Vuosi 1945

Asekätkentäjutun ensimmäinen istunto, taustalla tuomarit ja edessä syytetyt.

Tammikuu–maaliskuu

• 5. tammikuuta – Neuvostoliitto tunnusti Puolan uuden neuvostomielisen hallituksen.
• 10. tammikuuta – Valvontakomission varapuheenjohtaja Grigori Savonenkov ilmoitti Neuvostoliiton vaativan jatkosodan aikana Suomeen siirtyneiden 1−16-vuotiaiden inkeriläisten orpolasten palauttamista. Useita inkeriläislapsia oli ehditty ottaa kasvateiksi suomalaisiin perheisiin.
• 10. tammikuuta – Saksalaiset vetäytyivät asemistaan Lätäsenolla Käsivarren Lapissa. Varsinaisia taisteluja saksalaisten ja kenraali Albert Puroman johtamien suomalaisten välillä ei enää käyty.
• 12. tammikuuta − Neuvostojoukot aloittivat yleishyökkäyksen Puolaan.
• 12. tammikuuta – Miinalaiva Louhi ajoi saksalaisen sukellusveneen laskemaan miinaanHangon edustalla ja upposi. Aluksen miehistöstä hukkui 11 henkilöä.
• 12. tammikuuta − Presidentti Mannerheim nimitti jalkaväenkenraali Erik Heinrichsin puolustusvoimain komentajaksi.
• 15. tammikuuta − Inkeriläisten joukkokuljetukset Suomesta Neuvostoliittoon päättyivät.
• 17. tammikuuta – Neuvostoliitto valloitti Varsovan.
• 17. tammikuuta – Ruotsalainen diplomaatti Raoul Wallenber jäi neuvostojoukkojen vangiksi Budapestissa ja katosi jäljettömiin.
• 20. tammikuuta – Valvontakomissio määräsi Reserviupseerikoulun toiminnan keskeytettäväksi. Koulussa oli meneillään 61. kurssi ja se toimi tilapäisesti Niinisalossa.
• 20. tammikuuta – Lehtimies ja poliitikko Ernesti Hentunen alkoi jälleen julkaista Totuuden Torvi -lehteä, joka oli ilmestynyt aiemmin vuosina 1928–1933.
• 23. tammikuuta – ”Kuutoset” tekivät eduskuntakyselyn niistä suomalaisista poliitikoista, joiden he katsoivat olleen vastuussa Suomen joutumisesta jatkosotaan.
• 25. tammikuuta – Hallitus lakkautti Suomen Aseveljien Liiton SKP:n ja valvontakomission painostuksen vuoksi. Porvarilliset puolueet ja SDP paheksuivat toimenpidettä kovin sanoin.
• 27. tammikuuta – Puna-armeija saapui Auschwitziin ja Birkenauhun Puolassa ja löysi keskitysleirit. Suurin osa elossa olleista vangeista oli erittäin huonossa kunnossa. Leirien johtajat ja vartijat vangittiin.
• 27. tammikuuta − Puna-armeijan kuoro saapui perustajansa Aleksandr Aleksandrovin johdolla ensimmäiselle vierailulleen Suomeen ja piti konsertin Kansallisteatterissa.
• 30. tammikuuta – Wilhelm Gustloff upposi Itämerellä saatuaan kolme torpedon osumaa Neuvostoliiton sukellusveneen S-13 ampumana; 9300 pakolaista hukkui.
• 31. tammikuuta – Pääministeri J. K. Paasikivi kehotti Suomen sodanaikaisia johtavia poliitikkoja siirtymään syrjään poliittisesta toiminnasta, jotta Neuvostoliitto ja Iso-Britannia saataisiin vakuuttuneiksi siitä, että Suomi oli hylännyt sotapolitiikan.
• 4.–11. helmikuuta – Franklin D. Roosevelt, Winston Churchill ja Josif Stalin tapasivat Jaltan konferenssissa.
• 14. helmikuuta – Presidentti Roosevelt tapasi Saudi-Arabian kuningas Ibn Sa’udin risteilijä U.S.S. Quincylla Suezin kanavassa. Vastineeksi Yhdysvaltain suojelusta Saudit lupasivat toimittaa öljyä.
• 5. helmikuuta – Suomen hallitus asetti historiantutkija, tohtori Eirik Hornborgin johtaman komitean tutkimaan Suomen sodanaikaisen poliittisen johdon virkatoimia.
• 6. helmikuuta – Suomessa julkistettiin nimilista kansanedustajista, jotka eivät saaneet asettua ehdokkaiksi tulevissa eduskuntavaaleissa. Listalla olivat kaikki Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustajat sekä 11 nimeltä mainittua SDP:n, Maalaisliiton ja Kokoomuksen kansanedustajaa. Listalla mukana ollut SDP:n Väinö Tanner erosi välittömästi eduskunnasta.
• 10. helmikuuta – S-13 upotti Pillausta lähteneen SS General von Steubenin, 4 500 hukkui.
• 13. helmikuuta – Neuvostoliitto sai vallatuksi Budapestin.
• 13./14. ja 14./15. helmikuuta – Kahden yön rajut Dresdenin pommitukset alkoivat. "Elben Firenzeksi" kutsuttu kaupungin arvokas keskusta siirtyi historiaan. Pommituksissa sai eri arvioiden mukaan surmansa 20 000–25 000 ihmistä, Natsi-Saksan propagandaministeriön ilmoituksen mukaan kuolonuhreja olisi ollut jopa kymmenkertainen määrä.
• 15. helmikuuta – ”Internaatiksi” kutsuttu valtion sisäoppilaitos asepalveluksesta kotiutetuille oppikoulujen oppilaille aloitti toimintansa Taavetissa Luumäellä. Koulu siirtyi myöhemmin Niinisalon varuskuntaan Kankaanpäähän.
• 16. helmikuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Corregidorilla Filippiineillä.
• 19. helmikuuta – Iwo Jiman taistelu: 30 000 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta nousi maihin Iwo Jimalla.
• 21. helmikuuta – Teatterinjohtaja Mia Backman sai ensimmäisen Pro Finlandia -palkinnon.
• 22. helmikuuta – SKP:n puoluetoimikunta vaati Valpon lakkauttamista.
• 23. helmikuuta – Yhdysvallat valtasi Filippiinien pääkaupungin Manilan.
• 23. helmikuuta − Yhdysvaltalaisjoukot etenivät Ruhrin alueelle.
• 24. helmikuuta – Ahmed Maher pašša, Egyptin päämies, surmattiin parlamentissa.
• 1. maaliskuuta − Hallitus totesi, että Suomen ja Saksan välillä oli vallinnut sotatila 15. syyskuuta 1944 lähtien ja katsoi, että Suomella oli tästä syystä oikeus vaatia Saksalta sotakorvauksia.

• 3. maaliskuuta– Suomi julisti sodan akselivalloille, taisteltuaan saksalaisia vastaan jo edellissyksystä lähtien.
• 6. maaliskuuta – Romaniassa perustettiin kommunistivetoinen hallitus.
• 7. maaliskuuta – Yhdysvaltalaisjoukot saivat haltuunsa sillan Reinin yli Remagenissa ja aloittivat joen ylityksen.
• 9.–10. maaliskuuta – USAF hyökkäsi Tokioon palopommein, 100000 asukasta sai surmansa.

• 15. maaliskuuta – Pääministeri J. K. Paasikivi piti radiopuheen, jossa hän toivoi valittavaksi "uusia kasvoja" eduskuntaan tulevissa vaaleissa.
• 17. maaliskuuta – Japanin Kobeen hyökättiin 331:llä B-29-pommittajalla, yli 8000 kuoli.
• 17.-18. maaliskuuta – Suomessa järjestettiin ensimmäiset sodanjälkeiset eduskuntavaalit. Äänioikeusikäraja laskettiin 21 vuoteen. Äänestysaktiivisuus nousi ennätyksellisen suureksi; äänestämässä kävi lähes 75 prosenttia äänioikeutetuista. Vaalit merkitsivät perusteellista muutosta Suomen poliittisiin oloihin ja niitä alettiin myöhemmin luonnehtia siirtymäksi "toiseen tasavaltaan".
• 18. maaliskuuta – 1 250 pommikoneen hyökkäys Berliiniin.
• 19. maaliskuuta – Adolf Hitler määräsi kaikki Saksan teollisuuden, sotilasrakennelmat, kuljetuslaitokset ja viestinnän tuhottavaksi.
• 19. maaliskuuta – Japanin pommikoneet saivat osuman lentotukialus USS Frankliniin, surmaten 800 miehistöstä.
• 21. maaliskuuta – Brittijoukot valtasivat Mandalayn Burmassa.
• 22. maaliskuuta – Arabiliitto perustettiin Kairossa.
• 30. maaliskuuta – Neuvostojoukot etenivät Itävaltaan.

Huhtikuu–kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Okinawalla.
• 1. huhtikuuta − Suomen ilmavoimien kansallisuustunnukseksi määrättiin hakaristin tilalle sinivalkoinen kokardikuvio.
• 5. huhtikuuta – Neuvostoliitto sanoi irti Japanin kanssa solmimansa hyökkäämättömyyssopimuksen.
• 6. huhtikuuta – SDP:n Karl-August Fagerholm valittiin eduskunnan puhemieheksi. Ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin SKDL:n Cay Sundström ja toiseksi varapuhemieheksi Maalaisliiton Vihtori Vesterinen.
• 7. huhtikuuta – Japanin keisarillisen laivaston taistelulaiva Yamato upotettiin 300 kilometriä pohjoiseen Okinawalta sen ollessa matkalla itsemurhahyökkäykseen.
• 8. huhtikuuta − Neuvostojoukot valtasivat Königsbergin Itä-Preussissa ja nimesivät kaupungin myöhemmin Kaliningradiksi.
• 11. huhtikuuta – Yhdysvaltalaisjoukot vapauttivat Buchenwaldin keskitysleirin.
• 12. huhtikuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt kuoli virassaan, hänen tilalleen astui varapresidentti Harry S. Truman.
• 13. huhtikuuta – Neuvostojoukot valtasivat Wienin ja aloittivat hyökkäyksen Berliiniin.
• 13. huhtikuuta – Kolme suurinta puoluetta, SDP, SKDL ja Maalaisliitto, antoivat yhteistoimintajulistuksen eli ”kolmen suuren sopimuksen”, jossa tuomittiin sotapolitiikka ja fasismi.
• 16. huhtikuuta – Neuvostoliiton L-3 torpedoi pakolaisia kuljettaneen Goya-rahtialuksen Gdanskinlahdella. 7000 ihmistä hukkui.
• 17. huhtikuuta − Presidentti Mannerheim myönsi eron Paasikiven toiselle hallitukselle ja nimitti Paasikiven kolmannen hallituksen. SKDL sai uudessa hallituksessa neljä ministerinsalkkua.
• 20. huhtikuuta – Sisäministeri Yrjö Leino sai valvontakomissiolta määräyksen pidättää 20 komission nimeämää henkilöä ja luovuttaa heidät komissiolle. Henkilöt – enimmäkseen venäläisiä pakolaisia – pidätettiin kotoaan seuraavana yönä ja heidät kuljetettiin Leinon tietämättä aamuyöllä 21. huhtikuuta lentokoneella Neuvostoliittoon. Kyseisiä henkilöitä alettiin kutsua ”Leinon vangeiksi”.
• 22. huhtikuuta – Keskeisiin natsijohtajiin kuulunut Heinrich Himmler teki itsemurhan syanidilla.
• 23. huhtikuuta – Valtiollisen poliisin päällikkönä jatkosodan aikana toiminut Arno Anthoni pidätettiin ja asetettiin turvasäilöön. Myöhemmin hänet tuomittiin vankeuteen sotarikoksista syytettynä.
• 23. huhtikuuta − Lakitieteen tohtori Otto Brusiin nimitettiin Valtiollisen poliisin uudeksi päälliköksi.
• 25. huhtikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien perustamista valmisteleva San Franciscon konferenssi avataan. Neuvotteluihin osallistui 850 valtuutettua 47 maasta.
• 25. huhtikuuta – Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton armeijat kohtasivat Elbellä jakaen Saksan kahtia.
• 27. huhtikuuta – Lapin sota päättyi, kun viimeiset saksalaiset joukot poistuivat Suomen alueelta. Tapahtuman vuosipäivänä vietetään kansallista veteraanipäivää.
• 27. huhtikuuta – Yhdysvaltalaiset joukot vapauttivat Dachaun ja neuvostojoukot Ravensbrückin keskitysleirin. Leireissä oli surmattu vankeja viimeiseen asti.
• 28. huhtikuuta – Italialaiset partisaanit teloittivat diktaattori Benito Mussolinin ja hänen rakastajattarensa Clara Petaccin.
• 28. huhtikuuta – Kenraali Siilasvuo ilmoitti Lapin sotatoimien päättyneen.
• 29. huhtikuuta – Italiassa olleet Saksan sotajoukot antautuivat.
• 30. huhtikuuta – Adolf Hitler ja hänen vaimonsa Eva Braun tekivät itsemurhan Berliinissä Führerbunkerissa. Karl Dönitz seurasi Hitleriä valtakunnanpresidenttinä ja Joseph Goebbels valtakunnankanslerina.
• 1. toukokuuta – Goebbels ja hänen vaimonsa Magda tekivät itsemurhan surmattuaan kuusi lastaan. Dönitz nimitti kreivi Lutz Schwerin von Krosigkin valtakunnankansleriksi.
• 2. toukokuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Berliinin valtauksesta. Punalippu nostettiin valtiopäivätalon katolle.
• 2. toukokuuta – Jugoslavian armeija ja sloveenit valtasivat Triesten.
• 3. toukokuuta – RAF upotti keskitysleirivankeja kuljettaneet Cap Arconan, Thielbeken ja sairaalaiva Deutschland IV:n Lyypekinlahdessa. 10000 ihmistä sai surmansa. SSampui selviytyneet vangit.
• 3. toukokuuta – Tiedemies Wernher von Braun ja hänen 120 hengen tutkimusryhmänsä antautui yhdysvaltalaisjoukoille. He saattoivat myöhemmin alkuun Yhdysvaltain avaruusohjelman.
• 4. toukokuuta – Viimeiset Alankomaissa ja Tanskassa olleet saksalaiset sotilaat antautuivat.
• 5. toukokuuta – Kanadalaisjoukot vapauttivat Amsterdamin.
• 5. toukokuuta – Suomen eduskunta hyväksyi maanhankintalain, jonka piiriin tulivat siirtoväen lisäksi sotainvalidit, sotalesket ja -orvot sekä rintamamiehet.

• 7. toukokuuta – Kenraali Alfred Jodl allekirjoitti Saksan ehdottoman antautumisen Reimsissä, Ranskassa. Sopimus tuli voimaan seuraavana päivänä. Liittoutuneet julistivat Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen rikolliseksi järjestöksi ja määräsivät sen välittömästi lakkautettavaksi.
• 8.–29. toukokuuta – Ranskalaisjoukot ja vapautetut italialaiset sotilaat kukistivat kapinan Algerian Sétifissa. Verilöylyssä arvellaan kuolleen 2000–40000 paikallista.
• 8. toukokuuta – Saksan antautumissopimus tuli voimaan länsirintamalla, idässä päivää myöhemmin. Tapauksen muistoksi vietetään monissa maissa 8. tai 9. toukokuuta voitonpäivää.
• 8. toukokuuta – Viimeiset Norjassa olleet saksalaiset sotilaat poistuivat maasta. Saksalainen Norjan valtakunnankomissaari Josef Terboven teki itsemurhan.
• 9. toukokuuta – Yhdysvaltalaiset pidättivät Hermann Göringin, Norjassa pidätettiin Vidkun Quisling. Quislingin Nasjonal Samling -puolue hajotettiin.
• 9. toukokuuta – Neuvostojoukot valtasivat Prahan.
• 9. toukokuuta – Kenraali Alexander Löhr, armeijaryhmä E:n komentaja, allekirjoitti saksalaisten miehitysjoukkojen antautumisen Sloveniassa.
• 15. toukokuuta – Toisen maailmansodan viimeiset taistelut Euroopassa Poljanassa lähellä Slovenj Gradecia, Sloveniassa.
• 19. toukokuuta – SKP:n Aimo Aaltonen nimitettiin Valpon apulaispäälliköksi. Valpoa alettiin ”puhdistaa”.
• 23. toukokuuta – Britit pidättivät Karl Dönitzin ja Lutz Schwerin von Krosigkin Flensburgissa. He olivat viimeiset saksalaisjohtajat ennen vuotta 1949.
• 30. toukokuuta – Iranin hallitus vaati neuvosto- ja brittijoukkoja vetäytymään maasta.
• 1. kesäkuuta – Britit valtasivat Libanonin ja Syyrian.
• 6. kesäkuuta – Norjan kuningas Haakon VII palasi maanpaosta Lontoosta.
• 9. kesäkuuta – Tampereen hiippakunnan piispa Aleksi LehtonenvihittiinSuomen evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispaksi Turun tuomiokirkossa.
• 10. kesäkuuta – Valtiollinen poliisi pidätti asekätkentää johtaneet eversti Valo Nihtilä  ja everstiluutnantti Usko Haahden.
• 11. kesäkuuta – Saksan kommunistinen puolue aloitti toimintansa uudelleen.
• 14. kesäkuuta – Tšekkoslovakia aloittisudeettisaksalaisten karkottamisen ja heidän omistamiensa maiden pakkolunastamisen.
• 14. kesäkuuta – Noin 60000 Lapin läänin alueelta evakuoidun henkilön ilmoitettiin palanneen kotiseudulleen. Palaamatta oli vielä noin 40000 evakkoa.
• 15. kesäkuuta – Saksan sosialidemokraattinen puolue ja Saksan vapaa ammattiyhdistysliike aloittivat toimintansa uudelleen.
• 16. kesäkuuta – Ruotsiin paenneet noin 5 000 Viron ruotsalaista saivat Ruotsin kansalaisoikeudet.
• 21. kesäkuuta – Okinawan taistelu päättyi.
• 24. kesäkuuta – Moskovan Punaisella torilla pidettiin puna-armeijan suuri voitonparaati.
• 25. kesäkuuta – Sosialidemokraatti Einar Gerhardsen muodosti Norjan uuden hallituksen. Hän oli vain hieman aiemmin palannut kotimaahansa Sachsenhauseninkeskitysleiriltä Saksasta.
• 26. kesäkuuta – Yhdistyneiden kansakuntien peruskirja allekirjoitettiin, San Franciscon konferenssi päättyy.
• 26. kesäkuuta – Neuvostoliiton korkein neuvosto myönsi Josif Stalinille Neuvostoliiton sankarin ja generalissimuksen arvonimet.
• 26. kesäkuuta – Puola aloitti saksalaisten karkottamisen hallussaan olevilta alueilta.
• 29. kesäkuuta – SKDL teki kansanedustaja Hertta Kuusisen johdolla eduskuntakyselyn sotasyyllisyysasiasta. Kyselyyn yhtyi joukko SDP:n, Maalaisliiton ja RKP:n kansanedustajia. Pääsotasyyllisiksi nimettiin entinen presidentti Risto Ryti, entiset pääministerit Edwin Linkomies ja Jukka Rangell, entinen valtiovarainministeri Väinö Tanner sekä Suomen entinen Berliinin-lähettiläs Toivo Kivimäki.
• 29. kesäkuuta – Risto Ryti ja Jukka Rangell erosivat viroistaan Suomen Pankissa.
• 30. kesäkuuta – Kenraali Aksel Airopidätettiin syytettynä osallisuudesta asekätkentään. Hän oli vangittuna lähes kolme vuotta.

Heinäkuu–syyskuu

Ensimmäinen ydinräjäytys, koodinimi "Trinity" 16. heinäkuuta

• 1. heinäkuuta – Saksa jaettiin miehitysjoukkojen kesken.
• 4. heinäkuuta – Sisäministeri Yrjö Leino teki eduskunnalle selkoa juuri paljastuneesta asekätkentäjutusta sotasyyllisyysasiasta käydyn keskustelun yhteydessä. Valvontakomissio vaati hallitukselta jyrkin sanoin asekätkentäjutun pikaista selvittämistä. Tapauksesta paisui lopulta Pohjoismaiden suurin, lähes viisi vuotta kestänyt oikeusprosessi.
• 5. heinäkuuta – Filippiinit ilmoitettiin vapautetuksi.
• 9. heinäkuuta – Kokkola-Kerimäki-linjalla sattui täydellinenauringonpimennys.
• 12. heinäkuuta – Tohtori Eirik Hornborgin johtama komitea sai valmiiksi mietintönsä Suomen sodanaikaisen poliittisen johdon toimien lainmukaisuudesta. Mietintö salattiin julkisuudelta valvontakomission vaatimuksesta.
• 16. heinäkuuta – Ensimmäinen atomipommikoe "Trinity": 6 kg plutoniumia sai aikaan 19 kilotonnin räjähdyksen.
• 17. heinäkuuta – 2. elokuuta – Potsdamin konferenssi miehitetyssä Saksassa Potsdamin kaupungissa. Paikalla olivat pääsihteeri Josif Stalin, pääministeri Winston Churchill ja presidentti Harry Truman. Saksa jaettiin liittoutuneiden hallitsemaan neljään miehitysvyöhykeeseen.
• 17. heinäkuuta − Valtiovarainministeri Sakari Tuomioja siirtyi Suomen Pankin pääjohtajaksi ja hänen tilalleen hallitukseen tuli entinen sosiaaliministeri Ralf Törngren.
• 21. heinäkuuta – Harry S. Truman hyväksyi atomipommin käytön Japania vastaan.
• 23. heinäkuuta –Vichyn Ranskan johtaja marsalkka Philippe Pétain vietiin oikeuteen maanpetoksesta.
• 26. heinäkuuta – Winston Churchill erosi pääministerin virasta konservatiivipuolueen kärsittyä vaalitappion. Clement Attleesta tuli uusi pääministeri.
• 26. heinäkuuta − Potsdamin julistus: Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Kiina vaativat Japanilta ehdotonta antautumista.
• 30. heinäkuuta – Japanilainen sukellusvene I-58 torpedoi salaisesta tehtävästä palanneen USS Indianapolisin, 900 hengissä selviytynyttä jäi neljäksi päiväksi veden varaan. Yli 600 heistä jäi haiden saaliiksi ennen pelastumista.
• 31. heinäkuuta – Vichyn Ranskan Pierre Laval antautui liittoutuneille Itävallassa.

• 2. elokuuta – Suomi ja Iso-Britannia solmivat kauppasopimuksen ja hieman myöhemmin diplomaattisuhteet. SAK:n entinen puheenjohtaja Eero Wuori nimitettiin Suomen Lontoon-suurlähettilääksi. Iso-Britannia nimitti Helsingissä toimineen "poliittisen edustajansa" Francis Shepherdin suurlähettilääksi.
• 6. elokuuta – Hiroshima tuhottiin Enola Gay -nimisestä B-29-pommittajasta pudotetulla Little Boy-ydinpommilla kello 08:16 paikallista aikaa. Noin 80000 ihmistä sai heti surmansa ja rakennukset tuhoutuivat valtavassa tulimyrskyssä perustuksiaan myöten kahdeksan neliökilometrin alueelta.
• 6. elokuuta − Suomi ja Neuvostoliitto solmivat uudelleen diplomaattisuhteensa. SKDL:n kansanedustaja Cay Sundström nimitettiin Suomen ensimmäiseksi suurlähettilääksi Moskovaan. Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettilääksi tuli valvontakomission poliittinen neuvonantaja Pavel Orlov.
• 8. elokuuta – Neuvostoliitto julisti sodan Japanille liittoutuneiden sopimuksen mukaisesti ja aloitti hyökkäyksen Mantšuriassa.
• 8. elokuuta – Liittoutuneiden kokouksessa Lontoossa solmittiin sopimus, jossa määriteltiin käsitteet rikos rauhaa vastaan ja sotarikos. Sopimus tehtiin Natsi-Saksan ja Japanin johtoa vastaan käytäviä oikeudenkäyntejä varten ja sitä sovellettiin myös Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä.
• 8. elokuuta − Valvontakomissio otti ensimmäisen kerran julkisesti kantaa Suomen sotasyyllisyysasiaan, kun komission varapuheenjohtaja Grigori Savonenkov kävi puhumassa siitä pääministeri J. K. Paasikiven luona. Savonenkov totesi Suomen pääosin toteuttaneen välirauhansopimuksen ehdot lukuun ottamatta sen sotarikollisia koskevaa 13. artiklaa.
• 8.−9. elokuuta − Poliittinen äärivasemmisto järjesti mielenosoituksia Suomen suurimmissa kaupungeissa sotasyyllisyysasian käsittelyn vauhdittamiseksi.
• 9. elokuuta – Nagasaki tuhottiin 22 kt Fat Man -ydinpommilla kello 11:02. 60 000–80 000 ihmistä kuoli heti.
• 14. elokuuta – Japani hyväksyi antautumisehdot. Toinen maailmansota päättyi.
• 14. elokuuta – Marsalkka Philippe Pétain tuomittiin kuolemaan, mutta kenraali Charles de Gaulle muutti tuomion Pétainin korkean iän ja ensimmäisen maailmansodan aikaisten ansioiden vuoksi elinkautiseksi vankeudeksi 17. elokuuta.
• 15. elokuuta – Keisari Hirohito ilmoitti antautumisesta kello 12:00 radiossa. VJ-päivä (Victory over Japan Day) Yhdysvalloissa.
• 17. elokuuta – Indonesialaiset nationalistit Sukarno ja Mohammed Hatta julistivat Indonesian tasavallan perustetuksi. Hollantilaiset siirtomaaviranomaiset eivät kuitenkaan tätä hyväksyneet.
• 19. elokuuta – Ho Tši Minhin johtama Viet Minh otti vallan Hanoissa.
• 20. elokuuta − Suomi ja Yhdysvallat solmivat uudelleen sodan vuoksi katkenneet diplomaattisuhteensa. Suomen Pankin johtokunnan jäsen, Maalaisliiton kansanedustaja Kalle Jutila nimitettiin Suomen suurlähettilääksi Washingtoniin. Jutilan tilalle eduskuntaan tuli miltei suoraan vankilasta asekätkentäjutun vuoksi vangittu sosiaalijohtaja Eero Kivelä.
• 22. elokuuta – Valvontakomission puheenjohtaja kenraalieversti Andrei Ždanov kävi pääministeri J.K. Paasikiven luona kiirehtimässä sotasyyllisyyskysymyksen käsittelyä. Ždanov piti sotasyyllisyysasiaa ainoana esteenä Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden myönteiselle kehitykselle ja palasi asiaan useita kertoja myöhemminkin ennen oikeudenkäynnin alkua.
• 22. elokuuta – Lakiesitys sotaan syyllisten rankaisemisesta annettiin eduskunnalle.
• 24. elokuuta Suomessa syntyi 495 lasta, joka on yhden vuorokauden syntyvyyden suomenennätys.
• 24. elokuuta – Noin 16000 Lapin läänin alueelta evakuoidun siviilin ilmoitettiin oleskelevan vielä Vaasan ja Oulun läänien alueilla.
• 29. elokuuta – Natsi-Saksan 24 vangittua johtomiestä vastaan nostettiin syytteet sotarikoksista, rikoksista rauhaa vastaan ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
• 2. syyskuuta – Kenraali Douglas MacArthur ja amiraali Chester Nimitz hyväksyivät Japaniin virallisen antautumisen USS Missourilla Tokionlahdella.

• 2. syyskuuta – Ho Tši Minh muotoili Vietnamin itsenäisyysjulistuksen.
• 4. syyskuuta – Japanilaiset joukot antautuvat Wake Islandlla.
• 8. syyskuuta – Yhdysvallat miehitti Etelä-, Neuvostoliitto Pohjois-Korean.
• 10. syyskuuta – Norjan syrjäytetty valtionpäämies Vidkun Quisling tuomittiin maanpetoksesta kuolemaan. Tämä merkitsi poikkeamista Norjan rikoslaista, sillä kuolemanrangaistus oli kielletty Norjassa vuonna 1905.
• 11. syyskuuta – Suomen eduskunta hyväksyi äänin 129−11 ns. sotasyyllisyyslain. Kymmenen kansanedustajaa äänesti tyhjää ja 48 oli poissa äänestyksestä.
• 12. syyskuuta − Tasavallan presidentin tehtäviä hoitanut pääministeri J. K. Paasikivi vahvisti sotasyyllisyyslain. Eduskunta valitsi 12 jäsentä sotasyyllisyystuomioistuimeen; tuomioistuimen kolme lakimiesjäsentä oli nimetty jo aiemmin.
• 19. syyskuuta – Suomen ilmoitettiin suorittaneen Neuvostoliitolle sotakorvauksia ensimmäisen vuoden aikana 51,5 miljoonan dollarin arvosta, mikä vastasi 7,2 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
• 26. syyskuuta – Kokoomuksen kansanedustaja Arvo Salminen teki eduskuntakyselyn asekätkentäjutun vuoksi pidätettyjen henkilöiden kohtelusta.

Lokakuu–joulukuu

• 5. lokakuuta – Oikeusministeri Urho Kekkonen piti radiopuheen, jossa hän tuomitsi asekätkennän "vaarallisena seikkailuna" ja "suurena onnettomuutena koko maalle" sekä kehotti kaikkia suomalaisia avustamaan viranomaisia jutun selvittämisessä.
• 7. lokakuuta – Šintolaisuuden asema Japanin valtionuskontona lakkautettiin.
• 9. lokakuuta – Ranskan sodanaikaisen Vichyn hallituksen pääministeri Pierre Laval tuomittiin kiivaassa oikeudenkäynnissä kuolemaan. Hänet teloitettiin ampumalla 15. lokakuuta. Ennen teloitustaan Laval yritti tehdä itsemurhan syanidilla.
• 16. lokakuuta – Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) piti ensimmäisen kokouksensa Québecissä Kanadassa.
• 17. lokakuuta – Eversti Juan Perón kaappasi vallan Argentiinassa.
• 21. lokakuuta – Naiset saivat äänioikeuden Ranskassa.
• 24. lokakuuta – Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin viiden turvallisuusneuvoston jäsenmaan ja enemmistön 46:sta muusta peruskirjan allekirjoittajasta ratifioitua sen peruskirjan.
• 24. lokakuuta − Kuolemaantuomittu Norjan nukkehallituksen pääministeri Vidkun Quisling teloitettiin ampumalla.
• 29. lokakuuta – Kenraalit Góies Monteiro ja Eurico Dutra syrjäyttivät Brasilian presidentti Getúlio Vargasin.
• 30. lokakuuta – Valvontakomission brittiläisen osaston sotilasasiantuntija, eversti James Magill varoitti raportissaan länsimaita Neuvostoliiton aggressiivisista aikeista Skandinavian maita vastaan.
• 31. lokakuuta – Arabiliitto tuomitsi antamassaan julkilausumassa jyrkästi juutalaisten jatkuvan muuttoliikkeen Palestiinaan. Egypti, Irak, Libanon ja Syyria varoittivat Yhdysvaltain hallitusta vakavista ulkopoliittisista seurauksista, mikäli se tukisi juutalaisvaltion perustamista.

• 3. marraskuuta – Valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov ilmoitti pääministeri J. K. Paasikivelle, ettei marsalkka Mannerheim voinut matkustaa ulkomaille.
• 6. marraskuuta – Suomen hallitus päätti, että entinen presidentti Risto Ryti, entiset pääministerit Edwin Linkomies ja Jukka Rangell, entiset ministerit Antti Kukkonen, Henrik Ramsay, Tyko Reinikka ja Väinö Tanner sekä Suomen entinen Berliinin-lähettiläs Toivo Kivimäki oli asetettava erityisessä sotasyyllisyysoikeudessa syytteeseen "virka-aseman väärinkäyttämisestä valtakunnan vahingoksi". Kaikki kahdeksan pidätettiin seuraavan vuorokauden aikana.
• 13. marraskuuta – Kenraali ja sotasankari Charles de Gaulle valittiin Ranskan presidentiksi.
• 15. marraskuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin ensimmäinen istunto pidettiin Helsingin Säätytalossa.
• 15. marraskuuta – Tukholman Karoliininen instituutti ilmoitti myöntäneensä Nobelin kemianpalkinnon professori A. I. Virtaselle tämän kehittämästä rehunsäilöntämenetelmästä.
• 17. marraskuuta − Sotasyyllisyysoikeus vapautti vankilasta Toivo Kivimäen, Antti Kukkosen, Tyko Reinikan ja Väinö Tannerin. Valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov esitti asiasta pääministeri J. K. Paasikivelle erittäin jyrkän paheksuntansa.
• 20. marraskuuta – Nürnbergin oikeudenkäynti 24 natsijohtajaa vastaan alkoi.
• 27. marraskuuta − Pääministeri J. K. Paasikivi täytti 75 vuotta.
• 29. marraskuuta – Jugoslavian kansantasavalta julistettiin perustetuksi. Tito nimettiin presidentiksi.
• 1. joulukuuta – Sotasyyllisyystuomioistuimen puheenjohtaja, Korkeimman oikeuden presidentti Hjalmar Neovius sai terveyssyiden vuoksi pyytämänsä eron tehtävästään. Hänen tilalleen valittiin oikeusneuvos Oskar Möller.
• 7. joulukuuta − Suomi ja Ranska solmivat diplomaattisuhteensa uudelleen. Suomen uusi Pariisin-suurlähettiläs Johan Helo astui virkaansa vuoden 1946 alussa.
• 8. joulukuuta − Säveltäjä, professori Jean Sibelius täytti 80 vuotta Ainolassa Tuusulassa.
• 11. joulukuuta – Valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov vaati presidentti Risto Rytin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä pitämän puolustuspuheen julkaisemista kiellettäväksi. Oikeusministeri Urho Kekkosen neuvoteltua Ždanovin kanssa puhe julkaistiin sanomalehdissä tarkoin sensuroituna. Kekkosen mukaan täydellinen julkaisukielto olisi voinut synnyttää käsityksen, että Ryti oli onnistunut murskaamaan syyteaineiston.
• 11. joulukuuta – Kirjailija Mika Waltarin pääteos, laaja romaani Sinuhe egyptiläinen, ilmestyi. Teoksen kaksi ensimmäistä painosta (30000 kappaletta) oli jo etukäteen tilattu loppuun.
• 12. joulukuuta − Työkansan Sanomat julkaisi näytenumeronsa. Lehti ilmoittautui Suomen Kommunistisen Puolueen pää-äänenkannattajaksi.
• 20. joulukuuta – Suomessa säädettiin etunimilaki, jonka mukaan jokaisella suomalaisella saa olla enintään kolme etunimeä.
• 20. joulukuuta − Sotasyyllisyysoikeuden vankilasta vapauttamat Toivo Kivimäki, Tyko Reinikka ja Väinö Tanner vangittiin uudelleen. Oikeudenkäynti keskeytyi joulun ajaksi ja jatkui 9. tammikuuta – 1946.
• 21. joulukuuta − Eduskunta päätti pidentää tasavallan suojelulain voimassaoloa vuoden 1946 loppuun saakka.
• 27. joulukuuta – Terrori-iskuja brittien sotilastukikohtiin Palestiinassa.
• 27. joulukuuta – Maailmanpankki (IBRD) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) perustettiin.