Tuntemattomien sotilaiden
arkkuja Terenttilän lohduttomassa maisemassa.
Sotavuodet 1939-1945
merkitsivät Suomelle ankaraa iskua. Hnekilökohtainen suru koetteli
lähes jokaista suomalaista perhettä, sillä kuolleita oli kaikkiaan
yli 90 000.
Talvisodassa menetettiin
kaatuneina ja kadonneina lähes 23 000 sotilasta. Siviiliväestön
tappiot olivat noin 1200, joista suurin osa menehtyi asutuskeskusten
pommituksissa. Haavoittuneita oli yli 43 000.
Jatkosodan kaatuneiden ja
kadonneiden sotilaiden kokonaismäärä oli noin 66 000, joista Lapin
sodan osuus oli yli 1000. Siviilejä kuoli noin 1500. Haavoittuneiden
määrä oli lähes 189 000.
Sodassa kuolleiden osuus
Suomen väestöstä oli hieman alle 2,5 prosenttia. Se oli
ratkaisevasti vähemmän kuin toisen maailmansodan keskeisillä
sotanäyttämöillä sijainneilla mailla. Neuvostoliitossa, Puolassa
ja Saksassa väestötappiota olivat yli 10 prosenttia.
Suomen kokemien tappioiden
suhteellinen vähyys johtui ennen kaikkea siviiliväestön pienistä
tappioista, Esimerkiksi Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944
kuoli 146 ihmistä, kun liittoutuneiden suorittamissa Dresdenin
pommituksissa vuotta myöhemmin kuoli noin 100 000 – 135 000
ihmistä.
Siviiliväestön
säästyminen johtui pääosin siitä, että varsinaisten sotatoimien
painopiste oli rajaseuduilla ja jatkosodan aikana suurimmaksi osaksi
valtakunnan rajojen ulkopuolella. Helsinki oli Moskovan ja Lontoon
ohella ainoa Euroopan sotaan osallistuneen maan pääkaupunki, johon
vihollisen joukoet eivät marssineet.
Talvi- ja jatkosodan
henkilöhistorialliset lähteet
Tietokannat ja hakemistot
arkistolaitoksen aineistoista
JR50 sankarivainajat
Sotiemme sankarit
Kaatuneiden sotilaiden
määrä
Talvisodan ja jatkosodan
kielletty historia ( 18 osaa)
Lähdeaineisto Suomi
kautta aikojen ISBN 951-8933-60-X
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti