maanantai 27. huhtikuuta 2015

Lapin sota

Kemin aseman tuhottua ratapihaa

Suomen ja Neuvostoliiton välisen aselevon ennakkoehtojen mukaan saksalaisille oli annettu aikaa 15. päivään 1944 poistua Suomesta. Etelä-Suomen mantereelta saksalaiset poistuivat määräaikaan mennessä, mutta Suomenlahden keskellä sijaitsevan strategisesti tärkeän Suursaaren he pyrkivät ottamaan haltuunsa. Suomalaiset torjuivat saksalaisten Suursaareen 15.syyskuuta tekemän maihinnousuyrityksen kiivaan taistelun jälkeen – osin neuvostoliittolaisten hävittäjäkoneiden tuella.

Pohjois-Suomessa olevan saksalaisen 20. vuoristoarmeijan vahvuus oli yli 200 000 miestä. Joukkoja varten oli varastoitu materiaalia vuoden tarvetta vastaava määrä, joten joukkojen evakuointiin määräaikaan menessä ei ollut mahdollisuuksia. Suomen ja Saksan sotilasviranomaiset solmivatkin saksalaisten vetäytymisestä sopimuksen, mikä antoi saksalaisille mahdollisuuden evakuoida varastonsa, mutta velvoitti heitä säästämään asutuskeskukset. Saksalaiset auttoivat myös väestön evakuoimista Ruotsiin.

Saksan joukkojen verkkainen eteneminen kohti pohjoista jatkui, kunnes Neuvostoliitto kyllästyi ”leikkisotaan”. Se vaati suomalaisia aloittamaan oikean sodan ja työntämään saksalaiset Suomen alueelta. Valvontakomission varapuheenjohtaja Grigori Savonenkov esitti 30. syyskuuta uhkavaatimuksen aktiivisen sodankäynnin aloittamisesta seuraavaan aamuun mennessä.

Suomalaiset aloittivat sotatoimet juuri määräajan umpeutuessa maihinnousulla Tornioon. Uhkarohkea yritys onnistui, ja suomalaiset voittivat kaupungin ympäristössä käydyn viikon kestäneen Lapin sodan kiivaimman taistelun.

Samaan aikaan myös neuvostojoukot aloittivat hyökkäyksen saksalaisia vastaan. Ne keskittivät hyökkäyksensä Petsamon alueelle, mutta etelämpänä ne tunkeutuivat myös Suomen puolelle varmistamaan saksalaisten lähtöä. Suomussalmen ja Kuusamon alueelta neuvostojoukot poistuivat marraskuun puolivälissä 1944, mutta Ivalon tiennoilla viimeiset puna-armeijan yksiköt poistuivat vasta vuoden 1945 syksyllä.

Saksalaiset syyttivät Tornion maihinnousun vuoksi suomalaisia sopimuksen rikkomisesta ja aloittivat lokakuun puolivälissä Lapin perusteellisen hävittämisen. Suomalaiset etenivät teiden suunnassa, mutta eivät pystyneet ratkaisevasti nopeuttamaan saksalaisten vetäytymistä. Sodan viimeinen suuri taistelu käytiin Muoniossa lokakuun lopulla, ja varsinaiset taistelut päättyivät marraskuun alussa.

Välirauhansopimuksen mukaan Suomen puolustusvoimat oli saatettava rauhan kannalle 5. joulukuuta 1944 mennessä. Tämä johti siihen, että taistelujoukkoja oli ryhdyttävä kotiuttamaan lokakuun lopulla, Suomalaiset taistelivat Lapin sodan loppuun pääasiassa 19- ja 20-vuotiaiden asevelvollisten voimin, minkä vuoksi sotaa alettiin kutsua lasten ristiretkeksi.

Kotouttamisen jälkeen suomalaisilla ei ollut mahdollisuuksia todelliseen sotimiseen, sillä armeijan miesvahvuus oli enää 37 000. Rintamilla oli helmikuussa 1945 vain 600 miestä. Lapin sota päättyi 27. huhtikuuta 1945, jolloin viimeinen saksalainen partio poistui Suomen alueelta Kilpisjärvellä.

Lapin sodan tuhot

Kun todelliset sotatoimet alkoivat, saksalaiset tunsivat petetyksi ja aloittivat kostoksi Lapin järjestelmällisen tuhoamisen. Lokakuun 13. päivänä 1944 vuoristoarmeijan esikunta määräsi tuhottavaksi linjan Ylitornio-Sinetta-Sodankylä, nämä paikkakunnat mukaan lukien, pohjoispuolella kaikki asumuksiksi kelpaavat rakennusket. Perusteluina oi, että viholliselta haluttiin riistää majoitusmahdollisuudet talven tullessa. Sairalat, kirkot, rakennukset, jotka olivat asuttuja tai sijaitsivat kaukana teistä, tuli säästää.

Rakennuksia tuhoutui kaikkiaan 14 779. Näistä asuinrakennuksia oli 5047. Pahiten Lapin lääni kunnista tuhottiin Savukosk, 95-prosenttisesti. Rovaniemi ja Enontekiö tuhottiin 90-prosenttisesti. Koko Lapin tuhoprosentti lienee ollut noin 40-46.
Vaikeuttaakseen vihollisen etenemistä saksalaiset miinnoittivat Oulun läänissä 6575 metriä ja Lapin läänissä 3222 kilometriä teitä ja teihin räjäytettiin laajoja katkaisukohtia. Lapin läänin silloista tuhottiin 90 prosenttia eli 675 siltaa. Noin 2800 maantierumpua räjäytettiin. Kaikki 24 lossia tuhottiin. Noin 800 kilometrin matkalta kyläteitä tuhottiin sillat ja rummut. Raskas liikenne rikkoit muutkn kelirikkoiset tiet, Liikenne suljettiin 526 kilometrin matkalla,

Rautateilla tuhottiin kiskoja, rumpuja, siltojja ja vaihteita. Kaikki Lapin 115 puhelinkeskusta ja 163 puhelinpaikkaa kuten myös 3700 kilometriä johtoja. Miinanraivauksessa Lapissa kuoli vuoden 1952 alkuun mennessä 72 henkilöä ja haavoittui 141.

Lapin sota

Lähdeaineisto Suomi kautta aikojen ISBN 951-8933-60-X, Jari Leskinen, Anssi Juutilainen Jatkosodan pikkujättiläinen ISBN 951-28690-7

Suomen Sodat - Kesän 1944 Torjuntataistelut

Korpisodan Suurvoitto

Taistelu Laatokan Karjalassa Dokumentti

Viipurinlahti kesällä 1944

Viipurin viimeiset päivät osa 1/3

Viipurin viimeiset päivät osa 2/3

Viipurin viimeiset päivät osa 3/3

Varastettu Viipuri.

Viipuri sodan jaloissa 3-4.flv

Lapin Sota 1944-1945 osa ¼

Lapin Sota 1944-1945 osa 2/4
Lapin Sota 1944-1945 osa ¾

Lapin Sota 1944-1945 osa 4/4

Miinanraivaus Lapin sodan jäkeen. ( 1.1.1946 )

(1/10) Battlefield II The Battle of Scandinavia Ep4 World War II

(2/10) Battlefield II The Battle of Scandinavia Ep4 World War II
(3/10) Battlefield II The Battle of Scandinavia Ep4 World War II
https://www.youtube.com/watch?v=2DhZ4KiC-bM


(4/10) Battlefield II The Battle of Scandinavia Ep4 World War II

(5/10) Battlefield II The Battle of Scandinavia Ep4 World War II

(6/10) Battlefield II The Battle of Scandinavia Ep4 World War II

(7/10) Battlefield II The Battle of Scandinavia Ep4 World War II

(8/10) Battlefield II The Battle of Scandinavia Ep4 World War II

(9/10) Battlefield II The Battle of Scandinavia Ep4 World War II

(10/10) Battlefield II The Battle of Scandinavia Ep4 World War II

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti