Suomen vanhempi historia: Svinhufvud voittaa presidentinvaalit

Mannerheim ja Svinhufvud

Suomen tasavalta saa kolmannen presidenttinsä, kun oikeistopiirien kannattama P.E.Svinhufvud voittaa niukasti presidentinvaalit. Samalla myös Mannerheim palaa Suomen politiikan johtoon.

Vuoden 1931 presidentinvaalit käydään Lapuan liikkeen ja laman merkeissä. Vaalit ovat selkeät henklövalinnat: etsitään johtajaa, joka johtaisi isänmaan vaikean ajan yli. Ensimmäisinä nimeävät ehdokkaansa kansanliikkeen vastustajat. SDP asettaa ehdokkaakseen johtajansa Väinö Tannerin ja edistyspuolue K.J.Ståhlbergin, jonka taakse asettuu pieni Suomen pienviljelijäin puolue. Ståhlbergin asettuminen ehdokkaaksi saa monet porvaripuolueet miettimään tarkkaan omaan ratkaisuaan. Maalaisliitto hylkää istuvan presidentin Relanderin tämän liian lapulaismieliseksi mielletyn politiikan vuoksi ja valitsee ehdokkaakseen Kyösti Kallion. Kokoomus puolestaan turvautuu toiseen vanhaan ja koeteltuun poliitikkoon P.E.Svinhufvudin, jonka tiedetään nauttivan laajojen oikeistopiirien suosiota. RKP ei nimeä omaa ehdokastaan. Laimean suosion saavuttaneiden valitsijamiesvaalien jälkeen kaikki jää auki. SDP saa 90, maalaisliitto 69, kokoomus 64, edistyspuolue 50, RKP 25 ja pienviljelijäin puolue 2 valtitsijamiestä. Ensimmäisessä äänestyksessä ehdokkaat saavat lähes odotetut äänimäärät, mutta toisella kierroksella alkaa tapahtua. Sosiaalidemokraatit keskittävät äänensä Ståhlbergille, joka saa 149 ääntä eli hän jää vain kahden äänen päähän voitosta. Kun Svinhufvud lyö selvin numeroin Kallion, kolmannelle kierrokselle pääsevät vaalien ennakkosuosikit. Ratkaisevaan asemaan nousevat maalaisliittolaiset valitsijamiehet, jotka kiivaan taivuttelun jälkeen saadaan kaikki antamaan äänensä Svinhufvudille. Ratkaiseva äänestys päättyy 16. helmikuuta Svihufvudin voittoon äänin 151-149. Oikeisto saa maan johtoo haluamansa lujan järjestyksen miehen, mutta eimiestä, jota se olisi kyennyt ohjailemaan. Vaikka kansanomainen ”Ukko-Pekka” suhtautuu vasemmistoon periaatteellisen kielteisesti, hän pitää kiinni demokraattisen järjestyksen perusperiaatteista, eikä tässä suhteessa salli ylilyöntejä oikeistonkaan taholta.

Svinhudvudin valintan presidentiksi nostaa myös toisen, Såhlbergin aloittamalla liennityskaudella syrjään joutuneen miehen takaisin Suomen johtoon. Mannerheim kutsutaan 20.maaliskuuta puolustusneuvoston puheenjohtajaksi ja samalla sovitaan, että hän mahdollisen sodan syttyessä tulee toimimaan myös ylipäällikkönä.

Taidemaalari Akseli Gallen-Kallelaa kuolee 7. maaliskuuta Tukholmassa 65-vuotiaana kehkonkuumeeseen. Suomen taiteen renensanssihahmoksi kutsuttu Gallen-Kallela oli monipuolinen ja voimakas taitelijapersoonallisuus, joka nousi suomalaisuuden johtohahmoksi kuin Jean Sibelius säveltaiteessa. Hänen vaikutuksensa ulottuia maalaistaiteen ja grafiikan ulkopuolelle, sillä hänen taidepoliittinen asemansa oli vahva. Gallen-Kallela osallistui vapaaehtoisena sisällissotaan ja palveli Mannerheimin päämajassa mm. lippujen, kunniamerkkien ja sotilaspukujen suunnittelijana.

Vuosi 1931

http://fi.wikipedia.org/wiki/1931

Presidentinvaalit 1931

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_1931

Svinhufvud voittaa niukasti vaalin
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/svinhufvud_voittaa_niukasti_vaalin_14679.html#media=14684

Kuvat aiheesta 1931

https://www.google.fi/search?q=1931&espv=210&es_sm=93&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=qdW_Uq_5EqLq4gT58IGIBg&ved=0CEwQsAQ&biw=1366&bih=642&dpr=1

Elävä arkisto 1930-luku

http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/vuosikymmen/1930