Välirauhan aika

Tasavallan presidentti Risto Ryti ja sotamarsalkka Carl Gustav Mannerheim, aikansa tärkeimmät päättäjät.

SNS-seura perustetaan

Toukokuun 22. päivänä 1940 pidettiin Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran perustava kokous.

Kaleva ammuttiin

Neuvostoliittolaiset hävittjäkoneet ampuivat Suomenlahdella alas matkustajakone Kalevan ja lähellä ollut sukellusvene kaappasi sen postin. Tapaus jäi ikuiseksi mysteeriksi, mutta Kalevassa uskottiin olleen lastina salaista ja siten tulenarkaa postia.

Saksalaisille kauttakulkulupa

Suomi ja Saksa solmivat heinäkuussa 1940 kauttakulkusopimuksen, jolla saksalaiset sotilaat saivat oikeuden kulkea lomamatkoillaan Pohjois-Norjasta Suomen kautta kotimaahansa. Sopimus oli niin salainen, että kun ensimmäiset saksalaiset nousivat maihin Vaasassa, eivät kaikki hallituksen jäsenet tienneet vielä asiasta. Kauttakulkuoikeuden myöntämisestä saksalaisille perusteltiin sillä, että Neuvostoliitolle oli myönnetty samanlainen oikeus kulkea Suomen alueen kautta Hangon tukikohtaan.

Suomi-Ruotsi-Saksa-maaottelu Helsingissä

Syyskuun 7.8. päivinä 1940 järjestettiin Helsingin olympiastadionilla yleisurheilumaaottelu Suomen, Ruotsin ja Saksan joukkueiden kesken. Alun perin maaottelu piti käydä vain Suomen ja Ruotsin välisenä, mutta viime tingassa Saksa ilmoittautui mukaan.

Saksan mukaantulo viestitti ensimmäisiä merkkejä Suomen lähentymisestä Saksaan, sillä olihan Saksa sotaakäyvä maa. Itse maaottelussa Ruotsi voitti Suomen pistein 111-103 ja Saksan 113-101. Suomi hävisi Saksalle luvuin 102-112. Stadiolla oli maaottelua seuraamassa kahtena 92122 katsojaa.

Jääkäreitä Saksaan

Suomen ja Saksan suhteiden lämpenemisen seurauksena tehtiin elokuussa 1940 ensimmäinen ehdotus jääkäreiden perinnettä vaalivan vapaaehtoisen suomalaispataljoonan lähettämisestä Saksaan. Asiaa ryhdyttiin valmitelemaan yksityisissä piireissä.

Maaliskuun12 päivänä 1941 Suomen hallitus suostui hankkeeseen, joka toteutettiin suomalaisia vapaaehtoisia nuoria miehiä värväämällä vuoden 1941 aikana. Kaiken kaikkiaan suomalaisessa SS-pataljoonassa taisteli noin 1400 miestä, joita kaatui tai katosi 269. Tunnettu suomalainen SS-mies oli Niilo Lauttamus, joka kirjotti sotien jälkeen suomalaisten vaiheista Saksassa useita romaaneja.

Ryti Kallion seuraajaksi

Suomen tasavallan presidentti Kyösti Kallion tuuertui maahan ja kuoli joulukuun 19 päivänä 1940 dramaattisesti Helsingin rautatieasemalla. Kallio oli pari viikkoa aiemmin ilmoittanut luopuvansa tasavallan presidentin tehtävistä. Suomen eduskunta valitsi pääministeri Risto Rytin Kallion seuraajaksi tasavalla presidentin tehtävään.

Taistelun suomeksi

Maaliskuun 1. päivänä 1941 ilmestynyt Hetlerin Taisteluni-teoksen suomennos oli varsin näyttävästi esillä suomalaisissa tiedotusvälineissä. Taistelun eli ”Main Kampf” on Hitlerin pääteos, jonka hän kirjoitti 1920-luvulla olessaan vangittuna Baijerissa.

Suomi marssi Ruotsin nurin

Toukokuun 4. päivänä 1941 järjestetty Suomen ja Ruotsin välinen maaottelumarssi päättyi Suomen murskavoittoon. Suomessa marssin suorittaneita oli 1,3 miljoonaa ja Ruotsissa 1,1 miljoonaa. Jokaisesta naisten ja lasten marssimasta 10 km:n ja miesten marssimasta 15 km:n matkasta annettiin maaottelussa yksi piste.

Lähdeaineisto Suomi sodassa ISBN 951-97093-3-9