Suomen vanhempi historia: Suomi maailmankartalle

Hannes Kolehmainen

Suomessa on meneillään toinen sortokausi. Tukholman olympiakisoissa suomalaisia on mukana lähes 200, ennätyssuuri ryhmä, joka haluaa erottua Venäjän joukkueesta. Venäjä vaatii, että suomalaisten itsenäistä osanottoa ei sallita. Ruotsin ulkoministeriö ehdottaa, että suomalaiset marssivat avajaisissa Venäjän joukkueen jäljessä kantaen Finland-kilpeä. Tähän Venäjä suostuu, mutta avajaisissa suomalaisilla on myös mukana pieni seuran lippu, jossa lukee: mens sana in corpore sano (terve sielu terveessä ruumiissa). Venäläiset vaativat lippua poistettavaksi, ja Suomen joukkue marssii avajaisten päätyttyä stadiolta ilman lippuaan. Kun he kaartavat pääkatsomon editse, suosionosoitukset ovat valtavat. Jo ennen avajaisia Suomi voittaa Venäjän jalkapallossa 2-1.

Avajaisten jälkeen ongelmaksi nousee Hannes Kolehmaisen 10 000 metrin juoksutuloksen ilmoittaminen. Voittajan kunniaksi nostetaan Venäjän lippu, jonka alapuolella on Finland-tekstillä vasrustettu sinivalkoinen viiri. Tämä lippuasetelma tulee kisoissa tutuksi, sillä suomalaiset voittavat kaikkiaan yhdeksän kultamitalia. Kisojen paras urheilija on Hannes Kolehmainen, joka voittaa kolme kultamitalia (10 000 m, 5 000 m, murtomaajuoksun) ja yhden hopeamitalin (maastojuoksun joukkuekilpailu) sekä tekee kaksi maailmanennätystä. 5 000 metrin kilpailu on äärimmäisen jännittävä. Hannes ohittaa vasta loppusuoralla Ranskan hirmun Jean Bouinin, ja tekee kymmenen vuotta säilyvn maailmanennätyksen 14.36,6. Suomalaisen Hanneksen saama kansainvälinen julkisuus on aivan ennennäkemätöntä.

Keihäänheittäjä Julius Saaristo voittaa molempien käsien keihäänheitossa kultamitalin, myös muut mitalit tulevat suomalaisille. Kiekonheitossa Armas Taipale voittaa kaksi kultamitalia. Painijat Kaarlo Koskela, Emil Väre ja Yrjö Saarela voittavat kukin sarjansa. Yhdeksän kultamitalin lisäksi suomalaiset keräävät kahdekssan hopeamitalia ja yhdeksän pronssimitalia. Mitalitilastossa Finland on Yhdysvaltain, Ruotsin ja Englannin jälkeen neljäntenä. Avajaisissa Finland-kilven edellä marssinut Venäjän joukkue jää tilastoissa kolmanneksi viimeiseksi.

Yhdenvertaisuuslain perusteella jaroslavilainen J.M.Sopenov ilmoittaa 1.heinäkuuta Viipurin maistraatille suomalaisilta vaadittavalla elinkeinoilmoituksella avaavansa Viipurissa lihakaupan. Maistraatti ei hyväksy elinkeinoilmoitusta, vaan kehottaa kauppiaaksi aikovaa anomaan ulkomaalaisilta vaadittavaa lupaa Viipurin läänin kuvernööriltä. Tämä saattuu valitettavasti olemaan venäläisen järjestelmän mies. Viranomaiset vangitsevat maistraatin jäsenet oikeudenkäyntiä varten. Sen jäsen, sotatuomari Brutus Lagercranz, valittaa vangitsemisestaan Viipurin hovioikeuteen, joka 7. syyskuutaa julistaa vangisemisen olleen laiton. Asia siirtyy senaatille ja sitten kenraalikuvernööri Seynille, joka puolestaan nostaa 4. joulukuutta syytteen Pietarin piirioikeudessa hovioikeuden niitä jäseniä vastaan, jotka ovat antaneet vapauttavan päätöksen. 23 hovioikeuden jäsentä tuomitaan vankeuteen, tuomi kärsitään Pietarin Krestyn vankilassa. Romanovien 300-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä heidän tuomionsa lyhenee, niin että he vapautuvat 1914.

Tukholman olympialaiset

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4olympialaiset_1912

Suomi kesäolympialaisissa 1912

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi_kes%C3%A4olympialaisissa_1912

Tukholman olympialaiset 1912

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/tukholman_olympialaiset_1912_30954.html#media=30959

Suomen urheilumuseo Tukholman olympialaiset 1912

http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=3411

Suomen olympiakomitea Tukholman olympialaiset 1912

http://www.noc.fi/olympiahistoria/kisatilastot/1912_tukholma/

Yleisurheilu

http://www.yleisurheilu.fi/sivut/tukholman-olympialaiset-1912