Lauri Kristian Relander
Suomi sai toisensa
presidentinsä, kun Lauri Kristian Relander voittaa
presidentinvaalin. Vaikka Relanderin poliittinen tausta on vahva,
hänen voittoaan pidettiin yllätyksenä.
K.J.Ståhlbergin
presidenttikauden päättyessä Suomessa joudutaan ensimmäisen
kerran valmistautumaan hallitusmuodn määräämiin
presidentinvaaleihin. Vaalien luonteeseen vaikuttaa huomattavasti se,
että puolueiden odotuksista huolimatta Ståhöberg kieltäytyy
asettumasta uudelleen ehdokkaaksi. Puolueet eivät osanneet varautua
uuteen tilanteeseen. Porvarillisista puolueista vain edistyspuolue
asettaa oman ehdokkaan, Suomen Pankin pääjohtaja Risto Rytin,
muiden jättäessä ehdokkaan valitsemisen valitsijamiesten
tehtäväksi. SDP valitsee ehdokkaakseen Väinö Tannerin ja
kommunistit Matti Väisäsen. Valitsijamiesvaalien tuloksen selvittyä
maalaisliitto asettaa ehdokkaakseen Viipurin läänin maaherran Lauri
Kristian Relanderin, kokoomus Helsingin yliopiston rehtorin Hugo
Suolahden ja RKP korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Karl
Söderholmin. Vaali ratkeaa kolmannella äänestyskierroksella, kun
ruotsalainen kansanpuolue antaa äänensä kielipoliittisesti
maltillisena pidetylle Relanderille. Relander valitaan 16.helmikuuta
tasavallan presidentiksi. Vaaleihin liittyneen monenlaisen
taktikoinnin vuoksi Relanderin on vaikea vakiinnuttaa asemansa
valotionpäämiehenä. Monet pitävät häntä keskinkertaisena
kykynä, joka on tullut valituksi vain sen vuoksi, että politiikan
raskassarjalaiset eivät olleet osallistuneet vaaliin.
Lauri Kristian Relander
avaa Suomen ulkopolitiikassa uuden kauden: valtiovierailut.
P.E.Svinhufvud oli käynyt valtionhoitajakaudellaan epävirallisella
vierailulla Saksassa 1918, ja Mannerheim puolestaaan Ruotsissa ja
Tanskassa, mutta ensimmäinen tasavallan presidentti K.J.Ståhlberg
ei tehnyt yhtään valtiovierailua. Ståhäbergin ainoa
valtiovierailu olikin Viron valtionpäämiehen Konstatin Pätsin
käynti Helsingissä keväällä 1922. Relander tekee ensimmäisen
valtiovierailun Viroon 21. toukokuuta ja Ruotsiinkin hän matkustaa
jo 19. kesäkuuta. Seuraavana vuonna valtiovierailut jatkuvat 21.
kesäkuuta Relander lähtee valtiovierailulle Latviaan ja 2.
lokakuuta Norjaan ja Tanskaan.
Kirjailija Teuvo Pakkala
kuolee 7. toukokuuta 62-vuotiaana. Pakkala aloitti kansankuvaajana ja
kirjoitti kaksi huomattavaa romaania Oulun köyhän kansan elämästä:
Vaaralla (1891) ja Elsa (1894). Myöhemmin hän alkoi tietoisesti
uudistaa tyyliään ja löysi omaksi alueekseen novellin.
Novellikokoelmat Lapsia (1895) ja Pikku Ihmisiä (1913) ovat
korkeatasoisinta suomalaista kerrontaa ja vakiinnuttavat Pakkalan
aseman lasten kuvaajana. Pakkalan huvinäytelmistä on tunnetuin
Tukkijoella (1899), josta on tullut Suomen suositui ja eninten
esitetty teatterikappale.
Presidentin vaalit 1925
K.J.Ståhlberg
Kaarlo Juho Ståhlberg
K.J.Ståhlberg
Ståhlberg, Kaarlo Juho
Demokratian kulku
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/ensimmainen_presidentti_astuu_virkaansa_1919_626.html#media=638
Lauri Kristian Relander
Relander, Lauri Kristian
Lauri Kristian Relander
Teuvo Pakkala
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukkijoella_(vuoden_1951_elokuva)
Kansankomedia kahdet kasvot - menestys ja maineen menetys
http://www.parkkinen.org/pakkala.html
Tukkijoella – Siiponjoella
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2008/11/tukkijoella-siiponjoella.htm
Vuosi 1925
http://fi.wikipedia.org/wiki/1925
Lähdeaineisto Kronikka 1900-1999 ISBN 951-35-6529-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti