Moskovan rauhanteossa
talvisodan jälkeen 12.3.1940 joutui Suomi luovuttamaan
Neuvostoliitolle suurimman osa Viipurin läänistä, Petsamon alueen,
sekä oisia Kuopion ja Oulun läänistä. Näiden alueluovutusten
lisäksi vuokrattiin Neuvostoliitolle Hangon niemimaa 50 v:deksi.
Kaikkien näiden alueiden asukkaat siirtyivät vapaaehtoisesti
jäljelle jääneelle valtakunnan alueelle.
Uuden sodan alettua v.1941
ja suomalaisten vallattua takaisin nämä alueet pääsi osa
sirtoväkeä palaamaan kotipaikkakunnilleen v. 1942-44. Pysyväksi
tämä paluu muodostui kuitenkin vain Hangon alueen asukkaille, sllä
muuta mainitusta alueesta tulivat jälleen 13.3.1944 solmitusn
välirauhansopimuksen ja Pariisissa 10.2.1947 allekirjoitetun
rauhansopimuksen mukaan kuulumaan Neuvostoliitolle, jolle Hangon
sijasta nyt vuokrattiin Uudenmaan läänistä Porkkalan niemimaa 50
vuodeksi.
Maamme strategisen aseman
vuoksi oli jo 1920-luvulla tehty suunnitelmia väestön evakuoinnista
sotatilan sattuessa. Kuitenkaan ei osattu varautua ennakolta niin
suurten joukkojen kuljetuksiin ja huoltoon, kuin mitä sitten
jouduttiin siirtämään.
Varsnaiseen evakuointiin
ryhdyttiin 10.10.1939, jolloin mm. Viipurin kaupungin tyhjentäminen
aloitettiin. Sodan alettua jouduttiin kuitenkin suorittamaan useilla
alueilla nopeita tyhjennyksiä, koska muutoin väestö olisi jäänyt
taistelualueelle.
Väestösiirtojen seuraava
vaihe tapahtui välirauhansopimusen jälkeen. Tällöin jouduttiin
3-14 vrk:n aikana tyhjentämään koko luovutettu alue uuteen rajaan
saakka, samoin Hangon vuokra-alue sekä Pohjois-Suomesta valloitetut
alueet.
Pakkotilan vallitessa oli
siirrot suurelta osalta tehtävä kuljetusmahdollisuuksien mukaan,
jolloin majotus ja huolto tuottivat vaikeuksia. Tästä syyst olikin
välittömästi ryhdyttävä tasaussiirtoihin, jotka suunniteltiin
majoituksen ja huollon suhteen tarkoituksenmukaisemmin. Harva
sotasiirtolainen sai silti vielä näiltäkään sijoituspaikoilkta
pysyvää asuinsijaa. Maanhankintamenettelyn johdosta useat saivat
siirtyä monia kertoja. Lisäksi v.1942 – 44 osa siirtoväkeä
siirtyii takaisin kotiseudulleen – tullakseen v. 1944 uudelleen
evakuoitavaksi.
Vuoden 1944 väestönsiirrot
sujuivat jo huomattavasti tehokkaammin ja joustavammin, mikä johtui
siitä, että oli koeteltu koneisto ja sijoituspaikat ym. olivat
ennakolta selvillä,
Pysyville asuinpaikoille
sijoitettaessa on saman kunnan väestö mahdollisuuksien mukaan
pyritty sijoittamaan samoille paikkakunnille, mutta vapaaehtoinen
siirtyminen sekä uusiin ammatteihin muuttaminen ovat tätä
yhtenäisyyttä huomattavasti hajottaneet.
Alueluovutusten johdosta
menetetty peltoala oli yli 288 000 ha ja siirtoväestä 50-60 % eli
250 000 henkeä oli maanviljelijäväestöön kuuluvia, joiden
omistuksessa oli ollut lähes 35 000 itsenäistä viljelmää.
Luovutetulla alueella
menetettyjen asuinrakennusten lukumäärä oli kaupungeissa 7000 ja
maaseudulla 50 000 sekä talousrakennusten vastaava määrä 140 000.
Rauhansopimuksessa
menetimme metsää 3,2 milj. ha. Puuston menetys oli niin suure, että
se vastaa suunnilleen viiden vuoden normaalihakkuita, minkä lisäksi
on huomattava, että järeästä puustosta (elintärkeä
sahateollisuuden raaka-aine) ji yli 22 % luovutetulle alueella. Nämä
alueet edustivat 12 % metsiemme vuotuisesta lisäkasvusta. Summen
luovutetussa kaakkoisosassa kehittyneen laajan ja monipuolisen
puuteollisuuden menetyksestä aiheutuneet tappiot olivat hyvin
raskaat, Menetettyjen puuteollisuuslaitosten lukumäärä ja
vuosituotantokyky oli seuraava:
77 sahaa 200 000 std
puutavaraa
6 vaneritehdasta 45 000 m3
vaneria
7 selluloosatehdasta 390
000 tn selluloosaa
7 puuhiomoa ja
pahvitehdasta 65 000 tn hioketta ja 20 tn kartonkia
4 paperitehdasta 37 000 tn
paperia
1 rullatehdas 700 000
krossia rullia
Metsäteollisuuden
kärsimät tappiot merkitsivät valssilaitoksen kohdalla 40 % ja
naula- ja rautalankatehtaiden kohdllla 31 % koko tuotannosta. Myös
elintarviketeollisuus kärsi melkoisia tappioita:
tuotantokapisiteetin menetys oli näet myllyjen kohdalla 10 %,
sokeritehtaiden 40 %, margariinitehtaiden 25 % ja salyketeohtaiden 30
%. Luovutetuilla alueilla sijaitsevat myös Petsamon rikkaat
malmiesiintymät. Lisäksi Suomi menetti monta tärkeää satamaa,
joiden kautta kulki n. 15-20 % maan koko meriliikenteestä ja mm.
Saimaan kanava, 1570 km rautateitä eli 17 % maan rautateiden koko
raidepituudesta sekä n.7000 km maantietä elai 11 %
maantieverkostosta.
Suomeen muodostettiin
uusia tiloja siirtoväelle seuraavasti:
- Viljelystiloja 10 000
- asuntoviljelystiloja 7290
- Kalastustiloja 470
- Asuntotiloja 5090
- Asuntontteja 4670
- Yhtensä 38 390
Lähdeaineisto MMM 1951
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti