Presidentti ja rouva
Ståhlberg kyydityksen jälkeen Joensuun asemalla
Suomen nuori demokratia
kohtaa vaikeimman kriisinsä, kun äärioikeistolainen Lapuan liike
esittää sille avoimen haasteen. Lapuan liikkeen kannattajat
kokoavat 16. maaliskuuta rivinsä perustamalla kommunisminvastaisen
taistelujärjestön Suomen Lukon. Kun eduskunta ei suostu estämään
kommunistilehtien julkaisemista painovapauslakia kiristämällä,
liike siirtyy oman käden oikeuteen: 28 maaliskuuta tuhotaan Työn
Äänen kirjapaino ja kommunisteja ja muita vastahankaisia ryhdytään
pahoinpitelemään ja kyyditsemään itärajalle. Näkyvä toiminta
johtaa menestykseen: 14 kesäkuuta valtioneuvosto päättää
tilapäisesti sulkea kommunistiset kirjapainot, 4. heinäkuuta
valitaan pääministeriksi liikkeen arvostama P.E.Svinhufvud ja 5.
heinäkuuta kommunistiset kansandustajat määrätään
pidätettäviksi. Lapuan liikkeen nousu tapahtuu maan poliittisen
johdon hiljaisella hyväksynnällä, sillä kansanliikkeen tielle ei
haluta asettua. Yhteisymmärrystä symbolisoi 7. heinäkuuta
järjestetty talonpoikaismarssi, jonka aikana kansanliikkeen ja maan
johtomiehet lyövät veljenkättä Helsingin Senaatintorilla.
Voimannäyte ei kuitenkaan pelottanut sosiaalidemokraatteja ja
ruotsalaisia, joiden äänin lapualaisten vaatimat kommunististien
vastaiset lait siirtyivät lepämään yli vaalien. Uudet vaalit
tuovat eduskuntaan miehityksen, joka hyväksyy 24.lokakuuta
kommunistilait, mutta tämä päätös päättää Lapuan liikkeen
voittokulun. Maltillisten porvarillistien voimien ja
sosiaalidemokraattien muodostama laillisuusrintama näyttää kaapin
paikan kansanliikkeelle, joka uskottavuutta romahduttaa pahoin 14.
lokakuuta tapahtunut entisen presidentin K.J.Ståhlbergin kyyditys.
Suomen meripuolustus
kohentuu 1930-luvun alkupuolella, kun merivoimat saa käyttöönsä
uusia aluksia. Ensimmäinen sukellusvene Vetehinen lasketaan 1.
kesäkuuta 1930 vesille Turussa. Juhlallisen
vesillelaskuseremonioihin osallistuu tasavallan presidentii Lauri
Kristian Relandet, jonka puoliso Signe ei kieltolain vuoksi voi
suorittaa kastetta perinteisellä sampanjalla vaan katkaisemalla
sinivalkoisen silkkinauhan. Heinäkuun 2. päivänä lasketaan
vesille pienempi sukellusvene Saukko, elokuun 1. påivänä iso
sukellusvene Vesihiisi, ja 20. joulukuuta on vuorossa panssarilaiva
Väinämöinen.
Suomen talouselämä on
valmiiksi huonossa kunnossa, kun syksyllä 1929 tapahtuneen New
Yorkin pörssiromahduksen käynnistämän kansainvälisen laman
vaikutukset ulottuvat maahan. Talous oli kehittynyt suotuisasti
vuodesta 1922 lähtien, mutta 1928 tapahtui käänne huonompaan.
Kustannustason nousun vuoksi kilpailukyky alkoi heiketä ja heikko
viljasato pakotti tuonnin lisäämiseen, vaihtotaseen vaje kasvoi
nopeasti. Reaalikoron noustessa yli 25 %:iin pörssikurssit laskivat
nopeasti. Teollisuustuotanto kääntyi laskuun syksyllä 1929.
Kansainvälinen lama
syventää kotimaisen taantuman vaikutuksia. Teollisuustuotanto
laskee viidenneksen, asuntojen rakentaminen loppuu lähes tyystin.
Hinnat ja palkat laskevat, työttömyys nousee huomattavan suureksi.
Pahimmillaan kortistossa on työttömiä n. 90 000 eli 6-7 %
työvoimasta.
Maksumieheksi nousee
erityisesti Suomen maaseutu, metsänomistajat sekä metsistä
ansionsa saanut väestö. Myös maataloustuotteista saadut tulot
vähenevät. Kun velalliset eivät kykene huolehtimaan maksuistaan,
ulosotot ja pakkohuutokaupat yleistyvät. Kaupungeissa on
soppajonoja. Vaikemmat pulavuodet ovat 1930-31. Syksyllä 1931
Englanti ja muut pohjoismaat luopuvat kultakannasta ja devalvoivat
valuuttansa. Lokakuun 12. Suomi seuraa esimerkkiä. Seuraavana vuonna
lama alkoin hellittää ja 1933 tuli selvä kasvun vuosi.
Vuosi 1930
Lapuan liike
Kyosti Kallion puhe
Oikeistolaisia tuulia
1930-luvun lama
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/1930-luvun_pula_ja_konikapina_44940.html#media=44951
Lähdeaineisto Suomen
kronikka 1900-1999 ISBN 951-35-6529-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti