Vuosi 1950

J.K. Paasikiven toisen presidenttikauden alkujuhlallisuudet ovat päättymässä 1.3.1950 Paasikivi poistumasta eduskunnasta.

tammi–maaliskuu

• 1. tammikuuta – Lielahden alue siirrettiin Ylöjärven kunnasta Tampereen kaupunkiin.
• 6. tammikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta tunnusti Kiinan kansantasavallan, Kiinan tasavalta katkaisi diplomaattisuhteensa Britanniaan.
• 12. tammikuuta – Brittisukellusvene Truculent törmäsi ruotsalaiseen öljytankkeri DvinaanThamesillä ja upposi, 64 kuollutta.
• 13. tammikuuta – Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan.
• 15. tammikuuta – Suomessa alkoivat presidentinvaalien valitsijamiesvaalit.
• 21. tammikuuta − Suomen Moskovan-suurlähettiläs Cay Sundström jätti Neuvostoliiton varaulkoministerille Andrei Gromykolle Suomen vastauksen Nl:n vuoden 1949 lopussa esittämään, sotarikollisia koskeneeseen noottiin.
• 26. tammikuuta – Intian uusi perustuslaki astui voimaan. Rajendra Prasadista tuli ensimmäinen Intian presidentti.
• 28. tammikuuta – Somalimaa asetettiin taas Italian mandaatiksi.
• 28. tammikuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg täytti 85 vuotta.
• 31. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Truman ilmoitti aikeesta kehittää vetypommi.
• 31. tammikuuta – Viimeiset Guomindangin joukot antautuivat Manner-Kiinassa.

• 8. helmikuuta – Kansallis-Osake-Pankki täytti 60 vuotta.
• 9. helmikuuta – Yhdysvaltain senaattori Joseph McCarthy syytti puheessaan Länsi-Virginiassa Yhdysvaltain ulkoministeriötä 205 kommunistin miehittämäksi.
• 11. helmikuuta – Kaksi Vietkongin pataljoonaa hyökkäsi ranskalaisten tukikohtaan Indokiinassa.
• 12. helmikuuta – Kommunistit järjestivät mellakoita Pariisissa.
• 13. helmikuuta – Yhdysvallat alkoi asettaa ilmatorjuntatykkejä ydin- ja sotilaskohteiden suojaksi.
• 14. helmikuuta – Neuvostoliitto ja Kiinan kansantasavalta solmivat YYA-sopimuksen Japania vastaan.
• 15. helmikuuta – Eduskuntataloon Helsingissä tehtiin pommi-isku.
• 15. helmikuuta – Juho Kusti Paasikivi valittiin uudelleen Suomen presidentiksi.
• 17. helmikuuta – James Warburg julisti USA:n senaatille: “Meillä tulee olemaan maailmanhallitus, pidämme siitä sitten tai emme. Ainoa kysymys on, saavutetaanko maailmanhallitus valloittaen vai suostumuksella.”
• 17. helmikuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti Työväen akatemian johtajan Reino Oittisen Kouluhallituksen uudeksi pääjohtajaksi Yrjö Ruudun jäädessä eläkkeelle.
• 19. helmikuuta – Konrad Adenauer yritti aloittaa neuvottelut Itä-Saksan kanssa Saksojen yhdistymisestä.
• 22. helmikuuta – Albert Einstein varoitti ydinsodan voivan johtaa täydelliseen tuhoon.
• 27. helmikuuta – Kemin raastuvanoikeus tuomitsi 80 Kemin kapinaan osallistunutta henkilöä kotirauha rikkomisesta ja kapinasta vankeuteen. Vankeusrangaistusten pituus vaihteli kolmesta kuukaudesta vankeutta yhteen vuoteen ja kahdeksaan kuukauteen kuritushuonetta. Loput kaikkiaan 116 syytetystä vapautettiin.
• 28. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti pitävänsä Suomen Moskovan-suurlähettilään Cay Sundströmin sotarikollisia koskeneeseen noottiin antamaa vastausta riittämättömänä.

• 1. maaliskuuta – Klaus Fuchs tuomittiin vakoilusta Neuvostoliiton puolesta ja salaisten atomipommisuunnitelmien luovuttamisesta.
• 1. maaliskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen toisen virkakautensa alkaessa.
• 3. maaliskuuta – Puola ilmoitti aikovansa karkottaa kaikki saksalaiset.
• 8. maaliskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että sillä on atomipommi.
• 8. maaliskuuta – Kova myrsky riehui eri puolilla Suomea.
• 12. maaliskuuta – Belgiassa kansanäänestys kannatti 57,7 prosentin tuella kuningas Leopold III:n paluuta, vastaan äänesti 42,3 prosenttia.
• 15. maaliskuuta − Korkein oikeus antoi päätöksensä asekätkentäjutussa. Kaikkiaan 1488 henkilöä tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin; suurimmalle osalle vankeusrangaistus oli ehdollinen kolmen vuoden koetusajalla. Ankarimman tuomion, kuusi vuotta kuritushuonetta, sai everstiluutnantti Usko Haahti. Asekätkennän paljastumisesta oli kulunut lähes viisi vuotta.
• 17. maaliskuuta – Kalifornian yliopisto Berkeleyssä ilmoitti tutkijoiden luoneen alkuainetta numero 98, jolle annettiin nimi kalifornium.
• 17. maaliskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron K.-A. Fagerholmin hallitukselle ja nimitti eduskunnan puhemiehen Urho Kekkosen muodostaman hallituksen. Fagerholm valittiin eduskunnan puhemieheksi.
• 20. maaliskuuta – Puolan hallitus päätti takavarikoida kaiken kirkon omaisuuden.
• 22. maaliskuuta – Egypti vaati brittijoukkojen vetäytymistä Suezin kanavalta.

huhti–kesäkuu

• 24. huhtikuuta – Jordania liitti itseensä miehittämänsä Länsirannan.
• 28. huhtikuuta – Nobel-palkittu fyysikko Frédéric Joliot-Curie erotettiin Ranskan atomitutkimuslaitoksen johtajan virasta. Kymmenettuhannet tiedemiehet eri puolilta maailmaa esittivät Ranskan hallitukselle tapauksen vuoksi vastalauseensa.
• 6. toukokuuta – Tanskasta löydettiin ”Tollundin mies”, 2400 vuotta sitten elänyt suoruumis.
• 9. toukokuuta – Robert Schuman ehdotti Euroopan liittoa rauhanomaisten suhteiden ylläpitämiseksi. Schumanin julistusta pidetään Euroopan unionin alkuna.
• 13. toukokuuta – Ensimmäinen Formula 1 -sarjan MM-kilpailu ajettiin Englannin Silverstonen radalla
• 24. toukokuuta – Itä-Saksa liittyi Kominformiin.
• 27. toukokuuta – Linnanmäen huvipuisto avattiin Helsingissä.
• 31. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi hallituksen lakiesityksen Kemin kapinaan osallistuneiden armahtamisesta.

• 12. kesäkuuta – Helsinki vietti 400-vuotisjuhliaan.
• 13. kesäkuuta – Yhdysvaltain entisen presidentin Franklin D. Rooseveltin puoliso Eleanor Roosevelt saapui poikansa, liikemies ja eversti James Rooseveltin kanssa vierailulle Suomeen Suomen Huolto -järjestön kutsumana.
• 14. kesäkuuta – Helsingin rautatieasema vaurioitui tulipalossa.
• 25. kesäkuuta – Pohjois-Korean joukot hyökkäsivät Etelä-Koreaan, Korean sota alkoi.
• 25. kesäkuuta – YK:n turvallisuusneuvosto äänesti Etelä-Korean tukemisen puolesta. Neuvostoliitto boikotoi turvallisuusneuvoston istuntoa vaatiessaan Kiinan kansantasavaltaa YK:n jäseneksi.
• 28. kesäkuuta – Pohjois-Korean joukot saavuttivat Soulin.

heinä–syyskuu

• 1, heinäkuuta – Ensimmäiset Yhdysvaltain joukot saapuivat Koreaan miehitystukikohdista Japanista.
• 5. heinäkuuta – Ensimmäiset taistelut pohjoiskorealaisten ja Yhdysvaltain Task Force Smithin välillä.
• 6. heinäkuuta – DDR sopi Puolan kanssa Oder–Neisse-linjasta, Länsi-Saksa ei.
• 8. heinäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman nimitti kenraali Douglas MacArthurin Koreassa olevien YK-joukkojen ylipäälliköksi.
• 20. heinäkuuta – Belgian liittokokous palautti kuningas Leopold III:n valtaan.
• 25. heinäkuuta – Walter Ulbricht valittiin Itä-Saksan kommunistipuolueen pääsihteeriksi.
• 28. heinäkuuta – Belgiassa puhkesi levottomuuksia ja lakkoja kuningasvallan paluun vuoksi. Liègessä ammuttiin kolme mielenosoittajaa.
• 31. heinäkuuta – Belgialaisten kuningas Leopold III luopui kruunusta poikansa kruununprinssi Baudouinin hyväksi. Belgian parlamentti nimitti Baudouinin maan hallitsijaksi 11. elokuuta.

• 8. elokuuta – Winston Churchill tuki ideaa euroarmeijasta Kanadan ja Yhdysvaltain kanssa.
• 21. elokuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti sisäministeri Lauri Riikosen Kuopion läänin maaherraksi.

• 3. syyskuuta – Formula 1-luokan MM-sarjan ensimmäisen kauden viimeinen osakilpailu, ja samalla ensimmäinen Italian GP ajettiin Monzan radalla.
• 12. syyskuuta – Kommunistit osoittivat mieltään Berliinissä.
• 15. syyskuuta – Kenraali MacArthurin komentama Yhdysvaltain X armeijakunta, brittiläiset ja Kansainyhteisön joukot nousivat maihin Korean niemimaan länsirannikon Inchonissa, joka oli Pohjois-Korean hallussa. Samaan aikaan alkoi panssarijoukkojen läpimurto Pusanin piiritysrenkaasta.
• 19. syyskuuta – Länsi-Saksa päätti erottaa kaikki kommunistiviranomaiset.
• 29. syyskuuta – YK:n joukot valloittivat Soulin.
• 30. syyskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti oikeuskansleri Toivo Tarjanteen Korkeimman oikeuden presidentiksi.

loka–joulukuu

• 7. lokakuuta – Kiinalaiset joukot miehittivät Tiibetin.
• 12. lokakuuta – Yhdysvaltain 8. armeija miehitti Pohjois-Korean pääkaupungin Pjongjangin.
• 15. lokakuuta – Itä-Saksassa kommunistit saivat 99,7 % äänistä vaaleissa.
• 20. lokakuuta – Itävalta julisti kommunistipuolueen laittomaksi.

• 1. marraskuuta – Paavi Pius XII määräsi uuden dogman: Neitsyt Maria otettiin ruumiineen taivaaseen.
• 1. marraskuuta – YK:n pääsihteeri Trygve Lie valittiin uudelle kaudelle. Neuvostoliitto oli syyttänyt Lietä puolueellisuudesta Korean sodassa ja yrittänyt estää hänen uudelleenvalintansa.
• 2. marraskuuta – Puertoricolaiset nationalistit Oscar Collazzo ja Griselio Torresola yrittivät murhata presidentti Trumanin.
• 4. marraskuuta – Euroopan neuvoston jäsenmaat allekirjoittivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen.
• 8. marraskuuta – Ensimmäinen ilmataistelu suihkuhävittäjien välillä: USAF:n luutnantti Russell J. Brown ampui alas kaksi MiG-15-konetta F-80 Shooting Star -koneellaan.
• 15. marraskuuta – 14 ihmistä kuoli kahden junan törmäyksessä Norjan Telemarkissa.
• 22. marraskuuta – Brittien vastaisia mellakoita Egyptissä.
• 26. marraskuuta – Korean sota: kiinalaisia joukkoja - virallisen ilmoituksen mukaan vapaaehtoisina - siirtyi Pohjois-Koreaan aloittaen massiivisen vastahyökkäyksen Yhdysvaltain merijalkaväen ja 8. armeijan joukkoja vastaan. Kahden päivän taistelujen jälkeen 8. armeija pakotettiin vetäytymään.
• 27. marraskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi täytti 80 vuotta.
• 30. marraskuuta – Truman uhkasi käyttää ydinaseita Koreassa.

• 3. joulukuuta – Etna purkautui Sisiliassa.
• 3. joulukuuta – Manfred Schmidtin Nikke Knatterton -sarjakuva alkoi ilmestyä länsisaksalaisessa Quick-kuvalehdessä.
• 8. joulukuuta – Säveltäjä, professori Jean Sibelius täytti 85 vuotta.
• 10. joulukuuta – Nobelin palkinnot jaettiin 50. kerran.
• 24. joulukuuta – Skottinationalistit veivät kuningas Edvard I:n vuonna 1296 anastaman Sconen kiven Westminster Abbeysta.