Paasikiven aikaan

Suomen talous lähtee puun voimalla nousuun.

Paasikivi jatkaa presidenttinä ja Kekkonen nousee pääministeriksi 1950. Kekkonen alkaa luoda idänsuhteita ja paperiteollisuus nauttii Korean suhdanteesta.

Maalaisliiton järjestösihteeri Arvo Korsimo laati suuntaviitat puolueen loppuvuodesta 1949 nimetyn presidenttiehdokkaan Urho Kekkosen vaalikampanjalle. Vaalikampanjan alkoi 6. marraskuuta Kuhmossa maalaisliiton kekrijuhlilla, joilta radioitiin Kekkosen puhe. Kaikkiaan Kekkonen puhuu kampanjan aikana lähes 130 tilaisuudessa ja kuulijoita oli arviolta 45000. Kustaa Vilkuna kirjoittamaa vaalikirjaa Urho Kekkonen painetaann 60000 kappaletta. Kirjassa luodaan pohja myöhemmälle Kekkos-myytille, sillä kuinka savupirtin pojasta kehkeytyy suurten linjojen valtiomies. Kekkosen vastustajat pitävät kampanjaa Suomelle vieraana, amerikkalaisena ja jopa hyvien tapojen vastaisena.

Valtioneuvos Juho Kusti Paasikivi on eduskunnan valitsemana ollut tasavallan presidettinä vuodesta 1946. Tammikuussa järjestettävissä presidentin valitsijamiesvaaleissa ehdokkaina ovat Paasikivi, jonka takana ovat kokoomus, RKP ja edistyspuolue, maalaisliiton nimeämä Urho Kekkonen ja SKDL:n Mauno Pekkala. Sosiaalidemokraatit lähtevät vaaleihin sammutetuin lyhdyin ilman nimettyä ehdokasta. Valitsijamiehet kokoontuvat 15. helmikuuta. Paasikivi valitaan ensimmäisessä äänestyksessä toiselle kaudelle. Hän saa 171 valtisijamiesta taakseen, äänten enemmistä tulee kokoomukselta ja sosiaalidemokraateilta. Pekkala saa 67 ääntä ja Kekkonen 62 ääntä.

Suomen suhteet Neuvostoliittoon ovat viileähköt mm sotasyyllisten armahduksen takia. K-A. Fagerholmin hallituksessa ei myöskään ole mukana SKDL:ää. Presidentti Paasikivi tarjoaa pääministerin paikkaa Kekkoselle. Tarkoituksena on, että Kekkonen muodostaa hallituksen, jossa on mukana kolme suurta eli maalaisliitto, sosiaalidemokraatit ja SKDL: Maalaisliitto on valmis tähän, mutta sosiaalidemokraatit eivät halua kommunisteja hallituskumppanikseen. Pääministeriehdokas taivuttaa presidentin hyväksymään vähemmistöhallituksen, jossa on mukana maalaisliitto, edistyspuolue ja RKP. Paasikivi nimittää Kekkosen I hallituksen 17. maaliskuuta. Suomen ja Neuvostoliiton kauppaneuvottelut alkavat huhtikuussa. Niissä sovitaan maiden välisen kaupan viisivuotisesta runko-ohjelmasta, joka merkitsee jatkuvuutta Suomen viennille, kun sotakorvaukset ovat jo loppusuoralla. Neuvostoliitto kutsuu pääministeriä juhlistamaan sopimuksen allekirjoitusta. Näin luodaan pohjaa sekä tulevalle kaupalle että Paasikiven linjan muuttamiselle Paasikiven-Kekkosen linjaksi.

Lähdeaineisto Kronikka 1900-1999 ISBN 951-35-6529-7