Pääministeri Väinö Tanner
Vain kahdenksan vuotta
punaisten tappioon päättyneen sisällissodan jälkeen Suomi sai
vasemmistohallituksen. Väinö Tannerin hallitus on itsenäisen
Suomen ensimmäinen sosiaalidemokraattinen hallitus ja myös
ensimmäinen hallitus, jossa on mukana nainen.
Radiotoiminta alkoi
Suomessa 1920-luvun alkupuolella. Ensimmäinen radiokonsertti
pidettiin Nuoren Voiman Liiton messuilla 6. tammikuuta 1923, ja tämän
jälkeen radioamatöörit järjestivät useita muita yleisölle
tarkoitettuja radiolähetyksiä. Vuonna 1926 perustetaan Suomen
Yleisradio, joka pyrkii käynnistämään koko maata palvelevan
säänöllisen radiotoiminnan. Ensimmäinen ohjelma lähetetään 9.
syyskuuta klo 8.05. Lähetyksiä on aluksi neljästi viikossa.
Ohjelmien on tarkoitus olla vaihtelevia, sisällöltään arvokkaita,
asiallisia ja puolueettomia ja niiden tulee edistää
kansansivistystä ja tarjota jalostavaa ajanvietettä kansan
laajoille piireille. Musiikkiesitysten ohella ohjelmistossa oli mm.
esitelmiä, lausuntaa, uutisia sekä sää- ja pörssitietoja.
Ensimmäinen Markus-sedän, Markus Raution, lastentunti lähetetään
jo 1. joulukuuta.
Lokakuun ensimmäisenä
1925 allekirjoitettu Locarnon sopimusjärjestelmä, joka johti
Euroopassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen vallinneen
jännitystilan laukeamiseen ja mm. Saksan pääsyyn Kansainliiton
jäseneksi, sai Neuvostoliiton huolestumaan maan länsirajan
turvallisuudesta. Estääkseen länsivaltojen vaikutusvallan kasvun
sille tärkeillä alueilla se pyrki luomaan Itä-Eurooppaan
Moskova-keskeisen sopimusjärjestelmän ”Anti-Locarnon”.
Solmittuaan vuoden 1925 lopulla hyökkäämättömyyssopimuksen
Turkin kanssa Neuvostoliitto ilmoittaa 12. maaliskuuta Suomelle ja
Baltian maille olevansa valmis tekemään Turkin mallin mukaisen
hyökkäämättömyyssopimuksen. Suomi suhtautuu ehdotukseen
varauksellisesti, sillä sopimuksen mukaan osapuolien olisi pitänyt
sitoutua pysymään puolueettomina, jos toinen osapuoli joutuisi
hyökkäyksen kohteeksi. Tämä oli vastoin Kansainliiton
peruskirjaa, joka nimenomaan edellytti kaikkien jäsenmaiden tulevan
hyökkäyksen kohteeksi joutuneen jäsenmaan rinnalle. Koska Suomi
haluaa pitää kiinni Kansainliiton asemasta, se aloittaa neuvottelut
Neuvostoliiton kanssa mutta ei suostu puolueettomuusvaatimukseen.
Näin neuvottelut katkeavat tuloksettomina 24. marraskuuta, ja Suomen
poliittinen johto voi henkäistä hepotuksesta. Suomi oli kyennyt
osoittamaan sekä neuvotteluvalmiutensa että selvän sitoutumisensa
Kansainliiton turvallisuusjärjestelmään.
Kun Kyösti Kallion
johtama hallitus sai eduskunnalta epäluottamuslauseen 23.
marraskuuta, presidentti Relander antaa hallituksen muodostamisen
Väinö Tannerin tehtäväksi. Hänen tarkoituksenaan on antaa
sosiaalidemokraateille tilaisuus kasvaa ”isänmaallisena
puolueena”. Tiedusteltuaan muiden puolueiden kantaa mahdolliseen
yhteistyöhön Tannerin muodostamaa 13. joulukuuta
sosiaalidemokraattiseen vähemmistöhallitukseen. Hallituksessa oli
13 ministeriä, jista tunnetuimpia olivat Väinö Voionmaa
ulkoministerinä, Väinö Hakkila oikeusministerinä ja Hannes Ryömä
valtionvarainministerinä. Ensimmäisen kerran Suomen hallitukseen
valittiin myös nainen, toisena sosiaaliministerinä on Miina
Sillanpää.
Kun presidentti Relander
sairastui keväällä 1927, hänen tehtäviään alkoi hoitamaan
pääministeri Väinö Tanner. Presidentin sijaisena Tanner joutui
ottamaan vastaan toukokuun 16. päivän paraatin Senaatintorilla.
Kysymyksessä ei ollut vain valkoisen armeijan voiton muistoparaati,
vaan sekä armeijan että suojeluskuntien suuri valtakunnallinen
katselmus. Paraati herätti ärtymystä sekä suojeluskuntien että
vasemmiston keskuudessa. Suurin osa maan suojeluskunnista kieltäytyi
lähettämästä edustajiaan siihen. Vasemmistolaiset puolestaan
vaativat lähes yksimielisesti Tanneria kieltäytymään tehtävästä.
Tanner kuitenkin katsoi, että velvollisuudet on hoidettava ja sillä
siisti.
Turussa Crichton-Vulcan
Oy:n telakalla toukokuussa 1927 puhjennut lakko oli suurelta osin
poliittinen, sillä telakalla rakennettiin laivaston sukellusveneitä.
Neuvostoliitto katsoi sukellusveneiden liittyvän englantilaisten
hyökkäyssuunnitelmiin, ja tuki lakkolaisia niin runsaskätisesti,
että lakko olisi voinut jatkua kuukaudesta toiseen. Tanner piti
lakkoa pitkään työnantajien ja lakkolaisten välisenä asiana,
mutta lokakuussa 1927 hän alkoi sovitella asiaa. Hänen johdollaan
saavutettiin nopeasti molempia osapuolia tyydyttävä sopimus.
Työantajat arvostivat Tannerin toimintaa, mutta kommunistit
tuomitsivat hänet alimpaan kastiin. Tannerin hallitukselle
ennustettiin luhyttä ikään, mutta se pysyi pystyssä vuoden 1927
lopulle asti. Se kaatui lopulta budjettineuvotteluissa esille
nousseisiin erimielisyyksiin, jotka koskivat ennen kaikkea
puolustumäärärahoja sekä vero- ja tullipolitiikkaa. Tannerin
hallitus vaikutti huomattavasti maan sisäisten olojen kehittymiseen.
Se näytti tietä, että yhteiskuntasopuun osoittamalla, että SDP
kykenee johtamaan maan asioita keskipuolueiden ja maltillisten
oikeistovoimien kanssa.
Vuosi 1926
Hiihdon mm-kisat 1926
Kuvia 1926
Yle Elävä arkisto
1920-luku
Lähdeaineisto Kronikka
1900-1999 ISBN 951-35-6529-7 , Suomi kautta aikojen ISBN
951-8933-60-X
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti