Maanvuokraajien asemaa
koetettiin vuosisadan taitteessa parantaa lainsäädännöllä, mutta
ongelmat pahenivat nopeammin kuin lakeja säädettiin. Torppareilla
ei ollut yleensä kirjallisia sopimuksia. Runsaat päivätyöt
etenkin kesäisin herättivät katkeruutta, ja poliittinen agitaatio
sai torpparit ja maatyöläiset tiedostamaan paremmin
ongelmiaan.Torpparikysymys ponnahhti kesällä 1906 suuren yleisön
tietoisuuteen Laukon kartanosta Tottijärveltä.
Laukon omisti vapaaherra
Herman Standertjöld-Nordenstam, ja tilalla oli 126 torppaa, 13
lampuotia ja neljä mäkitupaa. Vain neljällä vuokraajalla oli
kirjallinen sopimus. Kiistan aiheena oli kesätyöpäivän pituus,
jota oli juuri laskettu 13:sta 12 tuntiin. Torpparit vaativat
työpäivän pituudeksi kesällä kymmenen ja talvella seitsemän
tuntia ja työväelle inhimillisempää kohtelua. Kun kartanonherra
jätti vaatimukset vaille vastausta, torpparit päättivät 13.
toukokuuta ryhtyä lakkoon. Välit kiristyivät arvovaltakiistaksi,
jossa neuvotteluratkaisua ei löytynyt. Pikaisten oikeudenkäyntien
perusteella suurin osa torppareista määrättiin häädettäväksi,
mutta useimmat kävivät yksityisesti sopimassa asiansa isännän
kanssa. Ainoastaan 41 perhettä joutui todella maantielle.
Torpparit vetosivat
asiassa hovioikeuteen, mutta tuomiot pysyivät. Häätöjen aika
koitti keskitalvella 1907, jolloin puolueet valmistautuivat
ensimmäisiin yksikamarisen eduskunnan vaaleihin. Kaikkialle Suomeen
levisi tieto poliisien rikkomista asunnoista ja perheiden
joutumisesta lapsineen ja eläimineen talvipakkaseen.
Laukon tapauksessa
korostuivat muutamat torppariongelman piirteet. Tilaa hallitsi
ruotsinkielinen aatelisherra, jolla oli vastassaan oikeudettomat
alustalaiset. Laukossa tulivat esille torpparien epävarma asema,
maata omistavien ja omistamattomien vastakohta, ja kieliriita. Vuoden
1907 vaaleja ajatellen asetelma oli sosiaalidemokraateille hyvin
herkullinen ja porvariryhmille taas yhtä kiusallinen.
Laukon torpparihäädöt
1907
Laukon lakot ja häädöt
Laukon omistajia ja
haastajia
Laukko
Vesilahden torppariajan
historiaa
Lähdeaineisto Suomi
kautta aikojen ISBN 951-8933-60-X
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti