Ivar Wilskman
Venäjän hallitus on
ryhtynyt 1899 annetun helmikuun manifestin jälkeen
valmistelemaanasetuksia, joiden tavoitteena on yhtenäistä Suomen ja
Venäjän hallintoa.
Postimerkit: Helmikuun
manifestilla 1899 alkanut ensimmäinen sortokausi jatkuu. Suomi
menettää postimerkkinsä, sillä senaatin kulkulaitostoimikunta
tiedottaa 15. kesäkuuta, että nykyistä mallia olevat suomalaiset
postimerkit lakkautetaan, eivätkä ne enää kelpaa frankeeraamiseen
lyhyen siirtymäkauden jälkeen. Ulkomaanliikenteessa Venäjän
postimerkit tulevat pakollisiksi 14. elokuuta 1900 alkaen, mutta
kotimaanliikenteessä venäläiset postimerkit tulevat käyttöön
vasta 14.tammikuuta 1901 alkaen.
Virkakieli: Venäjän
kieli tulee monissa virastoissa yksinomaiseksi virkakieleksi
20.kesäkuuta annetulla keisarillisella julistuskirjalla, jonka
Suomen senaatti äänestyksen jälkeen hyväksyy 6. heinäkuuta
julkaistavaksi Suomen Asetuskokoelmassa. 26.kesäkuuta
ministerivaltiosihteerille Vjadeslav von Plehvelle jätetään 79
valitsijapäivämiehen allekirjoittama vastalause kelimanifestin
johdosta, mutta vastalauseella ei ole merkitystä.
Kokouksia rajoitetaan:
Kokoontumisvapautta supistetaan 2. heinäkuuta annetulla keisarin
asetuksella. Julkisia kokouksia, joita yksityiset henkilöt tai joku
yhdistys panee toimeen yhteiskunnallisten, tieteellisten,
taloudellisten tahi muiden kysymysten käsittelemistä varten, sekä
puheiden pitämistä teidonantojen julkaisemista tahi jonkun henkilön
tai tapauksen kannattamista varten, saadaan pitää vain
kenraalikuvernöörin, Nikola Bobrikovin, luvalla. Säädös ei koske
uskonnollisia tilaisuuksia eikä esimerkiksi häitä ja
hautajaiskulkueita.
Laukkuryssiä:
2.heinäkuuta venäläisille talonpojille annetaan Suomen
senaatin mielipidettä kuulematta oikeus harjoittaa Suomessa
kulkukauppaa ja esimerkiksi ajurin tointa. Venäläiset
kulkukauppiaat olivat - ehkä ohjeitten mukaan – alkaneet levittää
maaseudulla huhuja pian tapahtuvasta maanjaosta, minkä johdosta
viranomaiset olivt ryhtyneet ehkäisemään heidän toimintaansa.
Urheilu: Helsingissä
järjestetään 17. kesäkuuta urheilujuhla, jonka yhteydessä
perustetaan Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto (SVUL). Liiton
puheenjohtajaksi valitaan Ivar Wilksman. Liiton jäseniksi tullaan
hyväksymään suomenkieliset vimistelua ja ruuminharjoituksia
edistävät yhdistykset. Keisari ja senaatti eivät kuitenkaan
hyväksy liiton sääntöjä 1902, mikä käytännössä merkitsee
liiton toiminnan kieltämistä. Vasta 1906 liitto virallisesti
hyväksytään. Siihen asti toimintaa harjoitetaan maan alla.
Pariisin maailmannäyttelyn
Suomen paviljonki saavuttaa kansainvälisen maineen. Sen
suunnittelukilpailun voitti arkkitehtikolmikko Herman Geselisu, Armas
Lindgren ja Eliel Saarinen. Paviljongin muotokieleen vaikuttaa
erityisesti art neuveau (jugend), joka kansallisromantiikan lisäksi
on sidoksissa kansainväliseen, vapaita muotoja, karkeita
luonnonkivipintoja ja ei-klassisuutta suosineeseen arkkitehtuuriin.
Paviljongin freskot maalasi todelliseksi kansallistaitelijaksi
nouseva Akseli Gallen-Kallela. Kalevala-aiheseiset freskot
tuhoutuivat paviljongin purkamisen yhteydessä, mutta taitelija
maalasi vuonna 1928 niiden toisinnot Suomen kansallismuseon
eteisaulaan.
Lähdeainesto Kronikka
1900-1999 ISBN 951-35-6529-7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti