Alkuvuonna 1944
Neuvostoliitto ryhtyi toteuttamaan Teheranin konferenssin sopimusta
eli omalta osaltaan irrottamaan Saksan rinnalla taistelleita
valtioita sodasta. Ensimmäisenä vaiheena oli rauhantarjous, ja kun
suomalaiset eivät siihen ehtojen ankaruuden vuoksi voineet suostua,
seurasi sotatoimien kiihdyttäminen. Neuvostoliiton asevoimien
ylijohto päätti antaa voimakkaat iskut kaukopommitusvoimilla
Helsingin sotilaallisia ja teollisuuslaitoksia vastaan päämääränä
sotatarviketeollisuuden vaikeuttaminen ja valtakunnan johdon
häiritseminen ja näin nopeuttaa Suomen irrotaantumista sodasta
Saksan sateliittina. Helsingin pommittaminen oli annettu
ilmamarsalkka Golovanovin komentamien kaukotoimintailmavoimien ADD:n
tehtäväksi.
Helsingin ilmatorjunta
Helsingin ilmatorjunnasta
vastasi everstiluutnantti P. Jokipaltion komentama
Ilmatorjuntarykmentti 1. Siihen kuului neljä raskasta patteristoa
sekä Helsingin pääpaloaseman kalliosuojassa sijainnut
torjuntakeskus, jonka päällikkönä oli kapteeni A.Pesonen.
Ensimmäinen ilmahyökkäys
Helsinkiin 6/7.2.1944
Helmikuun 6. päivän
illansuussa saapui torjuntakeskukseen tieto suurehkon
lentokoneosaston lähestymisestä. ADD:n tekniikkaan kuului lähettä
ensimmäisesa koneaallossa merkitsijäkoneet, jotka pudottavat
kohdealueelle valopommeja kohteen valaisemiseksi, Heti
merkitsijäkoneiden perässä seurasivat pommituskoneet, jotka
hyökkäsivät kohteeseen eri suunnilta ilmatorjunnan hajottamiseksi.
Tämän vaiheen jälkeen seurasi uuvutusvaihe eli pienten
muodostelmien ja yksityisten koneiden jatkuvia hyökkäyksi.
Ensimmäiset pommit
putosivat Helsingin laitamille klo 19.23 ja muutamia hetkiä
myöhemmin myös keskustaan. Ensimmäisen aallon hyökkäys kesti
aina klo 21.35 asti ilmatorjunnan ampuessa sulkuja. Suuri osa
hyökäävistä koneista pudotti pominsa ennen kohteelle pääsyään
ja kääntyi takaisin. Puoliyön jälkeen alkanut uuvutusvaihe
onnistui vielä huonommin sulkutulen ansiosta. Arvioiden mukaan ADD
suoritti tuona yönä noin 320-350 lentoa Helsinkiä vastaan. Pommeja
putosi kaupungin keskustan alueelle noin 350 ja noin 2500 pommin
pudotessa kaupungin laitamille. Helsingin ilmatorjunta ampui
hyökkäyksen aikana 7719 raskaan tykin kranaattia sekä 2181 40 mm:n
ja 564 20 mm:n kranaatteja. Yhteensä 103 helsinkiläistä kuoli ja
vajaa 300 haavoittui. ADD menetti tässä ensimmäisessä iskussaan
viisi konetta.
Toinen ilmahyökkäys
16/17.2.1944
Edellisen hyökkäyksen
jälkeen lentosää Suomenlahdella jonkin verran heikkeni. ADD.n
hyökkäys alkoi 16.2. illalla. Kello 19.47 noin 120
neuvostopommikonetta yritti murtautua ilmatorjunnan sulkutulen läpi.
Aina 23.15 asti kestäneissä hyökkäyksissä vain muutaman koneen
onnistui läpäist tuliseinämä ja pudottaa vajaa sata pommia
kaupunkiin.
Hyökkäyksen toinen vaihe
alkoi välittömästi edellisen päätyttyä ja kesti aamutunteihin
asti. Torjunnassa käytettin 12 238 raskaan tykin kranaattia sekä
3735 kappaletta 40 mm:n ja 1974 20 mm:n kranaatteja. Neljä konetta
pudotettin Kaupungin alueelle laskettin pudonneen noin 130 pommia
noin 4000:n pudotessa sen ulkopuolelle. Helsingissä kuoli 25 ja
haavoittui 27 yön aikana.
Kolmas ilmahyökkäys
26/27.2.1944
Helmikuun 26. päivän
illalla etelärannikon ilmavalvonta ilmoitti valtavan ilma-armadan
kokoontuvan Suursaaren lähettyvillä ja suuntautuvan Suomenlahtea
pitkin luoteeseen. Kello 18.43 torjuntakesku ammutti ensimmäisen
sulun. Hyökkäys oli siihen asti ankarin kestäen yli 10 tuntia. Yli
500 neuvostoliittolaista konetta yritti 10-50 koneen lauttoina
tunketua ilmatorjunnan ampumien sulkujen läpi.
Helsingin ilmatorjunta,
jolla oli viimeisen hyökkäyksen alkaessa 77 raskasta tykkiä ja
parikymmentä 40 mm:n tykkiä, pakottii yhdessä yöhävittäjäosaston
kanssa suurimman osan hyökkävistä koneista pudottamaan pomminsa
kohteen ulkopuolelle. Helsingin ilmatorjunta ampui yön kuluessa 14
200 raskaiden tykkien kranaattia. Kevyt tykistö käytti samana
aikana 4432 kpl 40 mm:n kranaattia. ADD:n tappiot olivat 12 konetta.
Lähdeaineisto Suomi
sodassa ISBN 951-9078-94-0
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti