tiistai 12. toukokuuta 2015

YYA-sopimus – uusi uhka

Neuvostoliiton ulkoministeri V.M.Molotov allekirjoitti sopimuksen ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen ja Neuvostoliiton välillä 6.4.1948.

Ennen kuin YYA-sopimus nousi poliittiseksi kysymykseksi Suomen ja Neuvostoliiton välillä, kaksi sotilashenkilöä vaikutti merkittävästi sen muotoutumiseen. Pääesikunnan päällikkö Erik Heinrichs ja marsalkka Mannerheim laativat heti sodan jälkeen esityksen, jonka tavoitteena oli osoittaa Neuvostoliitolle sen ja Suomen yhteiset sotilaalliset intressit ja siten säilyttää Suomen puolustusvoimien riittävä vahvuus ja taistelukyky. Samalla toivottiin, että Suomen sitoutuminen sotilaallisen sopimukseen Neuvostoliiton kanssa toisi raskaiksi koettuihin Moskovan välirauhanehtoihin heloptukisa lopullisessa rauhankonferessissa.

Neuvostoliitto torjui tällaisen vaihtokaupan, ja suomalaisille olikin ikävä yllätys, kun Stalin esitti syksyllä 1947 ja virallisesti talvella 1948 neuvottelujen aloittamista sopimuksen aikaansaamiseksi, Lähinnä ihmeteltin sitä, eivätkö ankarat rauhaehdot jo sinänsä taanneet Neuvostoliiton luoteisrajan turvallisuuden. Epäilystä herätti myös se, että suomalaiset tulkitsivat Pariisin rauhansopimukset sotilaalliset rajoitukset ehdottomiksi ja myös sotatilannetta koskeviksi, Tämän pelättiin merkitsevän sitä, että Neuvostoliitto solmittavaa sopimusta hyväksikäyttäen automaattisesti lähettäisi joukkoja Suomeen.

Ennakkoepäilyistä huolimatta ulkoministeri Molotov ja viime kädessä Stalin hyväksyivät presidetti Paasikiven asiantuntijoiden, erityisesti kenraali Heinrichsin, kanssa laatiman luonnoksen neuvottelujen pohjaksi. Suomalaisten tärkeimpinä tavoitteina oli torjua sopimuksen avunannon automatiikka. Tämä merkitsi sitä, että molempien osapuolien piti todeta uhan olemassaolo. Vaikka sopimuksen nimeen jäikin kuin jäänteeksi ilmaisu molemminpuolisesta avusta, muodostui suomalaisten suureksi voitoksi juuri molemminpuolisuuden eli resiprositeetin torjuminen, Tarvittaessa siis vain Neuvostoliitto lähettäisi Suomeen joukkojav- Suomi taas ei missään tilanteessa lähettäsi joukkojaan Neuvostoliittoon.

YYA-sopimus

17/1948

YYA-sopimus

YYA-sopimus ja puolueettomuus

Kauhuskenaariosta yhteistyöhön: YYA-sopimuksen vuodet

Muistatko? Näin kouluissa juhlittiin YYA-sopimusta vuonna 1973 – ”ystävyyden asialla”

Kylmän sodan päättyminen

Kohti YYA-sopimusta

Suomen suunta 1945-1948

Paasikiven aikakauteen

Salasanomia Helsingistä Washingtoniin


Valtiomiehen elämäntyö



Lähdeaineisto Suomi kautta aikojen ISBN 951-8933-60-X

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti