Suomen vanhempi historia: Desanttien terroria

Puna-armeija terrorisoi jatkosodan aikana myös siviiliväestöä. Desantit – lentokoneista pudotetut vakoojat ja tuholaiset – herättivät pelkoa ja kauhua siviliien keskuudessa erityisesti Kakkois-Suomessa, jonka kautta kuljetukset rintamille tapahtuivat.

Desantteja liikkui koko maassa.Ryhmiä havaittiin lähinnä Etelä-Suomessa ja Karjalan kannaksella, ja Kymenlaakso oli desanttien erityisen kiinnostuksen kohde. Suurin jatkosodan aikainen desanttien pudotus tapahtui 9. heinäkuuta 1941, kun Pernajan alueelle pudotettiin peräti non 25 lakuvarjomiestä. Näistä 21 saatiin tuhotuksi kahdesa viikossa Myrskylän, Pernajan, Porvoon maalaiskunnan ja Liljendalin alueilla. Etelärannikkolla havaittiin heinä-elokuussa useita omalle puolelle paluumatkalla olleita desantteja, jotka etsiskelivöt veneitä. Haminan ja Kotkan välillä havaittiin viisi epäilyttävää miestä, jotka olivat hakeneet ruokaa Reitkallin taloista Haminan pohjoispuolella. Takaa-ajossa kaatui yksi desantti ja kaksi jouti vangiksi; kaksi pääsi pakoon. Näistä toiden ampuivat takaa-ajajat aika pian, ja kaksi päivää myöhemmin eräs paimenpoika ampui Suomenlahden rannikolla viimeisen, kun tämä yritti varastaa venettä pakomatkaa varten, Heinäkuussa todettiin Kymenlaakson alueella runsaat 130 desanttipudotusta.

Heinäkuun alussa omat ampuivat Korian sillalla Porvoon poliisimestarin, joka vieraalta näyttäneessä univormussa lähestyi vartiomihei eikä totellut pysähtymiskäskyä desanttihältyyksen aikana. Heinäkuussa 1941 Kajaanin tietämillä liikkuneet ryhmät olivat ehkä myös pikemmin desantteja kuin partisaaneja. Nämä räjäyttivät radan Kontiomäen lähellä, jolloin rikkoutuneeseen kohtaan ajanut veturi vaurioitui. On todennäköistä, että Kontiomäen seutuvilla sytytetyt metsäpalot olivat desanttien aikaansaamia.

Myöhään illalla 19. heinäkuuta 1941 havaittiin Utin ja Kouvolan välillä Tyrrin ja Aitomäen kylien alueellla ehkä 8-10 desantin pudotus Karjalan radan varteen. Utin varuskunta ja ilmasuojelujoukot hälytettiin ja alueen haravointi aloitettiin useasta suunnasta parinsadan miehen voimin. Aamupäivällä 20. heinäkuuta ammuttiin ensimmäinen desantti Utin aseman lähettyvillä. Ruumis vietiin lentotukikohtaan ja haudattiin Hammassyrjän mäkeen kentän itäpäässä. Illalla tuhottiin tulitaistelussa liki Tyrriä kolme desanttia, Yksi varasti jostain polkupyörän ja ajeli sillä lentokentän ohi Kuivalan kylän suuntaan. Hänet tavoitettiin tuntien kuluttua ja ammuttiin, kun hän ei antautunut. Viimeinen tämän ryhmän desantti saatiin vangituksi Vehkalahdella heinäkuun lopussa. Hän oli tarponut metsiä pitkin ja takaa-ajajia vältellen liki 50 kilometriä Suomenlahtea kohti,

Karjalan rata oli jatkuvasti desanttien tiedustelun ja sabotaasin kohde, Hienäkuun 16. päivänä – ennen Utin kahakkaa – pudotettiin Sippolaan 9-miehinen desanttiryhmä, josta puolet tuhottiin tai pidätettiin heti ja loput parin viikon sisällä. Ryhmällä oli mukanaan huomattava määrä räjähdysaineita, mikä lienee viitannut tuhotöihin radalla. Elokuun 10. päivän vastaisena yönä pudotettiin nelimiehinen desanttiryhmä Valkealaan Kouvolan pohjoispuolelle lähelle Savon rataa. Yksi vangittiin melkein heti, mutta kolmen muun onnistui kaiketi livahtaa joistain teitä omalle puolelleen ehtimättä tehdä mitään. Partiolla, joka vähän myöhemmin pudotettiin Luumäen tietämille, oli mukanaan rähteitä Karjalan radan katkaisemiseksi.

Myös elokuussa vilkasta

Elokuun 12. päivänä jymähti Liljendahlin Rutumissa mertään nelimoottorinen neuvostokone, josta tavattiin viisi ruumista ja neljä loukkaantunutta desanttia. Koneen ohjaaja, yiluutnantti Antipov oli koneen moottoreiden yllättäen sammuessa hypännyt koneesta ja jättänyt muut sinne. Kun pelastuneet näkivät Antipoivin Helsingissä Pämajan valvontaosaston hallussa, he kävivät julmistuneena Antipovin kimppuun.

Elokuun 14. päivän vastaisena yönä pudotettiin Elimäelle kuusimiehinen desanttiryhmä, joka esiintyi suomalaisissa sotilaspuvuissa. Ryhmään kuuluivat englantilainen Martinson, virolainen Peterson, inkeriläinen Parhalainen sekä kaksi venäläistä. Yksi saatiin heti kiinni koska hän oli umpitunnellissa. Toinen ryhmä pudotettin Artjärvelle ja kolmas Mäntsälään. Tässä ryhmässä on neljä venäläistä, yksi inkeriläinen sekä suomalainen Mikkonen, joka putosi suutarina isänmaansa kamaralle eli hänen laskuvarjonsa ei auennut. Elimäen ryhmästä ammuttiin kaikkiaan viisi viimeisen jäädessä vangiksi Vehkalahdella.

Desantti

http://fi.wikipedia.org/wiki/Desantti

Pelätyt desantit

http://suurtampere.fi/2013/11/06/pelatyt-desantit/

Salonseudun sotaveteraanit

http://www.salonseudunsotaveteraanit.fi/muistelmatdesanttien_pudotus_kiikalaan.htm

Juorkunan desantit

http://www.kirjastovirma.fi/oilinginvarrelta/juorkunan_desantit

Partisaanit

https://www.youtube.com/watch?v=lvqoNuFvkK4

Väinö Kinnunen kertoo partisaani-iskusta kotiinsa.

https://www.youtube.com/watch?v=4Lhg_chcc5Q