Vuosi 1947

Kenraaliluutnantti A.F.Airo saapumassa oikeuden istuntoon maaliskuun 28. päivänä 1947. Kenraali oli pidätettynä 2 vuotta 8 kuukautta. Sotaylioikeus katsoi hänet syyttömäksi.

Tammikuu–maaliskuu

• 1. tammikuuta – Kaivokset kansallistettiin Isossa-Britanniassa.
• 1. tammikuuta – Nigeria sai autonomian.
• 1. tammikuuta – Messukylän kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin.
• 6. tammikuuta – Suomi sai valvontakomission haltuunsa ottaman Malmin lentoaseman jälleen käyttöönsä.
• 7. tammikuuta − Kenraali George Marshall valittiin Yhdysvaltain ulkoministeriksi James F. Byrnesin tilalle.
• 10. tammikuuta – YK otti Triesten vapaakaupungin hallintaansa.
• 16. tammikuuta – Vincent Auriol valittiin Ranskan ns. neljännen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi.
• 24. tammikuuta − Eduskunta hyväksyi äänin 118–68 lain "aseellisen toiminnan luvattoman valmistelun rankaisemisesta eräissä tapauksissa". Kokoomus äänesti ainoana puolueena lakiesityksen hyväksymistä vastaan. Lain nojalla nostettiin syytteet asekätkentäjutun vuoksi pidätettyjä henkilöitä vastaan.
• 30. tammikuuta – Lumimyrsky peitti Kanadan kaupungit Winnipegistä Calgaryyn.
• 30. tammikuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti Suomen valtuuskunnan Pariisin rauhansopimuksen allekirjoitustilaisuuteen. Valtuuskuntaan valittiin ulkoministeri Carl Enckell ja maatalousministeri Vihtori Vesterinen sekä kansanedustajat Johan Helo ja Väinö Voionmaa.

• 3. helmikuuta – Snagissa, Kanadan Yukonissa lämpötila laski -63°C:een.
• 4. helmikuuta – Neuvostoliitto ja Suomi allekirjoittivat sopimuksen, jonka nojalla Saksan saatavat Suomelta muuttuivat Neuvostoliiton saataviksi. Suomi joutui korvaamaan Neuvostoliitolle kuusi miljardia markkaa.
• 10. helmikuuta – Pariisin rauha Liittoutuneiden sekä Italian, Unkarin, Romanian, Bulgarian ja Suomen kesken. Italia luovutti suurimman osan Istriaa Jugoslavialle. Suomen osalta sopimuksen allekirjoitti ulkoministeri Carl Enckell.
• 23. helmikuuta – Kansainvälinen standardointiorganisaatio ISO perustettiin.
• 28. helmikuuta – Yhdysvallat luovutti Ranskalle sotilastukikohdan Casablancassa.
• 28. helmikuuta – Taiwanissa alkoi verisesti hajotettu kansannousu Kuomintangia vastaan.

• 1. maaliskuuta – Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) aloitti toimintansa.
• 1. maaliskuuta − Tasavallan suojelulain voimassaolo päättyi.
• 3. maaliskuuta − Josif Stalin luovutti Neuvostoliiton puolustusministerin tehtävät Nikolai Bulganinille.
• 7. maaliskuuta – SDP aloitti kommunisteja vastaan suunnatun, puolueen ns. asevelisiiven ideoiman Jo riittää -kampanjan.
• 12. maaliskuuta – Harry S. Truman muotoili "Trumanin doktriinin" kommunismia vastaan.
• 28. maaliskuuta – Asekätkentäjutun ns. päämajan haaran oikeuskäsittely alkoi Marmoripalatsissa Helsingin Kaivopuistossa. Syytettyinä olivat mm. kenraaliluutnantti Aksel Airo, kenraaliluutnantti Einar Mäkinen, eversti Valo Nihtilä ja everstiluutnantti Usko Haahti.
• 29. maaliskuuta – Kapina Ranskan valtaa vastaan Madagaskarilla.
• 31. maaliskuuta – Espanja julistettiin kuningaskunnaksi ja Francisco Franco elinikäiseksi valtionhoitajaksi.

Huhtikuu – kesäkuu

• 10. huhtikuuta – Mauno Pekkala esitti hallituksensa eronpyynnön sen jälkeen, kun Maalaisliitto oli vetänyt ministerinsä siitä pois.
• 16. huhtikuuta – Ammoniumnitraatilla lastattu ranskalainen laiva räjähti Texas Cityn satamassa, 600 ihmistä kuoli.
• 28. huhtikuuta – Kon-Tiki-retkikunta lähti Callaosta, Perusta, purjehdukselleen yli Tyynenmeren.
• 21. toukokuuta – Pääministeri Mauno Pekkala perui hallituksensa eronpyynnön.
• 22. toukokuuta – Presidentti Harry S. Truman myönsi 400 miljoonaa dollaria talous- ja sotilasapua Kreikalle ja Turkille kommunismin leviämisen estämiseksi.
• 23. toukokuuta − Presidentti J. K. Paasikivi arvosteli yksikamarisen eduskunnan 40-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa ulkoparlamentaarista toimintaa.
• 24. toukokuuta – Suomi ja Neuvostoliitto pääsivät sopimukseen suomalaisten junien kulusta Porkkalan vuokra-alueen halki. Junanvaunujen ikkunat oli peitettävä läpinäkymättömillä luukuilla junien ollessa Porkkalan alueella, mikä synnytti sanonnan "Euroopan pisin tunneli". Kustakin alueen läpi kulkeneesta junasta Neuvostoliitto peri 50 Yhdysvaltain dollarin maksun.

• 5. kesäkuuta – Ulkoministeri George Marshall muotoili suunnitelman Marshall-avusta Euroopan saamiseksi jaloilleen.
• 5. kesäkuuta − Suomi luovutti panssarilaiva Väinämöisen Neuvostoliitolle osamaksuna ns. saksalaissaatavista.
• 10. kesäkuuta – Saab valmisti ensimmäisen autonsa.
• 17. kesäkuuta – Vuoden 1952 olympialaisten pitopaikaksi päätettiin Helsinki.
• 21. kesäkuuta − SKP:n pää-äänenkannattaja Vapaa Sana arvosteli voimakkaasti Yhdysvaltain presidenttiä Harry Trumania ja ulkoministeri George Marshallia.

Heinäkuu – syyskuu

• 4. heinäkuuta – Suomi sai kutsun Marshall-apua käsittelevään kokoukseen Pariisiin. Valvontakomission puututtua asiaan presidentti J. K. Paasikivi torjui kutsun 11. heinäkuuta.
• 7. heinäkuuta – Roswellin tapaus.
• 10. heinäkuuta – Ison-Britannian prinsessa Elisabet ja Britannian laivaston luutnantti Philip Mountbatten julkistivat kihlauksensa.
• 26. heinäkuuta – Kylmä sota: presidentti Truman allekirjoitti National Security Actin laiksi. Se perusti CIA:n, Yhdysvaltain puolustusministeriön, pääesikunnan ja kansallisen turvallisuusneuvoston.
• 7. elokuuta – Thor Heyerdahlin balsapuinen Kon-Tiki saapui Raroialle Tuamotulla 101 päivän purjehduksen jälkeen.
• 14. elokuuta – Pakistan sai itsenäisyyden Brittiläisestä imperiumista Quaid-e-Azam Muhammad Ali Jinnahin alaisuudessa. Vaikka vallansiirto tapahtui keskiyöllä, Pakistan juhlii itsenäisyyspäiväänsä 14. elokuuta, kun taas Intia 15. elokuuta.
• 15. elokuuta – Intia itsenäistyi Brittiläisestä imperiumista vuodesta1919 jatkuneen väkivallattoman vastarinnan jälkeen. Pakistan erosi Intiasta, ja Jawaharlal Nehrusta tuli Intian ensimmäinen pääministeri.
• 1. syyskuuta – Suomen hallitus asetti toimikunnan tutkimaan Valpon toimintaa. Toimikunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin Vaasan läänin maaherra, varatuomari Gunnar Ahlbäck.
• 1. syyskuuta – 31 henkeä menehtyi junaonnettomuudessa Dugaldissa, Manitobassa, Kanadassa.
• 13. syyskuuta – Nehru ehdotti 4 miljoonan muslimin ja hindun siirtoa Pakistanin ja Intian välillä.
• 15. syyskuuta – Pariisin rauhansopimus astui Suomen osalta voimaan Neuvostoliiton ratifioitua sen.
• 19. syyskuuta − Hallitus lähetti YK:n turvallisuusneuvostolle anomuksen Suomen pääsystä YK:n jäseneksi.
• 23. syyskuuta – Vastavetona ns. Trumanin opille ja Marshall-avulle perustettiin Kominform Puolan pääkaupungissa Varsovassa. Kokoukseen osallistuivat Neuvostoliiton, Puolan, Tšekkoslovakian, Unkarin, Romanian, Bulgarian, Jugoslavian, Italian ja Ranskan kommunististen puolueiden edustajat. Puheenjohtajaksi valittiin NKP:n edustaja kenraalieversti Andrei Ždanov. Kominformin päämaja sijoitettiin Belgradiin.
• 26. syyskuuta – Viimeiset valvontakomission jäsenet poistuivat Suomesta. Heti tämän jälkeen presidentti J. K. Paasikivi julisti talvisodan alkamisesta, marraskuun lopusta 1939 voimassa olleen sotatilan päättyneeksi.

Lokakuu – joulukuu

• 2. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Puola estivät Suomen ja Italian pääsyn YK:n jäseniksi, koska länsimaat eivät hyväksyneet Unkaria, Romaniaa ja Bulgariaa järjestön jäseniksi.
• 15. lokakuuta – Sensuuri lakkautettiin Suomessa.
• 20. lokakuuta – Ensimmäinen Intian–Pakistanin sota alkoi.
• 21. lokakuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä vankeuteen tuomitut entiset ministerit Antti Kukkonen ja Tyko Reinikka vapautettiin.
• 30. lokakuuta − Eduskunta hyväksyi lain Suomen Akatemiasta.

• 5. marraskuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov esitti lokakuun vallankumouksen 30-vuotisjuhliin saapuneelle, pääministeri Mauno Pekkalan johtamalle Suomen valtuuskunnalle sotilaallista yhteistyösopimusta Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
• 16. marraskuuta – 15000 ihmistä osoitti mieltään Brysselissä natsien lyhyitä tuomioita vastaan.
• 20. marraskuuta – Prinsessa Elisabet ja prinssi Philip, Edinburghin herttua, menivät naimisiin Westminster Abbeyssa Lontoossa.
• 25. marraskuuta – Kymmenen ohjaajaa ja käsikirjoittajaa joutui mustalle listalle Hollywoodissa heidän kieltäydyttyään todistamasta edustajainhuoneen epäamerikkalaista toimintaa tutkineen komitean istunnossa (House Committee on Un-American Activities). Kaikkiaan yli 320 viihdetaiteilijaa joutui myöhemmin listalle, ja mm. Charlie Chaplin siirtyi Sveitsiin.
• 25. marraskuuta – Uusi-Seelanti sai itsenäisen lainsäädäntävallan Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
• 29. marraskuuta – YK:n yleiskokous päätti Palestiinan jakamisesta juutalaisten ja arabien kesken.
• 16. marraskuuta – Britit alkoivat vetäytyä Palestiinasta.

• 5. joulukuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit. Porvarilliset puolueet saivat 53,6 ja SDP 24,9 prosenttia äänistä.
• 10. joulukuuta − Yhdysvaltain ulkoministeri George Marshall vaati Neuvostoliittoa lopettamaan teollisuuslaitosten purkamisen Saksan itävyöhykkeeltä ja niiden siirtämisen Neuvostoliittoon.
• 24. joulukuuta – Sotasyyllisenä tuomittu entinen ulkoministeri Henrik Ramsay vapautettiin vankilasta.
• 25. joulukuuta – Amerikkalaisalus S/S Park Victory upposi myrskyssä Utön vesillä. Aluksen 48-henkisestä miehistöstä hukkui 10 henkeä.
• 30. joulukuuta – Romanian kuningas Mihai luopui kruunusta ja lähti maanpakoon. Romaniasta tuli kansantasavalta.