tiistai 22. syyskuuta 2026

Suomen, Stalinin ja Hitlerin historiaa

Terijoen hallitus (Stalinin katala juoni)

https://www.youtube.com/watch?v=cGrptAJ7-Mk&t=109s

Neuvostoliiton aloitettua sotatoimet Suomea vastaan 30.11.1939 laittoi Stalin liikkeelle katalan juonen harhauttaakseen suomalaisia ja kansainvälistä yhteisöä. Neuvostoliitto perusti valehallituksen jota kohteli ns Suomen virallisena hallituksena. Nukkehallitus perustettiin väitetysti Terijoella heti Talvisodan alussa ja sen johtoon Kreml asetti Suomesta sisällissodan aikana paenneen ja Neuvostoliiton polittisessa pelissä menestyneen kommunistin Otto Wille Kuusisen.

Stalin ja Suomen kohtalo – Osa 1: Stalinin nousu valtaan

https://www.youtube.com/watch?v=pV3Hvt_AtnA&t=151s

Miten köyhän georgialaispojan tie johti Neuvostoliiton yksinvaltiaaksi? Historioitsija ja emeritusprofessori Kimmo Rentola avaa Josef Stalinin varhaisen elämän, hänen nousunsa bolševikkipuolueen huipulle sekä valtataistelun Trotskia vastaan. Jaksossa käsitellään Stalinin nuoruuden vallankumouksellista toimintaa, pankkiryöstöjä puolueen rahoittamiseksi sekä hänen nousuaan bolševikkien organisaattoriksi. Keskustelussa käydään läpi myös Leninin kuoleman jälkeinen valtataistelu, jossa Stalin onnistui rakentamaan ympärilleen uskollisen verkoston ja syrjäyttämään kilpailijansa. Lisäksi jaksossa tarkastellaan Stalinin politiikkaa 1930-luvulla, puhdistuksia Neuvostoliitossa sekä hänen suhtautumistaan kansallisuuksiin ja pieniin valtioihin kuten Suomeen. Jakso on osa sarjaa, jossa käsitellään Stalinin suhdetta Suomeen ja Neuvostoliiton vallankäyttöä ennen toista maailmansotaa.

Stalin ja Suomen kohtalo – Osa 2: Talvisodan tie

https://www.youtube.com/watch?v=Am3SvD-roUY&t=265s

Historioitsija Kimmo Rentola avaa Stalinin ja Suomen suhdetta kohtalokkaina sotavuosina. Miksi Neuvostoliitto epäonnistui valloitusyrityksessään, ja mikä merkitys länsivaltojen uhalla oli rauhan syntymiseen? Keskustelussa perataan Stalinin strategisia virheitä, kuten Terijoen hallituksen asettamista, sekä suomalaisten metsämiesten ylivoimaa arktisissa olosuhteissa. Rentola valottaa myös, miten Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyytensä ja saavuttamaan diktaattorin kunnioituksen kovan vastarinnan kautta.

00:00 Intro

01:36 Jartsevin salaiset neuvottelut ja Suomen poliittinen vastaus

02:49 Hitlerin laajentumispyrkimykset ja Molotov-Ribbentrop-sopimus 04:19 Etupiirijako ja Itä-Puolan miehityksen vaikutukset

06:52 Baltian maiden kohtalo ja Suomen kieltäytyminen tukikohdista 09:12 Suomen sisäpoliittinen tilanne ja Mannerheimin rooli

11:44 Yleiset kertausharjoitukset ja liikekannallepano Karjalankannaksella 13:56 Suomen ja Saksan viileät suhteet talvisodan alla

16:20 Neuvottelut Moskovassa ja Stalinin suorat puheenvuorot

18:20 Tanskan ja Norjan miehitysten vaikutus Suomen asemaan

21:28 Punamultahallituksen intressit ja maanpuolustuksen resurssit

23:30 Tutkijoiden kritiikki Suomen linjaa kohtaan ja Baltian varoittava esimerkki

25:47 Ruotsin merkitys ja diplomaattinen tuki Suomelle

27:13 Talvisodan syttyminen ja Helsingin pommitukset

28:51 Terijoen hallitus ja Stalinin strateginen virhe

31:50 Stalinin syntymäpäivä ja puna-armeijan hidas eteneminen

33:20 Operaatio kohti Oulua ja Raatteen tien taistelut

36:32 Voroshilovin epäonnistuminen ja Stalinin uskollisuus palkitseminen 38:04 Tiedusteluraportit länsivaltojen suunnitelmista ja Bakun öljyuhka 41:24 Stalinin epäluulo brittejä kohtaan ja rauhantunnustelut Tukholmassa 43:26 Helmikuun suurhyökkäys ja Suomen rintaman kestävyys

45:33 Rauhansopimuksen ehdot ja Pietari Suuren historiallinen raja

48:01 Karjalan siirtoväen asuttaminen ja poliittinen päätöksenteko

52:00 Rauhanneuvottelut Moskovassa ja Molotovin rooli

54:42 Aluemenetykset ja vaatimus Sallan rautatiestä

56:22 Hitlerin havainnot puna-armeijan heikkoudesta

58:22 Neuvostoliiton uudistusohjelma ja talvisodan katastrofaaliset tappiot 01:00:27 Vastarinnan perintö ja Paasikiven-Kekkosen linjan synty

Stalin ja Suomen kohtalo – Osa 3: Jatkosodan ratkaisut
https://www.youtube.com/watch?v=v0sG-Jdv4rk&t=87s

Historioitsija Kimmo Rentola analysoi Stalinin ja Suomen välistä monimutkaista suhdetta toisen maailmansodan ratkaisuhetkillä ja kylmän sodan kynnyksellä. Jaksossa selviää, miksi Stalin päätti lopulta säästää karjalaiset karkotuksilta, miten Neuvostoliitto vakoili itselleen atomipommin salaisuudet ja kuinka Suomi luovi itsenäisenä suurvaltojen etupiirijaon keskellä. Rentola valottaa myös Paasikiven ja Kekkosen omaperäisiä taktiikoita diktaattorin hallitsemiseksi sekä suomalaisten reaktioita Stalinin kuolemaan vuonna 1953.

00:00 Intro 00:33 Karjalan tyhjentyminen talvisodan jälkeen

01:52 Terijoen hallituksen fiasko ja kielellinen teeskentely

03:34 Suomen kielen aseman palautuminen Neuvostoliitossa

05:00 Suomensukuisten karkotushanke ja Stalinin hylkäämispäätös

07:53 Stalinin suhde Churchilliin ja emigranttipiireihin

09:50 Saksan hyökkäys länteen ja amfetamiinin käyttö sodassa

12:24 Baltian maiden liittäminen ja Kuusisen rooli prosessissa

14:51 Puolan itäosien tilanne ja Stalinin suhtautuminen puolalaisiin

17:41 Suomen ja Saksan suhteiden tiivistyminen

20:15 Vakoiluoperaatiot ja saksalaisten tulo Vaasaan

22:04 Operaatio Barbarossan viivästyminen Balkanin vuoksi

24:34 Jatkosodan syttyminen ja Työläisrintamamiesten merkitys

27:20 Stalingradin tappio ja Suomen pyrkimys sodasta irtautumiseen

29:40 Mannerheim sotaväen uskollisuuden ja itsenäisyyden takeena

30:20 Rauhanneuvottelut, Teheranin konferenssi ja Viipurin kysymys 31:30 Hanko, Petsamo ja Porkkalan vuokra-alueen taustat

33:54 Porkkalan sotilaallinen merkitys ja junaliikenne luukut kiinni

36:06 Hitlerin vierailu Mannerheimin syntymäpäivillä

37:22 Länsimaiden tekninen apu ja Neuvostoliiton teollisuuden siirto 38:06 Stalinin johtamistapa ja suhde sotilaskomentajiin

39:16 Atomivakoiluoperaatio Enormous ja Berijan rooli

41:28 Potsdamin konferenssi, Truman ja Hiroshiman pommi

43:02 Kylmän sodan alku, Marshall-apu ja hallitusratkaisut

44:45 Sotakorvaukset ja Britannian vaikutus metsäteollisuuden säilymiseen

48:50 Sodanjälkeinen teollisuusrakenne ja kauppasopimukset

49:00 Paasikiven ja Stalinin välinen suhde ja neuvottelutaktiikka

54:30 Stalinin kuolema 1953 ja suomalaisten reaktiot

56:06 Järjestelmän avautuminen ja Mikojanin vierailu Suomessa

Viipurin nousu ja tuho

https://www.youtube.com/watch?v=QGoWCJOT6LI&t=250s

Viipuri on entinen suomalainen kaupunki Suomenlahden pohjoisrannikolla, Viipurinlahden perukassa. Toisaalta se on myös karjalainen tai ruotsalainen. Riippuu miten asiaa tarkastelee. Sen satoja vuosia vanha historia ulottuu ainakin 900-luvulle jolloin se on toiminut jo kauppapaikkana. Vuosisatojen saatossa kaupungista on taisteltu ja se on ollut monen eri vallan alla. Tässä They Talk Suomen jaksossa perehdymme Viipurin historiaan. Tervetuloa mukaan.

KYÖSTI KALLIO - Talvisodan presidentti

https://www.youtube.com/watch?v=Ot3pHoL_w0c&t=128s

Kyösti Kallio palveli Suomen neljäntenä presidenttinä vuosina 1937–1940, johtaen maamme myös vaikean talvisodan yli. Ennen presidenttinä toimimistaan hän oli kuitenkin ehtinyt tehdä pitkän uran poliitikkona toimien muun muassa nelinkertaisena pääministerinä ja kantaen vastuuta Suomen itsenäistymisestä. Minkälainen mies oli Kyösti Kallio? Minkälainen oli hänen lapsuutensa ja nuoruutensa? Videolla sukelletaan Suomen neljännen presidentin tarinaan. AIKALEIMAT:

00:00 Johdanto

02:07 Kyösti Kallion lapsuus ja nuoruus

05:28 Suurmaatilallinen Nivalassa

08:14 Polku presidentiksi

12:43 Talvisodan presidentti

18:31 Sodan jälkeen

21:42 Loppusanat

Kyösti Kallio, Talvisodan presidentti

https://www.youtube.com/watch?v=fDvMK3-UZRk&t=283s

Maalaisliitton pitkänlinjan poliitikko ja suurtilallinen Kyösti Kallio valittiin tasavaltamme neljänneksi presidentiksi vuonna 1937. Suomi oli koettanut navigoida 1930-luvun vaarallisessa kansainvälisessä ympäristössä jossa Saksa ja Neuvostoliitto tulivat muuttamaan rajoja. Kun Talvisota syttyi muodostui siitä Kallion poliittisen uran haastavin ja vakavin vaihe. Se vaati lopulta hänen terveytensä ja henkensä.

Väinö Tanner – Neuvostoliiton ja Saksan vihollinen

https://www.youtube.com/watch?v=rAQPmkF9TgM&t=94s

Toisen maailmansodan aikaan Suomea johti käytännössä suhteellisen tiivis piiri. Avainpelaajia olivat puolustusvoimien ylipäällikkö marsalkka Carl Gustaf Mannerheim, ennen Talvisotaa pääministerinä ja sen jälkeen presidenttinä toiminut Risto Ryti, sekä eri ministeritehtävissä toiminut sosiaalidemokraattien Väinö Tanner. Hän oli puolueensa todellinen voimahahmo. Tanner oli mies joka ei ollut Moskovan eikä liioin Berliinin suosiossa. Hän oli myös mies jonka avulla suomalaisten rivit pysyivät yhtenäisinä kansakuntamme kohtalon hetkenä.

Risto Ryti - Kylmähermoinen presidentti

https://www.youtube.com/watch?v=P-mFfSXwc4s&t=115s

Tässä jaksossa sukellamme syvälle yhden Suomen historian merkittävimmän ja traagisimman hahmon, Risto Rytin, elämään. Seuraamme hänen polkuaan Satakunnan suurtilalta talousneroksi, Suomen Pankin pääjohtajaksi ja lopulta sota-ajan presidentiksi, joka joutui tekemään mahdottomia valintoja. Miten kylmähermoinen rationaalisuus ja syvä velvollisuudentunto auttoivat häntä pelastamaan Suomen itsenäisyyden kesällä 1944? Ja miksi hän joutui maksamaan tästä uhrauksesta kalliin hinnan sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä? Jaksossa käsitellään mm. -Mommilan veriteot ja niiden vaikutus Rytiin -Rytin ja Väinö Tannerin poikkeuksellinen yhteistyö -Talvisodan pääministerikausi ja Moskovan rauha -Äärimmäinen uhraus: Ribbentrop-sopimus 1944 -Sotasyyllisyys ja Rytin moraalinen perintö Mitä mieltä sinä olet Rytin ratkaisuista? Oliko Ribbentrop-sopimus Suomen historian tärkein valtiomiesteko? Osallistu keskusteluun kommenteissa! Videon luvut (chapters):

00:00 – Johdanto: Mommilan kartanon veriyö 1917

01:18 – Nuoruus ja opinnot: Satakuntalainen talonpojan poika?

03:36 – Asianajajaksi Raumalle ja tutustuminen Alfred Kordeliniin

05:10 – Itsenäistyminen ja poliittisen uran alku

07:10 – Suomen Pankin pääjohtaja ja tiukka talouslinja

07:40 – Vuoden 1925 presidentinvaalit: Lähellä voittoa 36-vuotiaana

09:27 – Yhteistyö Väinö Tannerin kanssa

10:35 – Suuri lama ja "karvaat lääkkeet"

12:23 – Kansainvälinen vaikuttaja ja anglofiili

14:42 – Talvisota: Rytistä tulee pääministeri

18:08 – Moskovan rauha 1940: Vaikea päätös

18:45 – Ryti presidentiksi ja suhde Mannerheimiin

20:29 – Tie jatkosotaan ja vaikeat valinnat

21:53 – Diplomaattinen peli ja sodanjulistus Britannialta

23:47 – Kesä 1944: Suurhyökkäys ja ehdoton antautuminen

24:54 – Ryti-Ribbentrop-sopimus: Henkilökohtainen uhraus

26:03 – Sotasyyllisyysoikeudenkäynti ja vankeusvuodet

27:03 – Viimeiset vuodet ja Rytin perintö

Joseph Stalinin kauhistuttavin puoli ⚠️ VAROITUS: ERITTÄIN VAHVA MAHALLE

https://www.youtube.com/watch?v=CPuQwLSthvM

Joseph Stalinin kauhistuttavin puoli ⚠️ VAROITUS: ERITTÄIN VAHVA MAHALLE Vuonna tuhat yhdeksänsataa kolmekymmentäyhdeksän, kun Eurooppa valmistautui toiseen sotaan, Stalin teki Hitlerin kanssa sopimuksen useiden maiden jakamisesta kahden hallinnon kesken. Tämä päätös avasi tien Kremlinin organisoimille invaasioille, pakkosiirroille ja massamurhille. Hänen valtansa alla tuhansia puolalaisia, baltialaisia ja ukrainalaisia siviilejä pidätettiin, teloitettiin tai lähetettiin syrjäisiin leireihin, joissa työ oli pakkotyötä. Sodan aikana Puna-armeija eteni vieraille alueille valloituslogiikalla, joka sisälsi ryöstelyä, väärinkäytöksiä ja kostotoimia. Samaan aikaan sisäisesti puhdistukset jatkuivat aktiivisina, antisemitismi kasvoi ja sorto levisi miljooniin. Voiton jälkeen valvonta säilyi, gulagit pysyivät täynnä ja pelko valtasi kaikki tilat. Stalin ei lopettanut absoluuttista kontrollia edes konfliktin päätyttyä. Jokainen päätös, jokainen hiljaisuus, oli ylläpidetty järjestelmällä, joka rankaisi ilman varoituksia. Miten oli mahdollista, että yksi mies ylläpiti näin laajaa terroriverkostoa vuosisadan suurimman sodan aikana ja sen jälkeen? VAROITUS: Tämä kanava ei salli minkäänlaista syrjintää eikä ääripoliittisia ideologioita. Ainoa tarkoituksemme on kouluttaa ja rikastuttaa katsojiemme tietämystä historiasta ja menneisyydestä esittämällä faktat objektiivisesti ja kunnioittavasti. Sitoudumme tarjoamaan sisältöä, joka perustuu historialliseen totuuteen, edistämättä mitään ideologista agendaa tai antamatta tilaa vihapuheelle tai suvaitsemattomuudelle.

1939-41 Sota ja tuho - Kolmannen valtakunnan kronikka sensuroimaton

https://www.youtube.com/watch?v=PbTcXQfQEYw&t=34s

Vuodesta 1939 vuoteen 1941 onni näytti suosivan Valtakunnan aseita. Olipa sitten Puolassa, Ranskassa, Baltian maissa, Valko-Venäjällä tai Ukrainassa, salama-taktiikat kantoivat hedelmää kaikkialla ja kylvivät hämmennystä ja tuhoa niiden jälkeen. Ohjaus Michael Kloft ep1

1933-1935 Natsifikaatio •

1933-1935 The Nazification - Chronicle of ... ep2

1936-1938 Polku sotaan •

1936-1938 The Path to War - Chronicle of t.. ep3

1939-41 War & Destruction •

1939-1941 War & Destruction - Chronicle of.. ep 4

1942-1945 kaatuminen •

1942-1945 Downfall - Chronicle of the Thir...

maanantai 21. syyskuuta 2026

Suomen historiaa vuodesta 1809 - 1945

Suomi Venäjän vallan alla – autonomiasta itsenäisyyteen 1809–1917

https://www.youtube.com/watch?v=P_oG0Z0LnMw

Miten yli 600 vuotta Ruotsiin kuuluneesta Suomesta tuli Venäjän keisarin alainen suuriruhtinaskunta – ja kuinka tästä asemasta kasvoi lopulta itsenäinen Suomi? Vuonna 1809 Suomen sota päättyi Haminan rauhaan. Ruotsi luovutti Suomen maakunnat ja Ahvenanmaan Venäjälle, ja Suomen historiassa alkoi yli sadan vuoden mittainen uusi aikakausi. Suomi jäi osaksi Venäjän keisarikuntaa, mutta säilytti suuren osan Ruotsin ajalta periytyneistä laeistaan ja hallinnostaan. Vähitellen autonomiselle suuriruhtinaskunnalle muodostui omia instituutioita, joiden merkitys kasvoi koko 1800-luvun ajan. Tässä Historian Tarinat -jaksossa seuraamme Suomen kehitystä Haminan rauhasta vuoteen 1917 ja aivan vuoden 1918 kynnykselle. Matkan varrella Vanha Suomi ja Viipurin alue liitetään suuriruhtinaskuntaan, Helsingistä tehdään pääkaupunki ja Turun palo vauhdittaa yliopiston sekä kulttuurisen painopisteen siirtymistä Helsinkiin. Elias Lönnrot, Johan Ludvig Runeberg ja J. V. Snellman nousevat osaksi kansallista heräämistä, samalla kun suomen kieli alkaa saada yhä vahvemman aseman hallinnossa ja sivistyksessä. Aleksanteri II:n aikana valtiopäivät palaavat koolle, Suomi saa oman markan ja rautatiet alkavat yhdistää maan eri osia. Teollistuminen muuttaa erityisesti Tampereen kaltaisia kaupunkeja, mutta modernisoituva Suomi kohtaa myös yhden historiansa pahimmista katastrofeista: suuret nälkävuodet 1866–1868. 1800-luvun loppua kohti myös yhteiskunnalliset ristiriidat kasvavat. Työväenliike järjestäytyy, torpparikysymys kärjistyy ja Venäjän hallinto alkaa rajoittaa Suomen erityisasemaa. Helmikuun manifesti, Suuri adressi, kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov ja Eugen Schauman muodostavat yhden autonomian ajan jyrkimmistä poliittisista kriiseistä. Suuren adressin allekirjoitti yli puoli miljoonaa ihmistä. Vuoden 1905 suurlakon jälkeen Suomi toteuttaa valtavan parlamentaarisen uudistuksen. Vuonna 1906 siirrytään yksikamariseen eduskuntaan ja lähes koko täysi-ikäinen väestö saa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Myös naiset saavat sekä äänioikeuden että oikeuden asettua ehdolle. Ensimmäinen maailmansota kiristää tilannetta uudelleen. Venäjän valta horjuu, suomalaisia lähtee Saksaan jääkärikoulutukseen ja maaliskuussa 1917 itse keisarikunta alkaa hajota. Kun Nikolai II luopuu kruunusta, Suomessa avautuu kysymys, johon vanha järjestelmä ei enää anna vastausta: kenelle korkein valta Suomessa kuuluu? Vuoden 1917 valtataistelu, ruokapula, lakot, järjestysvallan mureneminen ja Venäjän vallankumoukset vievät Suomen lopulta itsenäisyysjulistukseen. Eduskunta hyväksyy itsenäisyyden 6. joulukuuta 1917. Itsenäisyys ei kuitenkaan tarkoita, että uuden valtion ongelmat olisivat ratkenneet. Tammikuussa 1918 Suomessa toimivat rinnakkain vahvistuvat suojeluskunnat ja punakaartit. Aseita hankitaan, luottamus poliittisten ryhmien välillä murenee ja kysymys uuden valtion järjestysvallasta jää ratkaisematta. Tähän tämä tarina päättyy.

Myytti Leninin lahjasta Suomelle

https://www.youtube.com/watch?v=EUTlAdrHdfM

Tässä jaksossa pureudumme yhteen Suomen historian sitkeimmistä myyteistä. Vuonna 1917 maailmanpalo ja Venäjän vallankumous loivat tilaisuuden, jota Suomessa oli odotettu vuosikymmeniä. Mutta tie itsenäisyyteen ei ollut mutkaton, ja sen vahvistaminen vaati matkan suoraan vallankumousjohtaja Leninin puheille Pietariin. Tarkastelemme videolla: -Itsenäisyysjulistus: Miten Svinhufvudin senaatti ja eduskunta tekivät historiallisen päätöksen joulukuussa 1917. -Pietarin matka: Miksi Suomen oli haettava tunnustus juuri bolševikeilta ja mitä kulisseissa todella tapahtui? -Lenin-myytti: Oliko itsenäisyys lahja vai kylmää reaalipolitiikkaa, jolla pohjustettiin maailmanvallankumousta? -Sisällissodasta monarkiaksi: Miten nuori tasavalta ajautui sotaan ja oli vähällä päätyä saksalaisen kuninkaan alaisuuteen. -Itsenäisyyden perintö: Kuinka tätä historian vaihetta on käytetty poliittisena aseena ja propagandana aina nykypäivään asti. Suomen itsenäistyminen ei ollut sattumaa tai lahja, vaan aktiivisen toiminnan ja vaarallisten valintojen tulos. Tervetuloa mukaan They Talk Suomi -matkalle vuoteen 1917 ja sen jälkimaininkeihin. Videon luvut (chapters):

01:08 Itsenäisyysjulistus ja eduskunnan äänestys

02:24 Tunnustuksen hakeminen ulkomailta

03:36 Svinhufvudin matka Pietariin ja tapaaminen Leninin kanssa

04:24 Myytti murtuu: Itsenäisyys ei ollut lahja

06:09 Sisällissodan syttyminen ja maan kahtiajakautuminen

07:56 Kiista hallintomuodosta: Kuningashanke ja Saksan tuki

09:53 Tasavalta ja Tarton rauha 1920 1

11:34 Neuvostoliiton ja Venäjän käyttämä narratiivi

Suomen Kansanvaltuuskunta - Punainen hallitus (1918)

https://www.youtube.com/watch?v=UKB6oUTN-lw&t=13s

Tammikuussa 1918 alkoi Suomen sisällissota. Kun Mannerheimin johtamat joukot riisuivat venäläisiä varuskuntia aseista ”vapaussodan” nimissä ottivat punaiset haltuun etelä-Suomea aloittaman ”vallankumouksen” merkeissä. Edessä oli veriset kuukaudet ja hirvittävät jälkiselvittelyt. Svinhufvudin senaatti oli päässyt pakenemaan punaisten hallussa olevasta Helsingistä ja johti näin laillista Suomea. Punaisen Suomen johtoon taas nimettiin ”Kansanvaltuuskunta” eli punaisen Suomen hallitus. Tässä jaksossa puhummekin juuri tästä. Tervetuloa mukaan.

Suojeluskuntajärjestön synty (1918)

https://www.youtube.com/watch?v=3lfIFydLKOA&t=68s

Suojeluskuntajärjestö oli aikanaan näkyvä ja keskeinen osa suomalaisuutta. Parhaimmillaan järjestöön kuului yli 120 000 jäsentä. Se oli näkyvässä ja merkittävässä roolissa suomalaisessa maanpuolustuksessa ja yhteiskunnassa. Sen syntymisen taustalla on kuitenkin hajanainen ja väkivaltainen aikakausi maamme historiassa. Aikakausi jolloin kansalaiset olivat jakaantuneet ja yhteiskunnalliset levottomuudet olivat arkipäivää. Tässä They Talk Suomen jaksossa perehdymme Suojeluskuntäjärjestön syntymään ja taustoihin. Tervetuloa mukaan.

Tie Suomen sisällissotaan 1918

https://www.youtube.com/watch?v=qca-e-E_YJA&t=45s

Venäjän vallankumouksen kevät 1917 tarjosi pitkän sortokauden alla eläneelle Suomen Suuriruhtinaskunnalle aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Venäjän keisarikunnassa valtaan noussut väliaikainen hallitus peruutti sortokausien aikaiset kiristykset ja Suomen 1916 valittu eduskunta sai sille kuuluvat valtaoikeudet. Vuosi 1917 oli kuitenkin sisäisten ristiriitojen repimä. Vasemmisto ja oikeisto ajautuivat yhä kauemmaksi toisistaan, ainoa asia josta oltiin yhtä mieltä oli se, että itsenäisyys oli saavutettava. Liikeellä oli tapahtumaketju joka johti Suomen sisällissotaan vuoden 1918 alussa. Miten kaikki tapahtui, siitä puhumme tässä They Talk Suomen jaksossa.

Kenttäoikeudet Suomen sisällissodassa 1918

https://www.youtube.com/watch?v=vtjvR4WrDKY&t=50s

Kenttäoikeus on tyypillisesti sodan aikana rintamalla muodostettu, enemmän tai vähemmän laillinen erityistuomioistuin. Suomen sisällissodan edetessä keväällä 1918 Valkoinen armeija alkoi jakaa oikeutta omien ohjeidensa mukaan jotka eivät olleet Suomen Senaatin eli hallituksen linjaamia tai eduskunnan hyväksymiä. Tämä johti lopulta kenttäoikeuksien perustamiseen joka jakoi tuomiota kovalla kädellä. Mitä nämä kenttäoikeudet oikeastaan olivat ja mihin niiden toiminta perustui. Siitä puhumme tässä jaksossa.

Kun Suomeen valittiin kuningasta (1918)

https://www.youtube.com/watch?v=jhS5-yXfj2U&t=87s

Traumaattisen sisällissodan päätteeksi osa suomalaisista uskoi vahvasti, että vakaamman tulevaisuuden varmistamiseksi paras valtiomuoto olisi perustuslaillinen monarkia. Alkoi nyt uusi, tällä kertaa poliittinen kamppailu Suomen valtiomuodosta. Se tulisi päättymään monarkistien (Paasikivi, Svinhufvud) voittoon ja Suomeen valittiin kuningas. Miten kaikki tapahtui ja miksi me silti olemma tasavalta jota johtaa tasavallan presidentti? Tässä They Talk Suomen jaksossa kaikki selviää. Tervetuloa mukaan.

Suomen kuningaskunta 1918

https://www.youtube.com/watch?v=E5sDL9Ys2zY&t=388s

Suomesta oli kesän ja syksyn 1918 aikana tulossa kuningaskunta ja saksalaisesta Friedrich Karl von Hessen-Kasselista sen kuningas. Tässä videossa kerrotaan kuningashankkeen taustoista ja siitä, miksi Suomesta lopulta tuli tasavalta vuonna 1919. Aiheesta kirjoja esimerkiksi:

Vares Vesa: Kuninkaan tekijät, WSOY 1998.
Huldén Anders: Kuningasseikkailu Suomessa 1918, Kirjayhtymä 1988.
Schauman Georg: Valtiomuototaistelu Suomessa 1918: tosiasioita, mietelmiä ja muistoja. Suomentanut Eino Woionmaa. Porvoo: WSOY, 1924.
Sihvonen Riitta: Valtaistuin vapaana: Kysymys korkeimman vallan käytöstä Suomessa 1918–1919. Helsinki: Eduskunnan kirjasto, 1997.

Aihetta on käsitelty myös useissa muistelmissa ja eri puolueiden historiikeissa. Näkökulmia aiheeseen on yhtä monta, kuin aiheesta kirjojakin. Muistelmien osalta lähdekritiikki kannattaa pitää mielessä.

Akateeminen Karjala-seura

https://www.youtube.com/watch?v=MPPhjUT8XQ0&t=31s
Akateeminen Karjala-seura (AKS) oli suomalainen nationalistinen liike 1920-1940-luvuilla. Seura vaikutti erityisesti yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa ja sitä voidaan pitää oman aikansa merkittävimpänä opiskelijajärjestönä. Seura ajoi Suur-Suomen asiaa ja idealogisena tavoitteena oli Itä-Karjalan liittäminen Suomeen. Liike ajoi aktiivisesti myös suomen kielen aseman parantamista oli voimakkaan maanpuolustushenkinen.

Valkoinen terrori 1918 – Organisoitu puhdistus?

https://www.youtube.com/watch?v=X2BxMRBDY50

Tässä jaksossa pureudumme Suomen sisällissodan vaiettuun puoleen: organisoituun väkivaltaan ja VATO:n (Valloitettujen Alueiden Turvaamisosasto) rooliin osana valkoisen armeijan sodankäyntiä. Tutkimme, miten "ammutaan paikalla" -ohjeistus ja saksalaismalliset erikoisosastot muuttivat sodan luonnetta. Käsittelemme jaksossa: -Mitä oli "taktinen terrori" ja miten se erosi yksittäisistä vihanpurkauksista? -VATO – Päämajan rautainen nyrkki ja sen toimintatavat. -Varkauden, Tampereen ja Viipurin puhdistukset. -Punaisten harjoittama järjestelmällinen väkivalta rautatiepaikkakunnilla. -Miksi näistä tapahtumista vaiettiin vuosikymmeniä? Aihe on raskas, mutta välttämätön osa ymmärrystämme siitä, miten nykyinen Suomi on rakentunut. Videon luvut (chapters):

00:00 Johdanto: Sisällissodan terrorin luonne

00:51 Kaksi terrorin muotoa: Mielivalta vs. taktinen sodankäynti

02:31 VATO – Valloitettujen alueiden turvaamisosasto

04:12 Rankaisuretkikunnat ja pelon psykologia

05:05 Mannerheimin ”Ammutaan paikalla” -ohje ja lainmukaisuus

06:34 Varkauden veriset jälkiselvittelyt ja tutkintalautakunnat

07:36 Ratsastavat lentävät osastot selustaa puhdistamassa

08:39 Myös punainen terrori oli osin organisoitua

10:05 Kansainväliset esikuvat ja historiankirjoituksen vaikeneminen

Vienan retket – Malmin retkikunta 1918 (Heimosodat)

https://www.youtube.com/watch?v=rds_6wH3IFc&t=260s

Samaan aikaan kun Suomessa käytiin sisällissotaa punaisten ja valkoisten välillä everstiluutnantti Malmin johtama retkikunta teki sotaretkeä Itä-Karjalaan. Retkikunnan tarkoitus oli ”vapauttaa” karjalaiset bolsevikkien alaisuudesta. Sen jälkeen heimokansa oli tarkoitus liittää vasta itsenäistyneeseen Suomeen. Tästä alkoivat heimosodat joita käytiin heimoaatteen nimissä seuraavien vuosien ajan. Tässä jaksossa keskitymme kuitenkin Vienan retkeen ja everstiluutnantti Carl Malmin johtamaan retkikuntaan. Tervetuloa mukaan.

Heimosodat - Vienan retket 1918

https://www.youtube.com/watch?v=3AHmI3AOhPo&t=81s

Huom! Editointivaiheessa muutaman kuvan yhteydestä jäi tekstit lisäämättä. Kohdassa 07.35 pitäisi lukea Ilmari Kianto, kohdassa 08:00 Muurmannin legioonan sotilaita ja kohdassa 09:13 KM Wallenius. Tässä videosarjassa tutustumme vuosina 1918-1920 käytyihin heimosotiin, jotka tähtäsivät Itä-Karjalan liittämiseen osaksi Suomea. Tässä sarjan ensimmäisessä videossa aiheena on kevään ja kesän 1918 aikana tehdyt Vienan retket.

Sisällissota 1918 - Sodan kulku

https://www.youtube.com/watch?v=ucJju5x-aVc&t=56s

Suomen sisällissodan kulku tammikuusta toukokuuhun 1918. Ensimmäinen video Suomen sisällissotaa käsittelevässä videosarjassa. FinHistoryChannelin muut sisällissota-aiheiset videot:

Sodan tausta: •

Sisällissota 1918 - Sodan tausta

Punainen terrori: •

Sisällissota 1918 - Punainen terrori

Valkoinen terrori: •

Sisällissota 1918 - Valkoinen terrori

Saksalaisten osallisuus: •

Sisällissota 1918 - Saksalaiset Suomen sis...

Taistelu Helsingistä: • Sisällissota 1918 - Taistelu Helsingistä Suomen diktaattori Kullervo Manner: • Sisällissota 1918 - Suomen diktaattori Kul... Ruotsi ja Suomen sisällissota: •

Sisällissota 1918 - Ruotsi ja Suomen sisäl...

Raudun taistelu: •

Sisällissota 1918 - Raudun taistelu Osa ½

Terijoen hallitus (Stalinin katala juoni)

https://www.youtube.com/watch?v=cGrptAJ7-Mk&t=107s

Mahdoton kompromissi? – Näin Suomi selvisi sisällissodasta

https://www.youtube.com/watch?v=bOzcBkwWgtQ&t=84s

Tässä jaksossa syvennymme vuoteen 1918 ja sitä seuranneisiin kriittisiin vuosiin. Sisällissodan jälkeen Suomi oli köyhtynyt, kahtiajakautunut ja nälän partaalla. Monet pelkäsivät, ettei kansa koskaan toipuisi tragediasta. Silti vain muutama vuosi myöhemmin maa oli matkalla kohti modernia demokratiaa ja sosiaalisia uudistuksia. Tarkastelemme videolla: -Taloudellista murrosta: Miten Suomi irtautui Venäjän taloudesta ja löysi uudet markkinat lännestä. -K.J. Ståhlbergin perintöä: Miten visiö oikeusvaltiosta voitti koston kierteet. -Suuria uudistuksia: Torpparilaki, oppivelvollisuus ja kahdeksan tunnin työpäivä – miten ne eheyttivät kansaa. -Poliittista kompromissia: Miksi Suomi on harvinainen esimerkki maasta, jossa sisällissodan hävinnyt osapuoli sai äänensä kuuluviin näin nopeasti. Videon luvut (chapters):

00:00 – Johdanto: Juhani Ahon synkät tunnelmat 1918

01:22 – Talouden elpyminen: Maatalous ja vientiteollisuuden nousu

02:21 – Irtautuminen Venäjän taloudesta ja Tarton rauha

04:03 – Tiukka säännöstely ja tuloerojen kaventuminen

04:59 – K.J. Ståhlberg ja matka kohti oikeusvaltiota

06:08 – Vuoden 1918 kunnallisvaalit ja paikallinen demokratia

07:35 – Työväenliikkeen paluu ja talonpoikien tasavalta

08:54 – Torpparikysymyksen ratkaisu: Lex Kallio

10:48 – Sosiaaliset reformit: 8 tunnin työpäivä ja tapaturmavakuutus

11:34 – Oppivelvollisuuslaki ja koulutuksen merkitys

11:58 – Valtiontalous ja uusi oikeudenmukainen verotus

12:42 – Uusi yhteiskuntamalli: Liberaali oikeusvaltio

13:56 – Järjestyksenpito: Armeija, poliisi ja suojeluskunnat

15:16 – Valtionyhtiöiden synty (Outokumpu, Kemira)

15:50 – Yhteenveto: Ainutlaatuinen yhteiskunnallinen kompromissi

17:01 – Pohdintaa: Oliko kyseessä tasapeli?

Suomalainen kommunismi 1920-luvulla

https://www.youtube.com/watch?v=MUtLPGeIlSg&t=327s

Oikeistoradikalismin ja Lapuan liikkeen nousun taustalla oli kommunistien toiminta 1920-luvulla. Sisällissodan jälkeen perustettu Suomen kommunistinen puolue (SKP) oli laiton, mutta peiteorganisaatioiden ja maanalaisen työn kautta se saattoi toimia Suomessa. Tämä video kertoo suomalaisesta kommunismista 1920-luvulla ja taustoittaa seuraavaa videota, joka kertoo Lapuan liikkeestä.

Stalinin mies Suomessa - Ville Pessin tarina

https://www.youtube.com/watch?v=8KavpzywHpM

Tässä They Talk Suomen jaksossa perehdymme Ville Pessin elämään ja toimintaan: kommunistiin, maanpetoksesta tuomittuun Neuvostoliiton asiamieheen, joka jatkosodan jälkeen nousi Suomen kommunistisen puolueen pääsihteeriksi ja kansanedustajaksi. Pessi istui vankilassa ja turvasäilössä, kieltäytyi taistelemasta puna-armeijaa vastaan, pysyi uskollisena Stalinille koko elämänsä ajan – ja nousi silti sodan jälkeen vallan ytimeen Suomessa. Miten tämä oli mahdollista? Missä kulkee raja vakaumuksellisuuden, maanpetoksen ja realipolitiikan välillä? Jakso käsittelee mm.:

Ville Pessin taustan ja radikalisoitumisen
SKP:n maanalaista toimintaa ja Moskovan roolia
Turvasäilöä ja tasavallan suojelulakia
Jatkosodan ja välirauhansopimuksen seurauksia
Kommunistien nousua sodanjälkeisessä Suomessa

Pessin suhdetta Staliniin ja Neuvostoliittoon Jakson lähdemateriaalina on käytetty teosta “Vaiettu totuus – Salattuja ja vähemmän tunnettuja tapauksia sotavuosilta” sekä muuta historiallista aineistoa. They Talk Suomi käsittelee Suomen historian vaiettuja, kiistanalaisia ja vaikeita aiheita – dokumentaarisesti ja lähteisiin nojaten.

Mäntsälän kapina 1932 - Kun Lapuanliike nousi hallitusta vastaan

https://www.youtube.com/watch?v=RjgpMYiGk0c&t=99s

Helmikuu 1932. Suomi on veitsenterällä. Aseistautuneet miehet piirittävä Mäntsälän Ohkolan työväentaloa ja vaativat hallituksen eroa. Mistä Mäntsälän kapinassa oli kyse ja kuinka lähellä Suomi todella oli uutta sisällissotaa? Tässä jaksossa sukellamme 1930-luvun alun kuohuun: -Lapuanliikkeen nousu: Miten talouslama ja kommunismin pelko loivat maaperän radikalismille? -Vihtori Kosola ja muilutukset: Mitä tapahtui, kun laki otettiin omiin käsiin? -Mäntsälän tapahtumat: Miksi Ohkolan työväentalolla ammuttiin ja kuka johti kapinaa? -P.E. Svinhufvudin rooli: Miten yksi radiopuhe ratkaisi Suomen kohtalon? Mäntsälän kapina on yksi itsenäisen Suomen historian dramaattisimmista hetkistä. Se oli suora hyökkäys demokratiaa vastaan, mutta samalla se osoitti nuoren tasavallan kyvyn selviytyä kriisistä. Videon luvut (chapters):

00:00 - Mäntsälän kapina alkaa

00:51 - Lapuan liike ja 1930-luvun alun Suomi

02:27 - Lapuan työväentalon tapahtumat 1929

03:52 - Liikkeen tuki ja ideologia

04:30 - Muilutukset ja väkivallan kierre

06:03 - Ståhlbergin kyyditys ja laittomuudet

06:51 - Talonpoikaismarssi ja poliittinen valta

08:06 - Liikkeen radikalisoituminen

08:53 - Ohkolan työväentalon laukaukset

11:16 - Kapinan laajeneminen suojeluskuntatalolle

12:13 - Kapinallisten julistus presidentille

13:14 - Liikekannallepano ja joukkojen kerääminen

15:35 - Valtio vastaa: Suojelulait käyttöön

16:49 - Presidentti Svinhufvudin ensimmäinen vaatimus

18:36 - Kapina-aalto leviää ympäri Suomea

18:59 - Svinhufvudin historiallinen radiopuhe

20:07 - Kapinan hiipuminen ja antautuminen

21:41 - Oikeudenkäynnit ja Lapuan liikkeen loppu

22:31 - Miksi kapina epäonnistui?

23:08 - Loppusanat ja pohdintaa

Kuinka Suomi joutui Talvisotaan

https://www.youtube.com/watch?v=hhPxnK2nI0g&t=249s

30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomen rajan yli tarkoituksenaan vallata maa. Syksyn alussa Saksa ja Neuvosto-Venäjä olivat solmineet Molotov/Ribbentrop nimellä tunnetun hyökkäämättömyyssopimuksen jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa nämä totalitaristiset maat sopivat Itä-Euroopan jakamisesta keskenään. Saksa ja Neuvostoliitto olivat liittolaisia ja Suomi joutui yksin kohtaamaan suurvallan hyökkäysarmeijan. Kuin ihmeenkaupalla Suomi kesti ja sopi rauhan viime hetkellä 105 päivän raskaiden taisteluiden jälkeen. Mutta miten Suomi päätyi puolustamaan maata Venäjän Puna-armeijan hyökkäystä vastaan? Tässä They Talk Suomen jaksossa puhumme siitä kuinka Suomi joutui Talvisotaan.

Yö jolloin päätettiin Talvisodan rauhasta

https://www.youtube.com/watch?v=bRGqK_w60mc&t=180s

Helmikuun lopulla 1940 Neuvostoliitto oli päässyt läpimurtoon Summassa. Rintamatilanne oli vaikea mutta Suomelle oli luvattu sotilaallista apua Ranskan sekä Englannin toimesta. Venäläiset olivat tarjonneet myös raskaita rauhanehtoja ja Suomen hallitus oli kiperässä tilanteessa pohtiessaan mitä tulisi tehdä. Presidentti Kallion johdolla hallitus päätti lähettää ministerivaltuuskunnan Päämajaan hakemaan neuvoa armeijan ylipäälliköltä, marsalkka Mannerheimilta. Tämä johti yöllisiin neuvotteluihin joilla olisi kauaskantoiset seuraukset.

Talvisota | Kun Suomi Taisteli Ylivoimaista vihollista Vastaan

https://www.youtube.com/watch?v=O8SakA1W_hw

Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota. Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä Suomeen ilman sodanjulistusta, ja sota päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään 14. joulukuuta 1939. Talvisodan syttymistä edelsivät neuvottelut, joissa Suomea painostettiin siirtämään itärajaa kauemmaksi Leningradin (nyk. Pietari) suurkaupungista.

Kuinka Suomi joutui Talvisotaan

https://www.youtube.com/watch?v=hhPxnK2nI0g&t=338s

Talvisodan lähtökohdat - Malli Cajander, Suomi-konepistooli ja Neuvostoliiton ylivoima

https://www.youtube.com/watch?v=-oOHz79Mbk8&t=131s

Millaiseen tilanteeseen Suomi oli jouutunut Talvisodan alussa? Tässä jaksossa käymme läpi, millaista varustusta ja aseistusta Suomen armeijalla todella oli, miten syntyi ”malli Cajander” ja miksi Suomi-konepistooli nousi suureksi innovaatioksi. Lisäksi pohdimme, miten Talvisodan kokemukset vaikuttivat suurvaltojen asekehitykseen.

Hankoniemen evakuointi 1940 – Kun Suomi pakotettiin luopumaan Hangosta

https://www.youtube.com/watch?v=ryTywZjwW08

Talvisota päättyi 13. maaliskuuta 1940 Moskovan rauha -sopimukseen, joka pakotti Suomen luovuttamaan merkittäviä alueita Neuvostoliitolle. Yksi kipeimmistä menetyksistä oli Hankoniemi, joka vuokrattiin Neuvostoliiton sotilastukikohdaksi. Suomalaisille annettiin vain 10 päivää aikaa evakuoida koko alue. Tässä They Talk Suomen jaksossa käymme läpi:

Hankoniemen evakuoinnin dramaattiset vaiheet
Miten tuhannet ihmiset joutuivat jättämään kotinsa kiireessä
Russarön rannikkotykistön pelastusoperaation
Miten Neuvostoliiton tukikohta Hangossa uhkasi Suomen itsenäisyyttä
Evakuointi oli yksi Suomen historian kiireisimmistä ja haastavimmista operaatioista – sekä sotilaallisesti että inhimillisesti.

Videon luvut (Chapters): 00:00 Johdanto: Talvisodan raskas päätös

01:30 Moskovan rauhansopimus ja Hangon luovutusvaatimus

03:15 10 vuorokautta aikaa: Evakuointikäsky alkaa

05:00 Siviiliväestön lähtö ja koti-ikävä

07:12 Karjan ja irtaimiston pelastaminen

09:30 Sotilaallinen tyhjennys ja linnoitteiden kohtalo

11:45 Viimeiset hetket: Raja sulkeutuu Hankoniemellä

13:20 Elämää vuokra-alueen varjossa

15:10 Yhteenveto: Hangon merkitys Suomen historialle 15:55 Loppusanat ja seuraava jakso

Hitler in Color (4K WW2 -dokumentti)

https://www.youtube.com/watch?v=elDzoxjc9XQ&t=271s

Dokumentti, jossa käytetään vain alkuperäistä värimateriaalia, kartoittaa 12 vuotta Adolf Hitlerin valtaannoususta Berliinin kukistumiseen vuonna 1945. Silminnäkijöiden materiaalilla täydennettynä se seuraa Saksan dramaattista muuttumista natsivaltioksi, tutkii Hitlerin suhdetta rakastajansa Eva Brauniin ja toistaa keskeisiä tapahtumia, mukaan lukien natsien mielenosoitukset, Puolan hyökkäys, Hitlerin tapaaminen Lloyd Georgen kanssa, Buchenwaldin keskitysleirin kauhut, Varsovan juutalaisgetto, Britannian taistelu ja Berliinin kaatuminen.

The Finnish SS Division: The Actual Story

https://www.youtube.com/watch?v=C4QozJ3-AHM

The story of the Finnish Waffen SS is one of the most debated and misunderstood chapters of the Second World War. Between 1941 and 1943, over a thousand Finnish volunteers served in the Waffen SS on the Eastern Front, fighting alongside Nazi Germany against the Soviet Union. But what really happened during their time in the SS? Were they simply soldiers fighting a common enemy, or were they part of something far darker? This documentary breaks down the full story of the Finnish SS. From the political situation in Finland after the Winter War, to the creation of the Finnish Volunteer Battalion of the Waffen SS, and their combat experience on the Eastern Front. It also explores the ongoing historical debate around war crimes, ideology, and what these men actually knew or took part in. Using historical records, firsthand accounts, and modern research, this video looks beyond the myths and examines the reality of Finnish soldiers in the Waffen SS during WW2.