Sodan syttyminen ja sodan seuraukset

 

Tässä on kattava yhteenveto kolmesta videosta, jotka käsittelevät Suomen taistelua talvisodassa (sekä osittain jatko- ja Lapin sodassa) ylivoimaista vihollista vastaan.

Videot jakavat saman historiallisen kertomuksen, mutta tarkastelevat sitä eri näkökulmista: taustojen, strategisten taktiikoiden, inhimillisten kokemusten sekä kansallisen luonteen kautta.

---

1. Sodan taustat ja syttyminen

• Leningradin turvallisuus: Neuvostoliitto pelkäsi Saksan mahdollista hyökkäystä Suomen kautta (8:54) ja koki Suomen rajan olleen liian lähellä Leningradia (vain noin 30–33 km etäisyydellä) (2:36).

• Epäonnistuneet neuvottelut: Syksyllä 1939 käydyissä neuvotteluissa Moskova vaati Suomelta alueluovutuksia Karjalankannakselta, Suomenlahden saaria sekä tukikohtaa Hangosta (5:45). Baltian maat suostuivat vastaaviin vaatimuksiin, mutta Suomi kieltäytyi (5:14).

• Mainilan laukaukset: Neuvostoliitto järjesti 26. marraskuuta 1939 lavastetun välikohtauksen eli väitti Suomen tykistön tulittaneen Mainilan rajakylää (8:12). Tämä toimi karkeana tekosyynä hyökkäykselle (8:12).

• Hyökkäys alkaa: Sota alkoi 30. marraskuuta 1939 ilman sodanjulistusta. Puna-armeija vyöryi rajan yli yli 450 000 miehen, 2 000 panssarivaunun ja laajan ilmavoiman tuella (0:18). Samaan aikaan pommitettiin suomalaisia kaupunkeja, kuten Helsinkiä ja Viipuria (0:00).

2. Voimasuhteet ja "Talvisodan ihme"

• Materiaaliylivoima: Paperilla Suomen puolustus näytti toivottomalta (46:53). Neuvostoliitolla oli musertava mies- ja kalustoylivoima (1:12:21). Suomen armeijan varustus oli pahasti vanhentunutta ja puutteellista, esimerkiksi panssarintorjunta-aseista ja tykistön ammuksista oli huutava pula (5:21).

• Puna-armeijan heikkoudet: Stalinin suuret puhdistukset vuosina 1936–1938 olivat tuhonneet puna-armeijan kokeneen upseeriston, mikä johti jäykkään ja aloitekyvyttömään johtamiseen (7:35). Lisäksi neuvostojoukoilla oli puutteellinen talvivarustus (ei lumipukuja, sopimatonta kalustoa) (1:13:16).

• Suomalaisten vahvuudet: Suomalaiset kykenivät vastaamaan ylivoimaan poikkeuksellisella maastontuntemuksella, sissitaktiikoilla ja erinomaisella talvitaistelutaidolla (sukset, ahkiot, teltat kamiinoineen) (1:08:36).

3. Taktiset innovaatiot ja avaintaistelut

• Mottitaktiikka: Koska puna-armeija oli sidottu kulkemaan kapeita metsäteitä pitkin ("tiearmeija"), liikkuvat suomalaiset hiihtojoukot saartoivat ne, pilkkoivat pitkät kolonnat pienempiin osiin (motteihin) ja tuhosivat ne pala palalta (29:54). Erityisesti Suomussalmen ja Raatteen tien taistelut joulukuussa 1939 ja tammikuussa 1940 muodostuivat tästä maailmanlaajuisiksi esimerkeiksi (46:36).

• Molotovin cocktail: Suomalaiset kehittivät ja nimesivät Neuvostoliiton ulkoministerin mukaan polttopullon, jota käytettiin tehokkaasti panssarivaunujen tuhoamiseen lähitaisteluissa (44:22).

• Mannerheim-linja ja Kollaa: Karjalankannaksella puolustuksen selkärankana toimi luonnonesteitä hyödyntänyt Mannerheim-linja (14:42). Laatokan Karjalassa puolestaan Kollaan joki kesti purevissa pakkasissa loppuun asti, synnyttäen käsitteen "Kollaa kestää" (23:47).

• Simo Häyhä ("Valkoinen kuolema"): Kollaan rintamalla toiminut alikersantti Häyhä nousi historian tehokkaimmaksi tarkka-ampujaksi saavuttaen alle 100 päivässä yli 500 vahvistettua osumaa pelkästään avotähtäimisellä kiväärillä (32:19).

4. Henkinen voima: Sisu ja yhteiskunta

• Talvisodan henki: Ennen sotaa vallinneet poliittiset ja luokkarajat (erityisesti vuoden 1918 sisällissodan arvet) väistyivät ulkoisen uhan edessä (38:31). Kansakunta yhdistyi puolustamaan itsenäisyyttään (1:33:50).

• Sisu: Videot kuvaavat suomalaista sisua poikkeukselliseksi sitkeydeksi, itsepäisyydeksi ja stoisuudeksi jatkaa taistelua silloinkin, kun fyysiset ja materiaaliset voimavarat ovat lopussa (15:29).

• Lotta Swärd ja kotirintama: Noin 100 000 naisen vapaaehtoisjärjestö vastasi muonituksesta, lääkinnästä, viestinnästä ja ilmanvalvonnasta vapauttaen miehiä rintamalle ja pitäen siviiliyhteiskunnan käynnissä (16:22).

5. Murros ja Moskovan rauha

• Neuvostoliiton suurhyökkäys: Helmikuussa 1940 puna-armeija järjesti toimintansa uudelleen marsalka Semion Timosenkon johdolla (49:29). Musertavalla tykistön keskityksellä (Summassa jopa 300 000 kranaattia vuorokaudessa) Mannerheim-linja lopulta murtui (46:17). Suomen armeija oli kulutettu loppuun ja ammukset olivat lopussa (47:19).

• Rauhanyhteys: Stalin pelkäsi sodan pitkittymistä ja Länsiliittoutuneiden (Iso-Britannia ja Ranska) väliintuloa, mikä avasi tien kompromissirauhalle (58:02).

• Ankarat ehdot: 13. maaliskuuta 1940 astui voimaan aselepo (1:01:44). Moskovan rauhansopimuksessa Suomi säilytti itsenäisyytensä, mutta menetti noin 11–12 % maa-alueestaan (1:02:30). Luovutuksiin kuuluivat suuri osa Karjalaa (mukaan lukien Suomen toiseksi suurin kaupunki Viipurin), osia Sallasta ja Kuusamosta sekä Suomenlahden ulkosaaret (1:07:42). Lisäksi Hanko jouduttiin vuokraamaan tukikohdaksi (1:07:54). Noin 410 000–430 000 karjalaista joutui jättämään kotinsa ja lähtemään evakkoon (1:02:44).

6. Sodan seuraukset ja jatko (Välirauha ja Jatkosota)

• Kansainvälinen maine: Puna-armeijan valtavat inhimilliset tappiot talvisodassa (arviolta 125 000–200 000 kaatunutta tai kadonnutta) romuttivat sen maineen (1:20:15). Tämä sai Adolf Hitlerin aliarvioimaan Neuvostoliiton voiman ja vahvisti hänen päätöstään aloittaa operaatio Barbarossa kesällä 1941 (1:09:18).

• Välirauhan paine: Rauhaa seurasi jännittynyt välirauha (1:10:41). Neuvostoliitto jatkoi Suomen painostamista (mm. Enson sähkövaatimukset, matkustajakone Kalevan alasampuminen kesäkuussa 1940) (58:52).

• Tukeutuminen Saksaan ja Jatkosota: Koska Suomi koki olevansa täysin yksin ja uuden hyökkäyksen vaarassa, se alkoi hakea suojaa ja tukeutua Saksaan (1:04:50). Tämä johti Suomen liittymiseen rinnakkaissotijana Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan jatkosodassa (1941–1944) (1:13:25). Jatkosota päättyi niin ikään raskaisiin alueluovutuksiin, mutta maa pelastui miehitykseltä ja säilytti demokraattisen järjestelmänsä (1:40:22).

Suomen, Stalinin ja Hitlerin historiaa

Terijoen hallitus (Stalinin katala juoni)

https://www.youtube.com/watch?v=cGrptAJ7-Mk&t=109s

Neuvostoliiton aloitettua sotatoimet Suomea vastaan 30.11.1939 laittoi Stalin liikkeelle katalan juonen harhauttaakseen suomalaisia ja kansainvälistä yhteisöä. Neuvostoliitto perusti valehallituksen jota kohteli ns Suomen virallisena hallituksena. Nukkehallitus perustettiin väitetysti Terijoella heti Talvisodan alussa ja sen johtoon Kreml asetti Suomesta sisällissodan aikana paenneen ja Neuvostoliiton polittisessa pelissä menestyneen kommunistin Otto Wille Kuusisen.

Stalin ja Suomen kohtalo – Osa 1: Stalinin nousu valtaan

https://www.youtube.com/watch?v=pV3Hvt_AtnA&t=151s

Miten köyhän georgialaispojan tie johti Neuvostoliiton yksinvaltiaaksi? Historioitsija ja emeritusprofessori Kimmo Rentola avaa Josef Stalinin varhaisen elämän, hänen nousunsa bolševikkipuolueen huipulle sekä valtataistelun Trotskia vastaan. Jaksossa käsitellään Stalinin nuoruuden vallankumouksellista toimintaa, pankkiryöstöjä puolueen rahoittamiseksi sekä hänen nousuaan bolševikkien organisaattoriksi. Keskustelussa käydään läpi myös Leninin kuoleman jälkeinen valtataistelu, jossa Stalin onnistui rakentamaan ympärilleen uskollisen verkoston ja syrjäyttämään kilpailijansa. Lisäksi jaksossa tarkastellaan Stalinin politiikkaa 1930-luvulla, puhdistuksia Neuvostoliitossa sekä hänen suhtautumistaan kansallisuuksiin ja pieniin valtioihin kuten Suomeen. Jakso on osa sarjaa, jossa käsitellään Stalinin suhdetta Suomeen ja Neuvostoliiton vallankäyttöä ennen toista maailmansotaa.

Stalin ja Suomen kohtalo – Osa 2: Talvisodan tie

https://www.youtube.com/watch?v=Am3SvD-roUY&t=265s

Historioitsija Kimmo Rentola avaa Stalinin ja Suomen suhdetta kohtalokkaina sotavuosina. Miksi Neuvostoliitto epäonnistui valloitusyrityksessään, ja mikä merkitys länsivaltojen uhalla oli rauhan syntymiseen? Keskustelussa perataan Stalinin strategisia virheitä, kuten Terijoen hallituksen asettamista, sekä suomalaisten metsämiesten ylivoimaa arktisissa olosuhteissa. Rentola valottaa myös, miten Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyytensä ja saavuttamaan diktaattorin kunnioituksen kovan vastarinnan kautta.

00:00 Intro

01:36 Jartsevin salaiset neuvottelut ja Suomen poliittinen vastaus

02:49 Hitlerin laajentumispyrkimykset ja Molotov-Ribbentrop-sopimus 04:19 Etupiirijako ja Itä-Puolan miehityksen vaikutukset

06:52 Baltian maiden kohtalo ja Suomen kieltäytyminen tukikohdista 09:12 Suomen sisäpoliittinen tilanne ja Mannerheimin rooli

11:44 Yleiset kertausharjoitukset ja liikekannallepano Karjalankannaksella 13:56 Suomen ja Saksan viileät suhteet talvisodan alla

16:20 Neuvottelut Moskovassa ja Stalinin suorat puheenvuorot

18:20 Tanskan ja Norjan miehitysten vaikutus Suomen asemaan

21:28 Punamultahallituksen intressit ja maanpuolustuksen resurssit

23:30 Tutkijoiden kritiikki Suomen linjaa kohtaan ja Baltian varoittava esimerkki

25:47 Ruotsin merkitys ja diplomaattinen tuki Suomelle

27:13 Talvisodan syttyminen ja Helsingin pommitukset

28:51 Terijoen hallitus ja Stalinin strateginen virhe

31:50 Stalinin syntymäpäivä ja puna-armeijan hidas eteneminen

33:20 Operaatio kohti Oulua ja Raatteen tien taistelut

36:32 Voroshilovin epäonnistuminen ja Stalinin uskollisuus palkitseminen 38:04 Tiedusteluraportit länsivaltojen suunnitelmista ja Bakun öljyuhka 41:24 Stalinin epäluulo brittejä kohtaan ja rauhantunnustelut Tukholmassa 43:26 Helmikuun suurhyökkäys ja Suomen rintaman kestävyys

45:33 Rauhansopimuksen ehdot ja Pietari Suuren historiallinen raja

48:01 Karjalan siirtoväen asuttaminen ja poliittinen päätöksenteko

52:00 Rauhanneuvottelut Moskovassa ja Molotovin rooli

54:42 Aluemenetykset ja vaatimus Sallan rautatiestä

56:22 Hitlerin havainnot puna-armeijan heikkoudesta

58:22 Neuvostoliiton uudistusohjelma ja talvisodan katastrofaaliset tappiot 01:00:27 Vastarinnan perintö ja Paasikiven-Kekkosen linjan synty

Stalin ja Suomen kohtalo – Osa 3: Jatkosodan ratkaisut
https://www.youtube.com/watch?v=v0sG-Jdv4rk&t=87s

Historioitsija Kimmo Rentola analysoi Stalinin ja Suomen välistä monimutkaista suhdetta toisen maailmansodan ratkaisuhetkillä ja kylmän sodan kynnyksellä. Jaksossa selviää, miksi Stalin päätti lopulta säästää karjalaiset karkotuksilta, miten Neuvostoliitto vakoili itselleen atomipommin salaisuudet ja kuinka Suomi luovi itsenäisenä suurvaltojen etupiirijaon keskellä. Rentola valottaa myös Paasikiven ja Kekkosen omaperäisiä taktiikoita diktaattorin hallitsemiseksi sekä suomalaisten reaktioita Stalinin kuolemaan vuonna 1953.

00:00 Intro 00:33 Karjalan tyhjentyminen talvisodan jälkeen

01:52 Terijoen hallituksen fiasko ja kielellinen teeskentely

03:34 Suomen kielen aseman palautuminen Neuvostoliitossa

05:00 Suomensukuisten karkotushanke ja Stalinin hylkäämispäätös

07:53 Stalinin suhde Churchilliin ja emigranttipiireihin

09:50 Saksan hyökkäys länteen ja amfetamiinin käyttö sodassa

12:24 Baltian maiden liittäminen ja Kuusisen rooli prosessissa

14:51 Puolan itäosien tilanne ja Stalinin suhtautuminen puolalaisiin

17:41 Suomen ja Saksan suhteiden tiivistyminen

20:15 Vakoiluoperaatiot ja saksalaisten tulo Vaasaan

22:04 Operaatio Barbarossan viivästyminen Balkanin vuoksi

24:34 Jatkosodan syttyminen ja Työläisrintamamiesten merkitys

27:20 Stalingradin tappio ja Suomen pyrkimys sodasta irtautumiseen

29:40 Mannerheim sotaväen uskollisuuden ja itsenäisyyden takeena

30:20 Rauhanneuvottelut, Teheranin konferenssi ja Viipurin kysymys 31:30 Hanko, Petsamo ja Porkkalan vuokra-alueen taustat

33:54 Porkkalan sotilaallinen merkitys ja junaliikenne luukut kiinni

36:06 Hitlerin vierailu Mannerheimin syntymäpäivillä

37:22 Länsimaiden tekninen apu ja Neuvostoliiton teollisuuden siirto 38:06 Stalinin johtamistapa ja suhde sotilaskomentajiin

39:16 Atomivakoiluoperaatio Enormous ja Berijan rooli

41:28 Potsdamin konferenssi, Truman ja Hiroshiman pommi

43:02 Kylmän sodan alku, Marshall-apu ja hallitusratkaisut

44:45 Sotakorvaukset ja Britannian vaikutus metsäteollisuuden säilymiseen

48:50 Sodanjälkeinen teollisuusrakenne ja kauppasopimukset

49:00 Paasikiven ja Stalinin välinen suhde ja neuvottelutaktiikka

54:30 Stalinin kuolema 1953 ja suomalaisten reaktiot

56:06 Järjestelmän avautuminen ja Mikojanin vierailu Suomessa

Viipurin nousu ja tuho

https://www.youtube.com/watch?v=QGoWCJOT6LI&t=250s

Viipuri on entinen suomalainen kaupunki Suomenlahden pohjoisrannikolla, Viipurinlahden perukassa. Toisaalta se on myös karjalainen tai ruotsalainen. Riippuu miten asiaa tarkastelee. Sen satoja vuosia vanha historia ulottuu ainakin 900-luvulle jolloin se on toiminut jo kauppapaikkana. Vuosisatojen saatossa kaupungista on taisteltu ja se on ollut monen eri vallan alla. Tässä They Talk Suomen jaksossa perehdymme Viipurin historiaan. Tervetuloa mukaan.

KYÖSTI KALLIO - Talvisodan presidentti

https://www.youtube.com/watch?v=Ot3pHoL_w0c&t=128s

Kyösti Kallio palveli Suomen neljäntenä presidenttinä vuosina 1937–1940, johtaen maamme myös vaikean talvisodan yli. Ennen presidenttinä toimimistaan hän oli kuitenkin ehtinyt tehdä pitkän uran poliitikkona toimien muun muassa nelinkertaisena pääministerinä ja kantaen vastuuta Suomen itsenäistymisestä. Minkälainen mies oli Kyösti Kallio? Minkälainen oli hänen lapsuutensa ja nuoruutensa? Videolla sukelletaan Suomen neljännen presidentin tarinaan. AIKALEIMAT:

00:00 Johdanto

02:07 Kyösti Kallion lapsuus ja nuoruus

05:28 Suurmaatilallinen Nivalassa

08:14 Polku presidentiksi

12:43 Talvisodan presidentti

18:31 Sodan jälkeen

21:42 Loppusanat

Kyösti Kallio, Talvisodan presidentti

https://www.youtube.com/watch?v=fDvMK3-UZRk&t=283s

Maalaisliitton pitkänlinjan poliitikko ja suurtilallinen Kyösti Kallio valittiin tasavaltamme neljänneksi presidentiksi vuonna 1937. Suomi oli koettanut navigoida 1930-luvun vaarallisessa kansainvälisessä ympäristössä jossa Saksa ja Neuvostoliitto tulivat muuttamaan rajoja. Kun Talvisota syttyi muodostui siitä Kallion poliittisen uran haastavin ja vakavin vaihe. Se vaati lopulta hänen terveytensä ja henkensä.

Väinö Tanner – Neuvostoliiton ja Saksan vihollinen

https://www.youtube.com/watch?v=rAQPmkF9TgM&t=94s

Toisen maailmansodan aikaan Suomea johti käytännössä suhteellisen tiivis piiri. Avainpelaajia olivat puolustusvoimien ylipäällikkö marsalkka Carl Gustaf Mannerheim, ennen Talvisotaa pääministerinä ja sen jälkeen presidenttinä toiminut Risto Ryti, sekä eri ministeritehtävissä toiminut sosiaalidemokraattien Väinö Tanner. Hän oli puolueensa todellinen voimahahmo. Tanner oli mies joka ei ollut Moskovan eikä liioin Berliinin suosiossa. Hän oli myös mies jonka avulla suomalaisten rivit pysyivät yhtenäisinä kansakuntamme kohtalon hetkenä.

Risto Ryti - Kylmähermoinen presidentti

https://www.youtube.com/watch?v=P-mFfSXwc4s&t=115s

Tässä jaksossa sukellamme syvälle yhden Suomen historian merkittävimmän ja traagisimman hahmon, Risto Rytin, elämään. Seuraamme hänen polkuaan Satakunnan suurtilalta talousneroksi, Suomen Pankin pääjohtajaksi ja lopulta sota-ajan presidentiksi, joka joutui tekemään mahdottomia valintoja. Miten kylmähermoinen rationaalisuus ja syvä velvollisuudentunto auttoivat häntä pelastamaan Suomen itsenäisyyden kesällä 1944? Ja miksi hän joutui maksamaan tästä uhrauksesta kalliin hinnan sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä? Jaksossa käsitellään mm. -Mommilan veriteot ja niiden vaikutus Rytiin -Rytin ja Väinö Tannerin poikkeuksellinen yhteistyö -Talvisodan pääministerikausi ja Moskovan rauha -Äärimmäinen uhraus: Ribbentrop-sopimus 1944 -Sotasyyllisyys ja Rytin moraalinen perintö Mitä mieltä sinä olet Rytin ratkaisuista? Oliko Ribbentrop-sopimus Suomen historian tärkein valtiomiesteko? Osallistu keskusteluun kommenteissa! Videon luvut (chapters):

00:00 – Johdanto: Mommilan kartanon veriyö 1917

01:18 – Nuoruus ja opinnot: Satakuntalainen talonpojan poika?

03:36 – Asianajajaksi Raumalle ja tutustuminen Alfred Kordeliniin

05:10 – Itsenäistyminen ja poliittisen uran alku

07:10 – Suomen Pankin pääjohtaja ja tiukka talouslinja

07:40 – Vuoden 1925 presidentinvaalit: Lähellä voittoa 36-vuotiaana

09:27 – Yhteistyö Väinö Tannerin kanssa

10:35 – Suuri lama ja "karvaat lääkkeet"

12:23 – Kansainvälinen vaikuttaja ja anglofiili

14:42 – Talvisota: Rytistä tulee pääministeri

18:08 – Moskovan rauha 1940: Vaikea päätös

18:45 – Ryti presidentiksi ja suhde Mannerheimiin

20:29 – Tie jatkosotaan ja vaikeat valinnat

21:53 – Diplomaattinen peli ja sodanjulistus Britannialta

23:47 – Kesä 1944: Suurhyökkäys ja ehdoton antautuminen

24:54 – Ryti-Ribbentrop-sopimus: Henkilökohtainen uhraus

26:03 – Sotasyyllisyysoikeudenkäynti ja vankeusvuodet

27:03 – Viimeiset vuodet ja Rytin perintö

Joseph Stalinin kauhistuttavin puoli ⚠️ VAROITUS: ERITTÄIN VAHVA MAHALLE

https://www.youtube.com/watch?v=CPuQwLSthvM

Joseph Stalinin kauhistuttavin puoli ⚠️ VAROITUS: ERITTÄIN VAHVA MAHALLE Vuonna tuhat yhdeksänsataa kolmekymmentäyhdeksän, kun Eurooppa valmistautui toiseen sotaan, Stalin teki Hitlerin kanssa sopimuksen useiden maiden jakamisesta kahden hallinnon kesken. Tämä päätös avasi tien Kremlinin organisoimille invaasioille, pakkosiirroille ja massamurhille. Hänen valtansa alla tuhansia puolalaisia, baltialaisia ja ukrainalaisia siviilejä pidätettiin, teloitettiin tai lähetettiin syrjäisiin leireihin, joissa työ oli pakkotyötä. Sodan aikana Puna-armeija eteni vieraille alueille valloituslogiikalla, joka sisälsi ryöstelyä, väärinkäytöksiä ja kostotoimia. Samaan aikaan sisäisesti puhdistukset jatkuivat aktiivisina, antisemitismi kasvoi ja sorto levisi miljooniin. Voiton jälkeen valvonta säilyi, gulagit pysyivät täynnä ja pelko valtasi kaikki tilat. Stalin ei lopettanut absoluuttista kontrollia edes konfliktin päätyttyä. Jokainen päätös, jokainen hiljaisuus, oli ylläpidetty järjestelmällä, joka rankaisi ilman varoituksia. Miten oli mahdollista, että yksi mies ylläpiti näin laajaa terroriverkostoa vuosisadan suurimman sodan aikana ja sen jälkeen? VAROITUS: Tämä kanava ei salli minkäänlaista syrjintää eikä ääripoliittisia ideologioita. Ainoa tarkoituksemme on kouluttaa ja rikastuttaa katsojiemme tietämystä historiasta ja menneisyydestä esittämällä faktat objektiivisesti ja kunnioittavasti. Sitoudumme tarjoamaan sisältöä, joka perustuu historialliseen totuuteen, edistämättä mitään ideologista agendaa tai antamatta tilaa vihapuheelle tai suvaitsemattomuudelle.

1939-41 Sota ja tuho - Kolmannen valtakunnan kronikka sensuroimaton

https://www.youtube.com/watch?v=PbTcXQfQEYw&t=34s

Vuodesta 1939 vuoteen 1941 onni näytti suosivan Valtakunnan aseita. Olipa sitten Puolassa, Ranskassa, Baltian maissa, Valko-Venäjällä tai Ukrainassa, salama-taktiikat kantoivat hedelmää kaikkialla ja kylvivät hämmennystä ja tuhoa niiden jälkeen. Ohjaus Michael Kloft ep1

1933-1935 Natsifikaatio    •

 1933-1935 The Nazification - Chronicle of ... ep2

1936-1938 Polku sotaan    • 

1936-1938 The Path to War - Chronicle of t..  ep3

1939-41 War & Destruction    •

 1939-1941 War & Destruction - Chronicle of..  ep 4

1942-1945 kaatuminen    •

1942-1945 Downfall - Chronicle of the Thir...