Suomen vanhempi historia: ”Musta hevonen” presidentiksi

Lauri Kristian Relander

Suomi sai toisensa presidentinsä, kun Lauri Kristian Relander voittaa presidentinvaalin. Vaikka Relanderin poliittinen tausta on vahva, hänen voittoaan pidettiin yllätyksenä.

K.J.Ståhlbergin presidenttikauden päättyessä Suomessa joudutaan ensimmäisen kerran valmistautumaan hallitusmuodn määräämiin presidentinvaaleihin. Vaalien luonteeseen vaikuttaa huomattavasti se, että puolueiden odotuksista huolimatta Ståhöberg kieltäytyy asettumasta uudelleen ehdokkaaksi. Puolueet eivät osanneet varautua uuteen tilanteeseen. Porvarillisista puolueista vain edistyspuolue asettaa oman ehdokkaan, Suomen Pankin pääjohtaja Risto Rytin, muiden jättäessä ehdokkaan valitsemisen valitsijamiesten tehtäväksi. SDP valitsee ehdokkaakseen Väinö Tannerin ja kommunistit Matti Väisäsen. Valitsijamiesvaalien tuloksen selvittyä maalaisliitto asettaa ehdokkaakseen Viipurin läänin maaherran Lauri Kristian Relanderin, kokoomus Helsingin yliopiston rehtorin Hugo Suolahden ja RKP korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Karl Söderholmin. Vaali ratkeaa kolmannella äänestyskierroksella, kun ruotsalainen kansanpuolue antaa äänensä kielipoliittisesti maltillisena pidetylle Relanderille. Relander valitaan 16.helmikuuta tasavallan presidentiksi. Vaaleihin liittyneen monenlaisen taktikoinnin vuoksi Relanderin on vaikea vakiinnuttaa asemansa valotionpäämiehenä. Monet pitävät häntä keskinkertaisena kykynä, joka on tullut valituksi vain sen vuoksi, että politiikan raskassarjalaiset eivät olleet osallistuneet vaaliin.

Lauri Kristian Relander avaa Suomen ulkopolitiikassa uuden kauden: valtiovierailut. P.E.Svinhufvud oli käynyt valtionhoitajakaudellaan epävirallisella vierailulla Saksassa 1918, ja Mannerheim puolestaaan Ruotsissa ja Tanskassa, mutta ensimmäinen tasavallan presidentti K.J.Ståhlberg ei tehnyt yhtään valtiovierailua. Ståhäbergin ainoa valtiovierailu olikin Viron valtionpäämiehen Konstatin Pätsin käynti Helsingissä keväällä 1922. Relander tekee ensimmäisen valtiovierailun Viroon 21. toukokuuta ja Ruotsiinkin hän matkustaa jo 19. kesäkuuta. Seuraavana vuonna valtiovierailut jatkuvat 21. kesäkuuta Relander lähtee valtiovierailulle Latviaan ja 2. lokakuuta Norjaan ja Tanskaan.

Kirjailija Teuvo Pakkala kuolee 7. toukokuuta 62-vuotiaana. Pakkala aloitti kansankuvaajana ja kirjoitti kaksi huomattavaa romaania Oulun köyhän kansan elämästä: Vaaralla (1891) ja Elsa (1894). Myöhemmin hän alkoi tietoisesti uudistaa tyyliään ja löysi omaksi alueekseen novellin. Novellikokoelmat Lapsia (1895) ja Pikku Ihmisiä (1913) ovat korkeatasoisinta suomalaista kerrontaa ja vakiinnuttavat Pakkalan aseman lasten kuvaajana. Pakkalan huvinäytelmistä on tunnetuin Tukkijoella (1899), josta on tullut Suomen suositui ja eninten esitetty teatterikappale.

Presidentin vaalit 1925

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_1925

K.J.Ståhlberg

http://fi.wikipedia.org/wiki/K._J._St%C3%A5hlberg

Kaarlo Juho Ståhlberg

http://www.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/tieto25.htm

K.J.Ståhlberg

http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/St%C3%A5hlberg_K_J

Ståhlberg, Kaarlo Juho

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/626/

Demokratian kulku

http://www.youtube.com/watch?v=-59JarXdpfc