Vuosi 1951

Marsalkka C.G.E. Mannerheim siirtyi ajasta ikuisuuteen.

Tammikuu − maaliskuu

• 1. tammikuuta – Itä-Saksan ensimmäisen viisivuotissuunnitelman alku.
• 1. tammikuuta – Järvenpää ja Karhula muuttuivat kauppaloiksi.
• 4. tammikuuta – Korean sota: kiinalaiset ja pohjoiskorealaiset joukot valloittivat jälleenSoulin.
• 9. tammikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien päärakennus otettiin käyttöön New Yorkissa.
• 10. tammikuuta – Nobel-fyysikko Irène Joliot-Curie erotettiin Ranskan atomikomissiosta kommunistimyönteisten mielipiteidensä vuoksi.
• 12. tammikuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti varatuomari Johan Nykoppin Suomen suurlähettilääksi Washingtoniin Kalle Jutilan tilalle.
• 15. tammikuuta – Toinen YK-joukkojen vastahyökkäys Korean sodassa alkoi. Yhdysvaltain 8. armeijan murskasi kiinalaiset ja pohjoiskorealaiset joukot ilma- ja 155 mm tykistön iskuilla. Taktiikka sai nimen Ridgwayn lihamylly ("Ridgway's Meatgrinder").
• 17. tammikuuta − Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen ensimmäiselle hallitukselle ja nimitti Kekkosen toisen hallituksen.
• 18.tammikuuta – Saksassa puhkeaa skandaali elokuvasta Die Sunderin, jossa Hildegard Knef nähdään lyhyissä alastonkohtauksissa.
• 27. tammikuuta − Presidentti, Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim (4.6.1867–27.1.1951) kuolee Sveitsissä.

• 1. helmikuuta – YK:n yleiskokous tuomitsi Kiinan hyökkääjäksi Korean sodassa.
• 2. helmikuuta – Yhdysvallat järejstää Nevadassa viikon sisällä neljännen ydinkokeensa.
• 12. helmikuuta – Iranin shaahi Mohammad Reza Pahlavi meni naimisiin prinsessa Soraya Esfandiary Bakhtiarin kanssa Teheranissa
• 14. helmikuuta – Vatikaani kieltää kaikkia maailman katolisia lukemasta Karl Marin Pääomaa.
• 15. helmikuuta – Pariisissa alkaa Euroopan puolustusyhteisön (EDC) perustamiskokous.
• 27. helmikuuta – Yhdysvaltain perustuslain 22. lisäys rajoitti presidentin toimikaudet kahteen.

• 2. maaliskuuta – Tauno Luiro hyppäsi Oberstdorfissa mäkihypyn uuden maailmanennätyksen 139 metriä.
• 4. maaliskuuta – Puolan presidentti Bolesław Bierut julisti sodan puolalaisia "kulakkeja" vastaan.
• 6. maaliskuuta – Länsiliittoutuneet lisäävät Saksan liittotasavallan suvereeniutta vapauttamallaa miehitysstatuutin määräyksiä.
• 14. maaliskuuta – Yhdysvaltain 8. armeijan joukot kenraali Ridgway johtamina valloittivat Soulin toistamiseen Korean sodassa.
• 15. maaliskuuta – Saksan liittokansleri Kondrad Adenauer ottaa hoitaakseen myös ulkoministerin tehtävät.
• 17. maaliskuuta − Kansallinen Edistyspuolue lopetti toimintansa. Sen tilalle perustettiin Suomen Kansanpuolue.
• 27. maaliskuuta − Kiinan ensimmäinen Helsingin-suurlähettiläs kenraali Geng Biao saapui Suomeen.
• 29. maaliskuuta – Ethel ja Julius Rosenberg tuomittiin Yhdysvalloissa vakoilun suunnittelusta. Heidät tuomittiin kuolemaan 5. huhtikuuta.

Huhtikuu − kesäkuu

• 8. huhtikuuta − Neuvostoliitto nimitti uudeksi Suomen-suurlähettilääkseen Viktor Lebedevin. Hän seurasi Grigori Savonenkovia, joka oli aikanaan toiminut valvontakomission varapuheenjohtajana.
• 9. huhtikuuta – Presidentti Truman erotti kenraali Douglas MacArthurin YK:n Koreassa olevien joukkojen ylipäällikön tehtävistä niskoittelun vuoksi. MacArthur oli jatkanut vaatimuksia hyökkäyksestä Kiinaan.MacArthurin erottamista oli vaadittu varsinkin Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Tilalle nimitettiin kenraali Ridgway.
• 14. huhtikuuta − Ulkomaankauppaministeri, vuorineuvos Åke Gartz vaati SDP:n puheenjohtajaa Emil Skogia estämään Väinö Tannerin paluun eduskuntaan.
• 17. huhtikuuta – Ennätysmäinen tulva Kokemäenjoessa nosti veneitä Porin kaduille.
• 18. huhtikuuta – Pariisin sopimus Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamiseksi.
• 21. huhtikuuta – Suomen Kansanpuolue piti ensimmäisen puoluekokouksensa.
• 21. huhtikuuta − Vapaamielisten Liitto perustettiin.
• 23. huhtikuuta – Kukkula 235:n taistelu: kolme divisioonaa Kiinan 63. armeijasta hyökkäsi brittiläistä 29. prikaatia vastaan, jonka 1. pataljoonan, Gloucestershiren rykmentin 400 miestä jäi saarroksiin Kukkulalle 235 ('Gloster Hill').
• 28. huhtikuuta − Iranin parlamentti valitsi pääministeriksi Mohammed Mossadeghin ja päätti kansallistaa maassa sijainneet öljynjalostamot. Päätös johti diplomaattiseen selkkaukseen Iranin ja Ison-Britannian välillä.
• 27. toukokuuta – Tiibet alistui kiinalaismiehitykseen.

• 5. kesäkuuta – Mikkelin hiippakunnan piispa Ilmari Salomies valittiin uudeksi arkkipiispaksi maaliskuussa kuolleen Aleksi Lehtosen seuraajaksi. Salomies vihittiin uuteen virkaansa 16. syyskuuta.
• 7. kesäkuuta − Kaksi Ison-Britannian ulkoministeriön virkamiestä, Guy Burgess ja Donald MacLean, ilmoitettiin kadonneiksi Britanniassa. Myöhemmin ilmeni, että he olivat loikanneet Neuvostoliittoon.
• 7. kesäkuuta – Nurnbergin oikeudenkäyntien viimeiset seitsemän kuolemantuomiota pannaan täytäntöön.
• 29. kesäkuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti ulkomaankauppaministeri Åke Gartzin Suomen Sveitsin-suurlähettilääksi Reinhold Sventon tilalle.

Heinäkuu − syyskuu

• 2.–3. heinäkuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit.
• 7. heinäkuuta – Ensimmäinen väri-TV-lähetys Yhdysvalloissa.
• 9.heinäkuuta – Iso-Britannia lopettaa virallisesti sotatilan Saksan kanssa, Yli 40 muuta maata tekee pian samoin.
• 10. heinäkuuta – Korean sodan aseleponeuvottelut alkoivat Kaesongissa.
• 13. heinäkuuta – Chigagossa määrätään 450 poliisia suojelemaan mustaa perhettä, kun se muuttaa valkoisten asuttamaan kaupunginosaan.
• 16. heinäkuuta – Belgian Leopold III allekirjoitti kruunustaluopumisen poikansa Baudouinin eduksi.
• 20. heinäkuuta – Jordanian Abdullah I salamurhattiin Jerusalemissa.
• 25. heinäkuuta − Uuden eduskunnan puhemieheksi valittiin SDP:n K.-A. Fagerholm, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Maalaisliiton Viljami Kalliokoski ja toiseksi varapuhemieheksi SKDL:n Toivo Kujala.
• 28. heinäkuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti fyysikko ja tähtitieteilijä Yrjö Väisälän Suomen Akatemian jäseneksi.
• 17. elokuuta – Uudeksi Mikkelin piispaksi valittiin tohtori Martti Simojoki, joka vihittiin virkaansa 4. marraskuuta.
• 17.elokuuta – Helsingissä Elis Ask voittaa ammattinyrkkeiln kevyessä sarjassa Euroopan mestaruuden.
• 18. elokuuta – Ruotsissa lopetettiin kahvin säännöstely.
• 31. elokuuta − Ajokki Oy:n autokoritehdas vaurioitui pahoin tulipalossa Tampereen Nekalassa. Palossa tuhoutui mm. kolme valmistumaisillaan ollutta Tampereen kaupungin liikennelaitoksen tilaamaa linja-autoa.
• 1. syyskuuta – solmittiin ANZUS-puolustusliitto Yhdysvaltain, Australian ja Uuden-Seelannin välillä.
• 8. syyskuuta – San Franciscon rauhansopimus Japanin ja 48 muun maan välillä päätti toisen maailmansodan Tyynellämerellä.
• 20. syyskuuta – Nato hyväksyi Kreikan ja Turkin jäsenikseen.
• 20. syyskuuta − Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen toiselle hallitukselle ja nimitti Kekkosen kolmannen hallituksen.
• 26. syyskuuta – Tampereen Työväen Teatteri täytti 50 vuotta.

Lokakuu − joulukuu

• 2. lokakuuta – Tanskassa aloitettiin TV-lähetykset ensimmäisenä pohjoismaana.
• 4. lokakuuta – Neuvostoliitto sanoi suhtautuvansa kielteisesti Turkin liittymiseen Naton jäseneksi.
• 5. lokakuuta – Suomen ensimmäiset liikennevalot otettiin käyttöön Aleksanterinkadun ja Mikonkadun risteyksessä Helsingin keskustassa.
• 7. lokakuuta – Malesian sisällissota ja kansannousu: kommunistikapinalliset surmasivat brittikomentaja Sir Henry Gurneyn.
• 12. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan uuden itsehallintolain.
• 16. lokakuuta – Pakistanin presidentti Liaquat Ali Khan murhattiin.
• 26. lokakuuta – Winston Churchill valittiin uudelleen Ison-Britannian pääministeriksi.
• 26. lokakuuta – Nyrkkeilylegenda Joe Louisin ura päättyy tappioon Rocky Marcianoa vastaan.

• 1. marraskuuta – Yhdysvaltalaisjoukot harjoittelivat ensimmäista kertaa toimintaa ydinsodassa Nevadan aavikolla.
• 4. marraskuuta – Mannerheim-museo avattiin marsalkan kotitalossa Helsingin Kaivopuistossa.
• 11. marraskuuta – Juan Perón valittiin uudelleen Argentiinan presidentiksi.
• 23. marraskuuta – Jorma Nortimon ohjaama elokuva Rovaniemen markkinoilla sai ensi-iltansa. Elokuvan käsikirjoitti Reino Helismaa ja siihen sävelsi musiikin Toivo Kärki ja se aloitti suomalaista populaarikulttuuria 1950-luvulla leimanneen rillumarei-kauden.
• 27. marraskuuta – Tšekkoslovakian varapääministeri Rudolf Slánský erotettiin virastaan ja pidätettiin syytettynä vakoilusta. Myöhemmin hänet teloitettiin Stalinin käskystä.

• 5. joulukuuta – Suomen Aku Ankka -lehden ensimmäinen numero ilmestyi. Kyseessä oli näytenumero.
• 6. joulukuuta – Hätätilalaki Egyptissä kasvaneiden mellakoiden vuoksi.
• 20. joulukuuta – Suomen ja neuvostoliiton välinen rajakauppa alkaa
• 24. joulukuuta – Libya itsenäistyi Italiasta.