Partisaanisodan raa`at kasvot

Suomussalmen Viianginkylä 7. heinäkuuta 1943. Tämän poltetun talon raunioista kaivettiin esiin yli kymmenen naisen ja lapsen ruumiit.

Partisaanit iskivät tiettävästi ensimmäisen kerran suomalaisia siviilejä vastaan 3. syyskuuta 1941 Savukosken Kuoskulla. Noin 30-miehinen partisaaniosasto hyökkäsi aamuyöllä kello 3:n jälkeen kylään, jossa ei ollut sotaväkeä. Partisaanit ampuivat ilman muuta seitsemän henkilöä, joista nuorin oli 3-vuotias pikkupoika. Poika ammuttiin hoitajansa syliin, Tapauksen järkyttämänä pojan raskaana ollut äiti synnytti seuraavana päivänä maailmaan uuden suomalaisen ennen aikojaan. Kun varsinaista selustan partisaanitorjuntaa ei vielä ollut järjestetty, takaa-ajo-osaston kokoaminen ja muodostaminen vei siksi paljon aikaa, että partisaanien jäljittäminen osoittautui turhaksi.

Aaamuyöllä 5. heinäkuuta sotilaskotiliiton kolme johtavaa toimihenkilöä, Toini Jännes, Greta Palojärvi ja Faini Aflecht olivat tarkastusmatkalla pohjoiseen. Voimassa olleiden määräysten mukaisesti rouvien matkantekoa suojasi toisessa autossa ollut suojavartio. Kesä oli ollut kuuma ja sateeton noilla alueilla jo muutaman päivän. Tie pölysi. Rouvat tekivät suojavartiolle selväksi, että pölyn takia he ajavat edella ja vartio peräsä, vaikka tiesivätkin, että määräykset sanelivat ajojärjesteyksen toisinpäin. Mutta vastaanpullikoiminen topakoiden rouvien edessä oli turhaa.

Niinpä rouvien auto ajoi suoraan väijytykseen, jossa vastassa lienee ollut runsaat sata partisaania. Kaikki autossa olleet joutuivat luotisateeseen, josta eivät selvinneet. Suojavartio kuuli ankaran ammunnan ajaessaan muutaman kymmenen metriä rouvien auton takana, muttei ei voinut ylivoimalle mitään, hyvä kun selvisivät itse iskusta hengissä. Vain viikkoa aikaisemmin partisaanit olivat samassa paikassa hyökänneet saksalaisen kolonnan kimppuun, jonka seurauksena paikalle oli komennettu vartiojoukkue. Se oli kuitenkin poistunut paikalta edellisenä päivänä, kun ei ollut mitään hälyttävää kokenut.

Kuhmon Viiksimoon ilmestyi 24. syyskuuta 10-miehinen partiaaniosasto, joka vangitsi kaikki kylän asukkaat, yhteensä 15 ihmistä. Myöhemmin iltapäivällä partisaanit tappoivat konepistoolilla erään talon saunassa kolme miestä yhden tekeytyessä valekuolleeksi ja selviytyessä muutaman luodin lävistämänä. Loput 11 henkilöä komennettiin istumaan penkille riviin. Partisaanit panivat konepistoolit tanaan, mutta rohkea nuori nainen tarrasi yhden asehurjastelijan käteen, jolloin lipas tyhjeni kattoon. Toinen urhoollinen tappajapartisaani meni hetkeksi ymmälle, eikä älynnyt ampua. Osa naisista ja lapsista ehti pakoon ikkuna-aukosta, muutama kuoli penkille. Myös kaksi pakenijoista tuupetui heinäpeltoon. Samaan aikaan oli Viiksimoon saapumassa pahaa-aavistamaton sotilaspartio kahdella autolla, kun se joutui partisaanien tuliylläkköön, Tappioita ei tulllut, mutta rähinän aikana ja apujoukkoja odoteltaessa partisaanit pääsivät pakoon.

Lokakuun 3. päivänä yöllä partisaanit tappoivat kirveellä Kuusamon Kuoliovaarassa talon isännän ja ampuivat kolme tytärtä. Talon emäntä ehti piiloon sängyn alle ja jäi henkiin yhdeksän luotia ruumiissaan.

Mutta kyllä elämä oli vaikeaa partisaaneillekin. Suomalaiset oppivat varsin nopeasti partisaanien menettelytavat ja sovelsivat toimintaansa niiden mukaan. Savukoskelle perustettiin oikein partisaanientorjuntaosasto, Erisllisosasto Savukoski. Se yllätti Savukosken Sätsijärvellä 19 joulukuuta vahvan partisaaniosaston, josta kaatui 29 partisaania, joukossa kaksi upseeria ja nainen. Kun suomalainen partio oli vahvuudeltaan vain runsaat 10 miest, partisaanien tappiot osoittivat perusteellista yllätystä.

Vuonna 1943 partisaanitoiminta jarkui vilkkaana. 26. kesäkuuta partisaanit tappoivat Tuppurissa isännän kirveellä ja sauna kuistilla nukkuneen pojan pistimellä, Toisen pojan partisaanit ottivat mukaansa, ja hänestä ei sen jälkeen kuultu mitään. Talon kaksi tytärtä pelastui ikkunan kautta, Samaan aikaan partisaanit ampuivat Suomussalmen Hyrylässä 15-vuotiasta poikaa takaapäin selkän, Luotien lävistämä poika löydettiin seuraavana päivänä hengissä. Ilmeisesti partisaanit olivat uskoneet hänen kuolleen konepistoolien luodeista. Yhteen taloon ammuttiin yhdeksän ihmistä, joiden lisäksi sairaalamatkalla kuoli yksi ja sairallassa muutaman päivän kuluttua vielä yksi. Kaikki olivat sukunimeltään Kinnusia. Kolme lasta haavoittui ammunnassa vaikeasti.

Kesällä 1943 partisaanit surmasivat piispa Yrjö Wallinmaan seurueesta Inarin Laanilassa piispan itsensä sekä kolme muuta henkilöä kymmenkunnan haavoittuessa, joukossa kaksi lasta. Samana päivänä 4. heinäkuuta, toinen partisaaniosasto hyökkäsi Suomussalmen Viiankiin. Paikalla oli 10-miehinen vartio-osasto, mutta kun partisaanit kello 2 yöllä tappivat kiväärinperällä vartiopaikalleen nukahtaneen vartiomiehen, oli yllätys selvä, Tosin yksi partisaani sai kalapuntarista niin pahasti kalloonsa, että menetti tajuntansa. Yhden talon yhdeksän asukasta partisaanit tappoivat konepistooleilla ja käsikranaateilla, Toisessa talossa kuoli kaksi lasta luoteihin. Lisäksi varmistusryhmästä kuoli kaksi miestä. Kaksi aitoisssa nukkunutta naista ammuttiin vuoteisiinsa.

Kuusamon Lämsänkylässä partisaanit 18. heinäkuuta hakkasivat kiväärinperilla ja ampuivat kuoliaiksi talon koko väen, kuusi ihmistä, Yhden miehen ja lehmän partisaanti veivät mukanaan. Suomalaiset puolestaan yllättivät 8. elokuuta Savukosken Vuotosjoella vahvan partisaaniosaston ja taistelussa kaatui parikymmentä partisaania. Aivan vuoden lopulla takaa-ajoon lähteneet suomalaiset tavoittivat Savukosken Martin maastossa partisaaniosaston, josta kaatui kolmisenkymmentä partisaania.

Tähän saakka partisaanien ”uroteot” olivat olleet kauhistuttavia. Vuonna 1944 ne muuttuivat niin kammottaviksi, ettei uskoisi ihmisen niihin kykenevän. Heinäkuun 7.päivänä partisaanit saartoivat Seitajäeven kylän Savukoskella. Vartioryhmän ja parisaanien tulitaistelussa kaatui kaksi ja haavoittui kaksi sotilasta kolmen jäädessä vangeiksi. Partisaanit ryöstivät sen jälkeen kylästä kaiken, minkä irti saivat, Mutta kauhein oli vielä edessä. Partisaanit veivät mukanaan 11 naista, joista 5 oli alaikäisiä tyttöjä. Heidän silmänsä sidottiin, heidät kaadettiin tantereeseen ja sitten satakunta partisaania teki jonossa vuoroaann odottaen näille onnettomille ja avuttomille naisille ja lapsille katalan teon, yksinkertaisesti raiskasi heidät useita kertoja. Mukana olleet partisaaniupseerit valvoivat, että jokaiselle partisaanille järjestyi vuoronsa. Lopuksi nuo onnettomat ruhjottiin kuoliaaksi kivärinperällä tai niskaan ampumalla. Seitajärven kammottavassa tihutyössä kuoli kaikiaan 17 ihmistä.

Viikkoa myöhemmin partisaanit iskivät Sodankylän Lokkaan, jonka vartioryhmä havaitsi partisaanien tulon. Vartioryhmä tungettiin Luirojoen toiselle puolelle ja partisaanit ryhtyivät piirittämään koulua, jossa oli siviileitä. Kun aika kului, eivätkä kouluun linnoittautuneet antautuneet, partisaanit sytyttivät rakennuksen tuleen. Koulun mukana paloi 13 henkilöä. Lisäksi partisaanit tappoivat useita ihmisiä heidän yrittäessään pakoon. Kaikkiaan Lokan yllätyksessä kuoli 21 ihmistä.

Kirjan tekstin todenperäisyydestä raiskausten osalta ei ole todistuskelpoista näyttöä.

Lähdeaineisto Ratkaisun hetkiä ISBN 951-584-730-3