Suomussalmen Viianginkylä
7. heinäkuuta 1943. Tämän poltetun talon raunioista kaivettiin
esiin yli kymmenen naisen ja lapsen ruumiit.
Partisaanit iskivät
tiettävästi ensimmäisen kerran suomalaisia siviilejä vastaan 3.
syyskuuta 1941 Savukosken Kuoskulla. Noin 30-miehinen
partisaaniosasto hyökkäsi aamuyöllä kello 3:n jälkeen kylään,
jossa ei ollut sotaväkeä. Partisaanit ampuivat ilman muuta
seitsemän henkilöä, joista nuorin oli 3-vuotias pikkupoika. Poika
ammuttiin hoitajansa syliin, Tapauksen järkyttämänä pojan
raskaana ollut äiti synnytti seuraavana päivänä maailmaan uuden
suomalaisen ennen aikojaan. Kun varsinaista selustan
partisaanitorjuntaa ei vielä ollut järjestetty, takaa-ajo-osaston
kokoaminen ja muodostaminen vei siksi paljon aikaa, että
partisaanien jäljittäminen osoittautui turhaksi.
Aaamuyöllä 5. heinäkuuta
sotilaskotiliiton kolme johtavaa toimihenkilöä, Toini Jännes,
Greta Palojärvi ja Faini Aflecht olivat tarkastusmatkalla
pohjoiseen. Voimassa olleiden määräysten mukaisesti rouvien
matkantekoa suojasi toisessa autossa ollut suojavartio. Kesä oli
ollut kuuma ja sateeton noilla alueilla jo muutaman päivän. Tie
pölysi. Rouvat tekivät suojavartiolle selväksi, että pölyn takia
he ajavat edella ja vartio peräsä, vaikka tiesivätkin, että
määräykset sanelivat ajojärjesteyksen toisinpäin. Mutta
vastaanpullikoiminen topakoiden rouvien edessä oli turhaa.
Niinpä rouvien auto ajoi
suoraan väijytykseen, jossa vastassa lienee ollut runsaat sata
partisaania. Kaikki autossa olleet joutuivat luotisateeseen, josta
eivät selvinneet. Suojavartio kuuli ankaran ammunnan ajaessaan
muutaman kymmenen metriä rouvien auton takana, muttei ei voinut
ylivoimalle mitään, hyvä kun selvisivät itse iskusta hengissä.
Vain viikkoa aikaisemmin partisaanit olivat samassa paikassa
hyökänneet saksalaisen kolonnan kimppuun, jonka seurauksena
paikalle oli komennettu vartiojoukkue. Se oli kuitenkin poistunut
paikalta edellisenä päivänä, kun ei ollut mitään hälyttävää
kokenut.
Kuhmon Viiksimoon ilmestyi
24. syyskuuta 10-miehinen partiaaniosasto, joka vangitsi kaikki kylän
asukkaat, yhteensä 15 ihmistä. Myöhemmin iltapäivällä
partisaanit tappoivat konepistoolilla erään talon saunassa kolme
miestä yhden tekeytyessä valekuolleeksi ja selviytyessä muutaman
luodin lävistämänä. Loput 11 henkilöä komennettiin istumaan
penkille riviin. Partisaanit panivat konepistoolit tanaan, mutta
rohkea nuori nainen tarrasi yhden asehurjastelijan käteen, jolloin
lipas tyhjeni kattoon. Toinen urhoollinen tappajapartisaani meni
hetkeksi ymmälle, eikä älynnyt ampua. Osa naisista ja lapsista
ehti pakoon ikkuna-aukosta, muutama kuoli penkille. Myös kaksi
pakenijoista tuupetui heinäpeltoon. Samaan aikaan oli Viiksimoon
saapumassa pahaa-aavistamaton sotilaspartio kahdella autolla, kun se
joutui partisaanien tuliylläkköön, Tappioita ei tulllut, mutta
rähinän aikana ja apujoukkoja odoteltaessa partisaanit pääsivät
pakoon.
Lokakuun 3. päivänä
yöllä partisaanit tappoivat kirveellä Kuusamon Kuoliovaarassa
talon isännän ja ampuivat kolme tytärtä. Talon emäntä ehti
piiloon sängyn alle ja jäi henkiin yhdeksän luotia ruumiissaan.
Mutta kyllä elämä oli
vaikeaa partisaaneillekin. Suomalaiset oppivat varsin nopeasti
partisaanien menettelytavat ja sovelsivat toimintaansa niiden mukaan.
Savukoskelle perustettiin oikein partisaanientorjuntaosasto,
Erisllisosasto Savukoski. Se yllätti Savukosken Sätsijärvellä 19
joulukuuta vahvan partisaaniosaston, josta kaatui 29 partisaania,
joukossa kaksi upseeria ja nainen. Kun suomalainen partio oli
vahvuudeltaan vain runsaat 10 miest, partisaanien tappiot osoittivat
perusteellista yllätystä.
Vuonna 1943
partisaanitoiminta jarkui vilkkaana. 26. kesäkuuta partisaanit
tappoivat Tuppurissa isännän kirveellä ja sauna kuistilla
nukkuneen pojan pistimellä, Toisen pojan partisaanit ottivat
mukaansa, ja hänestä ei sen jälkeen kuultu mitään. Talon kaksi
tytärtä pelastui ikkunan kautta, Samaan aikaan partisaanit ampuivat
Suomussalmen Hyrylässä 15-vuotiasta poikaa takaapäin selkän,
Luotien lävistämä poika löydettiin seuraavana päivänä
hengissä. Ilmeisesti partisaanit olivat uskoneet hänen kuolleen
konepistoolien luodeista. Yhteen taloon ammuttiin yhdeksän ihmistä,
joiden lisäksi sairaalamatkalla kuoli yksi ja sairallassa muutaman
päivän kuluttua vielä yksi. Kaikki olivat sukunimeltään
Kinnusia. Kolme lasta haavoittui ammunnassa vaikeasti.
Kesällä 1943 partisaanit
surmasivat piispa Yrjö Wallinmaan seurueesta Inarin Laanilassa
piispan itsensä sekä kolme muuta henkilöä kymmenkunnan
haavoittuessa, joukossa kaksi lasta. Samana päivänä 4. heinäkuuta,
toinen partisaaniosasto hyökkäsi Suomussalmen Viiankiin. Paikalla
oli 10-miehinen vartio-osasto, mutta kun partisaanit kello 2 yöllä
tappivat kiväärinperällä vartiopaikalleen nukahtaneen
vartiomiehen, oli yllätys selvä, Tosin yksi partisaani sai
kalapuntarista niin pahasti kalloonsa, että menetti tajuntansa.
Yhden talon yhdeksän asukasta partisaanit tappoivat konepistooleilla
ja käsikranaateilla, Toisessa talossa kuoli kaksi lasta luoteihin.
Lisäksi varmistusryhmästä kuoli kaksi miestä. Kaksi aitoisssa
nukkunutta naista ammuttiin vuoteisiinsa.
Kuusamon Lämsänkylässä
partisaanit 18. heinäkuuta hakkasivat kiväärinperilla ja ampuivat
kuoliaiksi talon koko väen, kuusi ihmistä, Yhden miehen ja lehmän
partisaanti veivät mukanaan. Suomalaiset puolestaan yllättivät 8.
elokuuta Savukosken Vuotosjoella vahvan partisaaniosaston ja
taistelussa kaatui parikymmentä partisaania. Aivan vuoden lopulla
takaa-ajoon lähteneet suomalaiset tavoittivat Savukosken Martin
maastossa partisaaniosaston, josta kaatui kolmisenkymmentä
partisaania.
Tähän saakka
partisaanien ”uroteot” olivat olleet kauhistuttavia. Vuonna 1944
ne muuttuivat niin kammottaviksi, ettei uskoisi ihmisen niihin
kykenevän. Heinäkuun 7.päivänä partisaanit saartoivat
Seitajäeven kylän Savukoskella. Vartioryhmän ja parisaanien
tulitaistelussa kaatui kaksi ja haavoittui kaksi sotilasta kolmen
jäädessä vangeiksi. Partisaanit ryöstivät sen jälkeen kylästä
kaiken, minkä irti saivat, Mutta kauhein oli vielä edessä.
Partisaanit veivät mukanaan 11 naista, joista 5 oli alaikäisiä
tyttöjä. Heidän silmänsä sidottiin, heidät kaadettiin
tantereeseen ja sitten satakunta partisaania teki jonossa vuoroaann
odottaen näille onnettomille ja avuttomille naisille ja lapsille
katalan teon, yksinkertaisesti raiskasi heidät useita kertoja.
Mukana olleet partisaaniupseerit valvoivat, että jokaiselle
partisaanille järjestyi vuoronsa. Lopuksi nuo onnettomat ruhjottiin
kuoliaaksi kivärinperällä tai niskaan ampumalla. Seitajärven
kammottavassa tihutyössä kuoli kaikiaan 17 ihmistä.
Viikkoa myöhemmin
partisaanit iskivät Sodankylän Lokkaan, jonka vartioryhmä havaitsi
partisaanien tulon. Vartioryhmä tungettiin Luirojoen toiselle
puolelle ja partisaanit ryhtyivät piirittämään koulua, jossa oli
siviileitä. Kun aika kului, eivätkä kouluun linnoittautuneet
antautuneet, partisaanit sytyttivät rakennuksen tuleen. Koulun
mukana paloi 13 henkilöä. Lisäksi partisaanit tappoivat useita
ihmisiä heidän yrittäessään pakoon. Kaikkiaan Lokan yllätyksessä
kuoli 21 ihmistä.
Kirjan
tekstin todenperäisyydestä raiskausten osalta ei ole
todistuskelpoista näyttöä.
Lähdeaineisto Ratkaisun
hetkiä ISBN 951-584-730-3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti