Ryssän vihassa Elmo Kaila

Elmo Edvard Kaila syntyi Jokioisissa 6.2.1888 Edvard ja Märtha Carolina Anna Johanssonin toisena lapsena. Äiti (os. Köhlin) oli ruotsinmaalainen. Isä oli Kokkolan kirkkoherra Edvard Johansson. Elok E. Kaila suoritti ylioppilastutkinnon Kokkolan suomalaisessa yhteiskoulussa. Hän valmistui filosfian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1908.

Venäjän maaliskuun vallankumous muutti hetkessä poliittisen tilanteen. Se tempaisi myös Kailan mukaansa tavalla, josta ei ollut paluuta entiseen.

Ensimmäisen maailmansodan puhjettua Elmo Kaila toimi jääkäriliikkeessä värvärinä ja hänen avustuksellaan muun muassa Paavo Talvela aloitti matkan Saksaan. Venäjän maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen Kaila liittyi itsenäisyysmielisen Uusi Päivä-lehden toimitukseen sen sihteerinä. Kaila oli myös luomassa salaista aktivistiverkostoa käyttäen sen keskuspaikkana ensin omaa työhuonettaan Otavan kustantamossa ja sitten Yrjönkatu 25:ssa toiminutta Uusi Metsätoimisto -nimistä peiteyritystä. Täältä käsin pidettiin yhteyttä Saksassa oleviin jääkäreihin, johdettiin ympäri maata toiminutta asiamiesverkkoa, väärennettiin passeja, välitettiin vakoilutietoja saksalaisille sekä salakuljetettiin aseita Suomeen. 

Kesällä palosuojeluskunta-aate alkoi kehittyä Kailan johdolla. Kävi välttämättömäksi saada esikunta, jonka tehtävänä oli samalla ohjata ja sijoittaa Saksasta tulleet jääkärit suojeluskuntapiireihin. Miehiä alkoi ilmaantua yksitellen tai pienissä ryhmissä Uuteen Metsätoimistoon, joka osoitti heille ”työmaan”, hankki sarkavaatteet ja järjesti tarpeelliset komennus- ja matkaluvat. Matka-asiamiehistä tehokkaimpia oli urheileva palopuhuja maisteri Lauri Pihkala, jonka toimialueena oli koko maa. Herästyskierroksensa Kaila aloitti Viitasaarelta 23.6.1917. Kuulijoita oli 300-400.

Syksyllä 1917 Kailan verkoston kautta alettiin perustaa ja kouluttaa suojeluskuntia ympäri Suomea. Kaila toivoi, että myös työväestö olisi tullut mukaan suojeluskuntiin samalla tavoin kuin aikanaan jääkärikoulutukseen mutta tämä ei toteutunut. 1918 sisällissodan puhjettua Kaila johti edelleen verkostoaan Helsingistä käsin, kunnes maaliskuussa pakeni Tallinnan kautta Berliiniin, josta hän palasi Suomeen sen jälkeen kun saksalaiset valtasivat Helsingin.

20.syyskuuta Kaila sai ilosaman. Karlsson alias Donner kirjoitti:”Neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä suuremmasta lähetyksestä Vaasan tienoille. Toivomme hyviä seurauksia:” Aseita oli tulossa. Puheenalainen laiva Equity toi sitten toivotun lastin Pohjanmaan rannikolle. Kaikki kävi nopeasti. Kaila ja Donner järjestelivät aselähetyksen yksityiskohdat kuin ammattilaiset konsanaan. Aseiden kuljetus ja vastaanotto sujui kellon tarkkuudella. Venäläiset tai punakaartilaiset eivät saaneet mitään kunnon tietoa Equityn käynnistä. Maihin saatiin 6500 saksalaisten sotasaaliiksi saamaa kolmen linjan kivääriä, 6 miljoonaa panosta, 30 konekivääriä ja 800 000 panosta, 200 mauserpistoolia, 4500 käsikranaattia ja muuta sotakalustoa. AK ja Uusi Metsätoimisto hoitivat kaikki järjestelyt.

Joulukuun alku oli Kailalle kiireistä aikaa. Uutta suurta aselähetystä odotettiin Porin seudulle. Tulossa oli Equity toinen lasti: 25000 kivääriä, 50 konekivääriä – 2000 pistoolia – kaikki runsaine patruunoineen – sekä muuta kaivattua sotamateriaalia ”Liettuan komennuskunnan varastosta”.

Tilanne kansalaissodan rintamilla oli helmi-maaliskuun vaihteessa ratkaisevasti muuttunut. Aloite oli alkanut siirtyä valkoisille.Mannerheimi tavoitteena oli punaisen Tampereen valtaaminen. Taistelujen painopiste oli Hämeessä, osin myös Satakunnassa.

Sota ehti tuskin päättyä, kun valkoinen Suomi alkoi jakaantua kahteen kiistelevään osapuoleen: tasavaltalaisiin ja monarkisteihin.

Toukokuussa 1918 Kaila asetti verkostonsa monarkistien käyttöön lähettäen asiamiestensä kautta tasavaltalaisvastaista propagandaa. Kailan mielestä vain Saksan tuki ja saksalainen kuningas Suomessa mahdollistaisivat Itä-Karjalan liittämisen Suomeen. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä marraskuussa 1918 Saksan tappioon Kaila muutti suuntaa ja alkoi suunnitella oikeistolaista vallankaappausta, jolla Mannerheim nostettaisiin Suomen diktaattoriksi ja aloitettaisiin hyökkäys Pietariin. Nämä suunnitelmat epäonnistuivat kuitenkin kesällä 1919 ja Ståhlbergistätuli Suomen presidentti.

Lähdeaineisto: Martti Ahti Ryssänvihassa Elmo Kaila ISBN 951-0-22043-4