torstai 2. huhtikuuta 2015

Rauhan tunnusteluja ja neuvottelut Teheranissa

Stalin, Roosevelt ja Churchill

Toukokuun loppuun mennesä 1943 280 000 evakkoa oli palannut koteihinsa. 21.6.1943 Riibbentrop hyväksyi Linkomiehen puheet vakuudeksi Suomen seisomisesta Saksan rinnalla. 23.6.1943 Saksa ilmoitti Suomelle viljatoimitusten aloittamisesta uudelleen. 2.7.1943 viinakortti otettiin käyttöön. 8.7.1943 sovittu määrä inkeriläisiä oli muuttanut Suomeen. 13.8.1943 Viipurin väestöstä 60 % oli palannut kotiin. 85 % alueen pelloista oli kylvetty.

Vaatimus rauhasta

Ryhmä 33 toimitti erillisrauhaa vaativan kirjelmän presidentti Rytille. Sen sisältönä oli huoli suhteiden huononemisesta Yhdysvaltoihin, ja siiä esitettiin toive ryhtymisestä pikaisiin toimiin Suomen irrottamiseksi sodasta. Kirjeen luovuttivat professori Ragnar Furuhjelm, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Keto ja pitkän linjan poliitikko Mauno Pekkala. Kirjeen oli allekirjoittanut 33 tunnettua kansalaista, ja se oli ensimmäinen virallinen mielenilmaus pitkittyvää sotaa vastaan, Kirjeen ytimenä oli vaatimus erillisrauhasta, jota valtiojohto ei tukenut kulissien takaisista rauhantunnuteluista huolimatta. Erillisrauhan ehtojen katsottiin olevan tiukat ja siihen pyrkiminen riskialtista lähinnä Suomessa olevien Saksan joukkojen vuoksi. Kirjelmä julkaistiin Ruotsissa ja sen jälkeen Suomessa. Pääministeri Linkomies yritti estää kirjeen julkaisin Suomesssa, mutta Ryti ei halunnut tällaiseen ryhtyä Kirjoitus syvensi saksalaisten tuntemaa epäluuloa, mutta ei johtanut suurempiin konkreettisiin toimiin Suomea kohtaan.

Koskinen taloitettiin

Martta Koskinen oli viimeinen Suomessa teloitettu nainen. Hän sia maanpetostuomion kenttäoikeudessa 22.4.1943. Tuomio pysyi voimssa, vaikka siitä valitettiin korkeimpaan oikeuteen ja vedottiin presidenttiin. Koskisen oli antanut ilmi joulukuussa 1942 pidätetty Olavi Heiman. Koskisen kotiin tehdyssä etsinnässä löytyi tietoja muun muassa Hollolassa olleesta salaista sotilaslentokentästä. Häntä vastaan todisti myös aimmen kiinni jäänyt Kerttu Nuorteva. Koskinen itse pysyi kuulusteluissa vaiti eikä paljastanut maan alla ollutta kiellettyä SKP:n voimahahmoa Yrjö Leinoa, jonka yhteyshenkilönä hän toimi. Koskinen ammuttin Malmin ampumaradalla 29.9.1943.

Maanantaina 18.10.1943 inkeriläisten siirron toinen vaihe alkoi. Tilastojen mukaan Suomessa oli 15 907 inkeriläistä. 31.10.1943 Karjalasta talvisodan vuoksi evakkoon lähteneestä n. 273 000 oli palannut takaisin, n. 117 000 vielä palaamatta.


Kollontain tiedotus

Marraskuun puolivälissä herännyt huoli Neuvostoliiton vaatimasta ehdottomasta antautumisesta hälveni. Neuvostoliiton Tukholman-lähettiläs Kollontai kertoi Ruotsin kabinettisihteerin kautta, että mikäli suomalaiset ovat valmiita neuvottolemaan, he ovat tervetulleita Moskovaan. Tiedonannossa mainittiin myös että Suomesta ei ole tarkoitus tehdä Neuvostoliiton provinssia tai rajoittaa Suomen itsenäisyyttä, ellei Suomi itse Neuvostoliittoa tähän pakota. Vielä Kollontai tiedotti, että Suomelta odotettiin ystävällistä ja tunnusavaa vastausta.Lyhyt ja ylimalkainen riittäisi, eikä siihen saisi sisältyä Itä-Karjalaa koskevia vaatimuksia.

Itä-Karjalan sotilahallinnon esikunta laati evakuoimissuunnitelman mahdollisen vetäytymisen varalta 26.11.1943.

Neuvottelu Teheranissa

Liittotutuneiden keskusmiehet Stalin, Roosevelt ja Churchill kokoontuivat Teheraniin neuvottelemaan Euroopan tulevaisuudesta. Stalinille oli olennaista varmistaa toisen rintaman avaaminen Eurooppaan. Tästä hän saikin varmuuden, kun maihinnousu Ranskan pohjoisrannikolle sovittiin. Se tapahtuisi toukokuussa 1944. Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton mielestä oli olennaista keventää Neuvostoliiton taakaa ja kukistaa Saksa mahdollisimman nopeasti. Roosevelt tiedusteli Stalinilta, voisiko Yhysvallat tehdä mitään Suomen irrottamiseksi sodasta. Stalin vastasi, että suomalaiset ovat olleet yhtä säälimättömiä kuin saksalaiset. Vuoden 1939 rajoja ei Suomen kanssa voida ottaa lähtökohdaksi rauhalle, koska Neuvostoliitto haluaa turvata Leningradin ja asemansa Itämerellä. Lisäksi Suomen on maksettava sotakorvauksia ja karkotettava saksalaiset maasta. Stalin sanoin, että kansa, joka on niin urheasti taistellut itsenäisyytensä puolesta on kuitenkin otetava huomioon. Rauhanneuvottelijoista Stalin totesi.”Lähettäkööt kenet tahansa, olkoon siten kyseessä Ryti tai itse piru.”


Lähdeaineisto Ilkka Enkenberg Jatkosota päivä päivältä ISBN 978-952-220-841-5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti