Yhdenmukaistamispolitiikka etenee

Ivar Wilskman

Venäjän hallitus on ryhtynyt 1899 annetun helmikuun manifestin jälkeen valmistelemaanasetuksia, joiden tavoitteena on yhtenäistä Suomen ja Venäjän hallintoa.

Postimerkit: Helmikuun manifestilla 1899 alkanut ensimmäinen sortokausi jatkuu. Suomi menettää postimerkkinsä, sillä senaatin kulkulaitostoimikunta tiedottaa 15. kesäkuuta, että nykyistä mallia olevat suomalaiset postimerkit lakkautetaan, eivätkä ne enää kelpaa frankeeraamiseen lyhyen siirtymäkauden jälkeen. Ulkomaanliikenteessa Venäjän postimerkit tulevat pakollisiksi 14. elokuuta 1900 alkaen, mutta kotimaanliikenteessä venäläiset postimerkit tulevat käyttöön vasta 14.tammikuuta 1901 alkaen.

Virkakieli: Venäjän kieli tulee monissa virastoissa yksinomaiseksi virkakieleksi 20.kesäkuuta annetulla keisarillisella julistuskirjalla, jonka Suomen senaatti äänestyksen jälkeen hyväksyy 6. heinäkuuta julkaistavaksi Suomen Asetuskokoelmassa. 26.kesäkuuta ministerivaltiosihteerille Vjadeslav von Plehvelle jätetään 79 valitsijapäivämiehen allekirjoittama vastalause kelimanifestin johdosta, mutta vastalauseella ei ole merkitystä.

Kokouksia rajoitetaan: Kokoontumisvapautta supistetaan 2. heinäkuuta annetulla keisarin asetuksella. Julkisia kokouksia, joita yksityiset henkilöt tai joku yhdistys panee toimeen yhteiskunnallisten, tieteellisten, taloudellisten tahi muiden kysymysten käsittelemistä varten, sekä puheiden pitämistä teidonantojen julkaisemista tahi jonkun henkilön tai tapauksen kannattamista varten, saadaan pitää vain kenraalikuvernöörin, Nikola Bobrikovin, luvalla. Säädös ei koske uskonnollisia tilaisuuksia eikä esimerkiksi häitä ja hautajaiskulkueita.

Laukkuryssiä: 2.heinäkuuta venäläisille talonpojille annetaan Suomen senaatin mielipidettä kuulematta oikeus harjoittaa Suomessa kulkukauppaa ja esimerkiksi ajurin tointa. Venäläiset kulkukauppiaat olivat - ehkä ohjeitten mukaan – alkaneet levittää maaseudulla huhuja pian tapahtuvasta maanjaosta, minkä johdosta viranomaiset olivt ryhtyneet ehkäisemään heidän toimintaansa.

Urheilu: Helsingissä järjestetään 17. kesäkuuta urheilujuhla, jonka yhteydessä perustetaan Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto (SVUL). Liiton puheenjohtajaksi valitaan Ivar Wilksman. Liiton jäseniksi tullaan hyväksymään suomenkieliset vimistelua ja ruuminharjoituksia edistävät yhdistykset. Keisari ja senaatti eivät kuitenkaan hyväksy liiton sääntöjä 1902, mikä käytännössä merkitsee liiton toiminnan kieltämistä. Vasta 1906 liitto virallisesti hyväksytään. Siihen asti toimintaa harjoitetaan maan alla.

Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonki saavuttaa kansainvälisen maineen. Sen suunnittelukilpailun voitti arkkitehtikolmikko Herman Geselisu, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Paviljongin muotokieleen vaikuttaa erityisesti art neuveau (jugend), joka kansallisromantiikan lisäksi on sidoksissa kansainväliseen, vapaita muotoja, karkeita luonnonkivipintoja ja ei-klassisuutta suosineeseen arkkitehtuuriin. Paviljongin freskot maalasi todelliseksi kansallistaitelijaksi nouseva Akseli Gallen-Kallela. Kalevala-aiheseiset freskot tuhoutuivat paviljongin purkamisen yhteydessä, mutta taitelija maalasi vuonna 1928 niiden toisinnot Suomen kansallismuseon eteisaulaan.

Lähdeainesto Kronikka 1900-1999 ISBN 951-35-6529-7