Luovutetut ja vuokratut alueet sekä siirtoväki

Moskovan rauhanteossa talvisodan jälkeen 12.3.1940 joutui Suomi luovuttamaan Neuvostoliitolle suurimman osa Viipurin läänistä, Petsamon alueen, sekä oisia Kuopion ja Oulun läänistä. Näiden alueluovutusten lisäksi vuokrattiin Neuvostoliitolle Hangon niemimaa 50 v:deksi. Kaikkien näiden alueiden asukkaat siirtyivät vapaaehtoisesti jäljelle jääneelle valtakunnan alueelle.

Uuden sodan alettua v.1941 ja suomalaisten vallattua takaisin nämä alueet pääsi osa sirtoväkeä palaamaan kotipaikkakunnilleen v. 1942-44. Pysyväksi tämä paluu muodostui kuitenkin vain Hangon alueen asukkaille, sllä muuta mainitusta alueesta tulivat jälleen 13.3.1944 solmitusn välirauhansopimuksen ja Pariisissa 10.2.1947 allekirjoitetun rauhansopimuksen mukaan kuulumaan Neuvostoliitolle, jolle Hangon sijasta nyt vuokrattiin Uudenmaan läänistä Porkkalan niemimaa 50 vuodeksi.

Maamme strategisen aseman vuoksi oli jo 1920-luvulla tehty suunnitelmia väestön evakuoinnista sotatilan sattuessa. Kuitenkaan ei osattu varautua ennakolta niin suurten joukkojen kuljetuksiin ja huoltoon, kuin mitä sitten jouduttiin siirtämään.

Varsnaiseen evakuointiin ryhdyttiin 10.10.1939, jolloin mm. Viipurin kaupungin tyhjentäminen aloitettiin. Sodan alettua jouduttiin kuitenkin suorittamaan useilla alueilla nopeita tyhjennyksiä, koska muutoin väestö olisi jäänyt taistelualueelle.

Väestösiirtojen seuraava vaihe tapahtui välirauhansopimusen jälkeen. Tällöin jouduttiin 3-14 vrk:n aikana tyhjentämään koko luovutettu alue uuteen rajaan saakka, samoin Hangon vuokra-alue sekä Pohjois-Suomesta valloitetut alueet.

Pakkotilan vallitessa oli siirrot suurelta osalta tehtävä kuljetusmahdollisuuksien mukaan, jolloin majotus ja huolto tuottivat vaikeuksia. Tästä syyst olikin välittömästi ryhdyttävä tasaussiirtoihin, jotka suunniteltiin majoituksen ja huollon suhteen tarkoituksenmukaisemmin. Harva sotasiirtolainen sai silti vielä näiltäkään sijoituspaikoilkta pysyvää asuinsijaa. Maanhankintamenettelyn johdosta useat saivat siirtyä monia kertoja. Lisäksi v.1942 – 44 osa siirtoväkeä siirtyii takaisin kotiseudulleen – tullakseen v. 1944 uudelleen evakuoitavaksi.

Vuoden 1944 väestönsiirrot sujuivat jo huomattavasti tehokkaammin ja joustavammin, mikä johtui siitä, että oli koeteltu koneisto ja sijoituspaikat ym. olivat ennakolta selvillä,

Pysyville asuinpaikoille sijoitettaessa on saman kunnan väestö mahdollisuuksien mukaan pyritty sijoittamaan samoille paikkakunnille, mutta vapaaehtoinen siirtyminen sekä uusiin ammatteihin muuttaminen ovat tätä yhtenäisyyttä huomattavasti hajottaneet.

Alueluovutusten johdosta menetetty peltoala oli yli 288 000 ha ja siirtoväestä 50-60 % eli 250 000 henkeä oli maanviljelijäväestöön kuuluvia, joiden omistuksessa oli ollut lähes 35 000 itsenäistä viljelmää.

Luovutetulla alueella menetettyjen asuinrakennusten lukumäärä oli kaupungeissa 7000 ja maaseudulla 50 000 sekä talousrakennusten vastaava määrä 140 000.

Rauhansopimuksessa menetimme metsää 3,2 milj. ha. Puuston menetys oli niin suure, että se vastaa suunnilleen viiden vuoden normaalihakkuita, minkä lisäksi on huomattava, että järeästä puustosta (elintärkeä sahateollisuuden raaka-aine) ji yli 22 % luovutetulle alueella. Nämä alueet edustivat 12 % metsiemme vuotuisesta lisäkasvusta. Summen luovutetussa kaakkoisosassa kehittyneen laajan ja monipuolisen puuteollisuuden menetyksestä aiheutuneet tappiot olivat hyvin raskaat, Menetettyjen puuteollisuuslaitosten lukumäärä ja vuosituotantokyky oli seuraava:

77 sahaa 200 000 std puutavaraa

6 vaneritehdasta 45 000 m3 vaneria

7 selluloosatehdasta 390 000 tn selluloosaa

7 puuhiomoa ja pahvitehdasta 65 000 tn hioketta ja 20 tn kartonkia

4 paperitehdasta 37 000 tn paperia

1 rullatehdas 700 000 krossia rullia

Metsäteollisuuden kärsimät tappiot merkitsivät valssilaitoksen kohdalla 40 % ja naula- ja rautalankatehtaiden kohdllla 31 % koko tuotannosta. Myös elintarviketeollisuus kärsi melkoisia tappioita: tuotantokapisiteetin menetys oli näet myllyjen kohdalla 10 %, sokeritehtaiden 40 %, margariinitehtaiden 25 % ja salyketeohtaiden 30 %. Luovutetuilla alueilla sijaitsevat myös Petsamon rikkaat malmiesiintymät. Lisäksi Suomi menetti monta tärkeää satamaa, joiden kautta kulki n. 15-20 % maan koko meriliikenteestä ja mm. Saimaan kanava, 1570 km rautateitä eli 17 % maan rautateiden koko raidepituudesta sekä n.7000 km maantietä elai 11 % maantieverkostosta.

Suomeen muodostettiin uusia tiloja siirtoväelle seuraavasti:

• Viljelystiloja 10 000
• asuntoviljelystiloja 7290
• Kalastustiloja 470
• Asuntotiloja 5090
• Asuntontteja 4670
• Yhtensä 38 390

Lähdeaineisto MMM 1951