Claes Thunberg
Suomi kohoaa 1920-luvulla
urheilun suurvallaksi. Kultamitalien määrällä laskettuna Suomi on
vuosikymmenen olympialaisten kesäkisojen toiseksi paras maa
Yhdysvaltoojen jälkeen. Ensimmäiset olympialaiset talvikisat
alkavat Ranskan Chamonixissa 25. tammikuuta – tosin kisat
julistetaan virallisiksi vasta seuraavana vuonna. Suomi on Norjan
jälkeen kisojen toiseksi paras maa saavutettuaan neljä kulta-,
kolme hopea- ja kolme pronssimitalia. Kisojen pikaluistelunäyttämöä
hallitsee koko vuosikymmenen paras pikaluistelija Clas Thunberg, joka
luistelee kolme kulta- ja kaksi hopeamitalia.
Suomi sijoittuu Pariisin
olympiakisojen mitalitaulukossa kolmanneksi 14 kulta-, 13- hopea- ja
10 pronssimitalillaan. Paavo Nurmi on Suomen joukkueen ja koko
kisojen ehdoton tähti, mutta myös muut suomalaiset menestyvät
mainiosti. Yhdysvalloista vanhaan kotimaataan edustamaan saapunut
suurjuoksija Ville Ritola on Nurmen loistava adjutantti neljällä
kultamitalillaan, joista kaksi on henkilökohtaista (10 000 m ja 3000
m esteet). Maratonilla Albin Stenroos karistaa muut kannoiltaan ja
5-ottelussa Eero Lehtonen uusii Antwerpenin kisojen voittonsa, kuten
Jonni Myyrä keihäässä. Loput kultamitalit tulevat painissa. Kalle
Anttila ja Oskar Friman saavuttavat jo toiset kultamitalinsa, ja myös
Edvard Westerlund ja Kustaa Pihlajamäki voittavat oman sarjansa.
Ensimmäinen marraskuuta
1923 perustettu Aero Oy pystyy nopeasti aloittamaan lentoliikenteen.
Tallinnaan avataan säännöllinen lehtoreitti 20. maaliskuuta ja
Tukholmaan 5. kesäkuuta. Lentoliikenteen keskuksena on Aero Oy:n
vaatimaton lentoasema Katajanokan kärjessä Helsingissä.
Lentokoneena on saksalainen Junkers S-13-tyyppinen kone, johon mahtuu
kuljettajan lisäksi neljä matkustajaa ja joka yltää 120 km:n
huippunopeuteen.
Leevi Madetojan oopperan
Pohjalaisia kansaesityksestä 25. lokakuuta Suomalaisessa Ooperassa
muodostui suuri menestys. Yleisesti todetaan, että nyt on syntynyt
ensimmäinen täysipainoinen kotimainen ooppera. Artturi Järviluoman
samannimiseen näytelmään perustuva ooppera valloittaa yleisön ja
jää pysyvästi ohjelmistoon. Suomen kansallisoppeeraksi usein
nimitetyssä Pohjalaisissa ilmenee Madetojan sävelkielen läheinen
suhde pohjalaiseen kansanmusiikkiin. Onkin sanottu, että hänen
tyylins suhtautuu yhtä kiinteästi pohjalaisiin kansansävelmiin
kuin Sibeliuksen varhaisemman melodiatyylin Kalevalan runosävelmiin.
Vuosi 1924
Talviolympialaiset 1924
Kesäolympialaiset 1924
Pariisi 1924
Videot Pariisi 1924
Paavo Nurmi
Ville Ritola
Albin Stenroos
Eero Lehtonen
Jonni Myyrä
Kustaa Pihlajamäki
Kalle Anttila
Oskar Friman
Edvard Westerlund
Julius
Skutnabb
http://fi.wikipedia.org/wiki/Julius_Skutnabb
Aero
Oy
http://fi.wikipedia.org/wiki/Finnair
Leevi Madetoja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Leevi_Madetoja
Lähdeaineisto Kronikka 1900-1999 ISBN 951-35-6529-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti