A.I.Virtanen
Suomen tasavallan
keskeiset perustuslait ovat 1919 hyväksytty hallitusmuoto ja
eduskunnan toimintaa säätelevä 1906 hyväksytty
valtiopäiväjärjestys. 13. tammikuuta 1928 vahvistettu uusi
valtiopäiväjärjestys jättää voimaan vanhat
määräenemmistövaatikukset ja lepäämäänjättämissäännöstöt.
Valtiopäiväjärjestys, jonka mukaan perustuslain säätämisestä,
kumoamisesta tai muuttamisesta voidaan päättää hitaammaan tai
nopeamman aikatulun mukaisesti, on sekä jäykkä että joustava.
Perustuslain säännöksillä on suuren määräenemmistövaatimuksen
vuoksi suuri pysyvyys, mutta poikkeukset voidaan toteuttaa myös
välittömästi, jos päästään riittävään yksimielisyyteen.
Tällä järjestelmällä tulee olemaan suuri merkitys toisen
maailmansodan aikana, jolla hallitukselle voidaan myöntää valta
antaa asetuksia asioissa, jotka normaalioloissa olisivat vaatineet
lakien säätämistä.
STP:n lakkauttaminen ei
lopettanut kommunistien julkista toimintaa, sillä liike
organisoitiin SKP:n ohjeiden mukaan uudelleen. Lisäksi kommunistit
kamppailivat edelleen tiukasti SDP:n kanssa vallasta
ammattiyhdistysliikkeessä. Tätä kamppailua kiristi työnantajien
pyrkimys lopettaa lakot 1920 perustetun lakonmurtajajärjstön
Vientirauhan avulla. Laajimmat työtaistelut käytiin 1927-1928,
jollooin kommunistien hallitseman Suomen Ammattijärjestön johtamien
lakkojen tavoitteena ei ollut vain työväestön aseman parantaminen
vaan myös kapitalistisen yhteiskunnan heikentäminen. Keväällä
1928 kommunistien toiminta koki kuitenkin pahan takaiskun, kun Etsivä
keskuspoliisi pääsi selville puolueen maanlaisesti organisaatiosta
ja koko sen johto vangittiin.
Suomi sijoittuu
Amsterdamin olympiakisojen mitalitaulukossa neljänneksi 8 kulta-, 8
hopea- ja 9-pronssimitalillaan. Suomen kultamitalistit ovat
yleisurheilussa Paavo Nurmi (10 000 m), Ville Ritola (5000 m), Toivo
Loukola ( 3000 m esteet) Harry Larva (1500 m) ja Paavo Yrjölä
(10-ottelu) sekä painissa Väinö Kokkila ( kr.room. 75 kg), Kaarlo
Mäkinen (vapaa 56 kg), Arvo Haavisto (vapaa 75 kg). Sankt Moritzin
talvikisojen suomalaistähti oli jälleen Claes Thunberg, joka lisää
kultamitaliensa määrään viiteen voittamalla 500 ja 1500 m
kilpailut.
Suomen biokemian
tutkimuksen uranuurtaja A.I. Virtanen keksii kesällä 1928
AIV-rehun. Keskinnön ydin on rehun oikea happamuus. Virtanen teki
ensimmäiset kokeet maitohapolla, mutta pian hän havaitsi, että
suolahappo tai rikkihappo sopivat tarkoiutkseen paremmin. Hän
tarjosi aluksi koerehua hevosille, mutta kun polle oli paiskannut
tupon tallin nurkkaan, tuli lehmän vuoro. Lehmät pitivätkin
uudesta rehusta, joka osoittautui hyvin säilyväksi. Kokeilujen
jälkeen AIV-luoksen koostumus vakiintui 7-normaalisen rikkihapon ja
7-normaalisen suolahapon sekoitukseksi. Koska lius oli halpaa ja
tehokasta, Valio aloittaa tehokkaan kampanjoinnin sen puolesta. Jo
kesällä 1929 AIV-rehua valmistetaan 3000 tilalla.
Vuosi 1928
A.I.Virtanen
Nobel-tutkija
Amsterdamin olympialaiset
1928
Suomi kesäolympialaisissa
1928
Suomi talviolymialaisissa
1928
Suomen sosialistinen
työväenpuolue
Lähdeaineisto Kronikka
1900-1999 ISBN 951-35-6529-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti