleita Saksan joukkoja vastaan.
Sota maailmalla
Akselivaltojen tappio
näytti koko ajan vääjämättömältä. Saksa menetti
liittolaisiaan ja Neuvostoliitto työnsi saksalaisia taaksepäin koko
itärintaman leveydeltä, Toukokuussa 1944 Leningradin saarto murtui
lopullisesti, mikä osaltaan mahdollisti suurhyökkäyksen
Kannaksella. Liittoutuneiden joukot nousivat 6.6. maihin
Normandiassa. Tästä alkoivat pitkät taistelut Länsi-Euroopassa,
jotka päättyivät vasta keväällä 1945 Saksan antautumiseen.
Tyynellä merellä Japani
jäi yhä pahemmin alakynteen. Se menetti valoittamiaan alueita ja
paljon materiaalia muun muassa suurissa meritaisteluissa, esimerkiksi
Leyten taistelussa, jossa se käytti ensimmäisen kerran
kamikatze-koneita.
Petsamo
– ainoa tie länteen
Kolmas
valtakunta 1933-1945( näkyy vain Suomessa)
Kolmas
valtakunta 1933-1945 osa 2
Kolmas
valtakunta 1933-1945 osa 3
Kolmas
valtakunta 1933-1945 0sa 4
Normandian
maihinnousu osa 1
Normandian
maihinnousu 2
Normandian
maihinnousu 3
Normandian
maihinnousu 4
Lähdeaineisto Ilkka Enkenberg Jatkosota päivä päivältä ISBN 978-952-220-841-5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti