sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Kesäkuun 25. päivä 1941

Virallinen uutinen kesäkuun 25. päivän 1941 tapahtumista: Neuvostoliiton ilmavoimat suorittivat eilen useita törkeitä pommitus- ja tiedustelulentoja Suomen alueelle. Lukuisat kaupungit joutuivat pommitusten kohteeksi. Tällöin lukuisat ihmiset saivat surmansa, useat haavoittuivat ja eräitä tulipaloja syttyi. Neuvostovenäläiset kohdistivat eilen tykistötulen Hangon seudun länsipuolelle. Kohteina olivat Morgonlander, Porsö, Maltskär, Storholm, Karnsholm ja Prestö. Suomen aluelleel klo 18.00 mennessä tunkeutuneista venäläisistä lentokoneista ampuivat hävittäjämme alas 21 pommituskonetta sekä it-joukkomme kaksi konetta, joten yhteensä pudotettiin 23 konetta.

Lutnantti Nieminen kesäkuun 25. päivän ilmataisteluista: Tukikohtamme oli saanut hälytyksen 15 vihollisen Martin-pommikoneen liikkumisesta läheisyydessämme. Jonkin ajan kuluttua havaitsin pilvikaton alla vihollislaivueen ja annoin merkin hyökkäyksen aloittamiseksi. Iskimme mahdollisimman nopeasti, ja vihollinen tulikin yllätetyksi. Minä ja vääpeli Porvari hyökkäsimme vihollisen muodostelman oikean siiven kimppuun, nopeat sarjat tekivät heti alkajaiksiksi selvää kahdesta viholliskoneesta, Savuviivaa jättäen ne painuivat syvyyteen. Kolmetoista oli jäljellä, Nyt käytiin hyvän alkuvauhdin kannustamina entistä kiivaammin niiden kimppuun. Itse ammuin vielä toisenkin koneen oikealta sivustalta vääpeli Porvarin siirtyessä vasemmalle töitään jatkamaan. Jälleen piirtyi savuviiva yhden ryssän vanaveteen ja 12 vihollista oli vielä jäljellä. Mutta emmehän me kahden hyökkääjinä olleet. Myös toverimme olivat täydessä työssä. Vänrikki Kokkonen ja kersantti Pöysti olivat hekin ahkeroineet, heidän käsialaansa olivat ne savuviivat, jotka jälleen nähtiin taivaan sineen piirtyvän. Nyt olikin iivana huomannut vaikean asemansa ja sen jäljellä olevat koneet liikehtivät vilkkaasti saadakseen suomalaiset kannoiltaan.

Kenraalimajuri Tuompon päiväkirja: Pommituksia ympäri maata, Helsingissä on hälytyksiä tuhkatiheään. Utissa on ammuttu alas kuusi venäläistä konetta, Helsingissä ainakin yksi. Päämaja siirtyy tänään Mikkeliin …. Presidentti piti tänä iltana hyvän puheen.

Alikersantti Yrjö Peltosen ( 7.Divisioona) päiväkirja: Vihollisen koneita lensi pommittamassa. Mieliala on reipas, vaikka ei ole tietoa, milloin käydään käsiksi viholliseen.

TK-mies Pekka Kyytinen teoksessa Ratkaisun vuodet: Juhannuksen aatonaamuna, kesän ollessa kauneimmillaan, tuli sitten se, mitä oli aavistettu: Neuvosto-Venäjä hyökkäsi jälleen pienen Suomen kimppuun. Uusi sota oli alkanut. Mutta nyt olivat olosuhteet ja edellytykset kokonaan toiset kuin talvisodan alkaessa... Nyt meillä oli aseita ja materiaalia. Me emme tahtoneet sotaa, mutta vielä vähemmän me tahdooimme alistua vihollisen ikeen alle. Siispä meidän oli taisteltava.

Petroskoin radio: Suomen fasistinen valtaporvaristo, joka on kansalle uskotellut, ettei se halua muuta kuin Suomen itsenäisyyden ja rauhan säilymistä, on nyt paljastanut todellisen karvansa. Se on alitanut Suomenmaan Hitlerin fasistisen sortovallan alaiseksi ja lähtenyt uuteen, epätoivoiseen sotaseikkailuun Neuvostoliittoa vastaan. Presidentin tuolille on istutettu pankkihuijari Risto Ryti, pitkäaikainen Hitlerin salainen asiamies Suomessa, joka radiopuheessaan valheellisesti ilmoitti Neuvostoliiton aloittaneen sodan Suomea vastaan. Surkeasti ovat nyt Suomen rahavaltaisen hallituksen asiat, kun sen täytyy turvautua noin kömpelöön valheeseen.

Väinö Voionmaa, rauhanopposition edustajan päiväkirja: Meidän ryhmässämme vallitsi alakuloinen henki. Useammalla taholla valitettiin, etteivät pojat tiedä, mitä varten he sotivat. Aiemme upseerit sanoivat miehistölle, että nyt lähdetään siirtämään Moskovan rauhan rajojoa vähän kauemmaksikin kuin entiset rajat ovat olleet... Tämä päivä on selvittänyt paljon asioita. Venäjä on syypää. Suomella ei ole mitään syytä sotaan: koskaan ei ole sanallakaan maininnut sitä, että saksalaisten sotaleiri Suomessa antaisi Venäjälle aihetta moittia maamme tapaa pitää lupauksiaan. Venäläiset ovat julistaneet meille sodan … että se on provosoitu, siitä ei kukaan hiisku sanallakaan.

TK-mies T.I. Erosen kuvaus ensimmäisesta partiosta rajan yli: Partio lähtee jalkaisin, etenee kapeata kangaspolkua rajalle. Hakattu linja rajapaaluineen on se viiva kartala, joka valtakunnanrajana on erottanut katkeran sodan päätyttyä Karjalan kansan, tämänkin kyläpahasen asukkaat kotikunniltaan. Metsän keskellä avautuu yksinäinen aukeana entisine peltoineen, taloineen, pihoineen. Pienikokoinen punainen talo on jäänyt juuri Suomen puolelle, kaksi mökkiä harmaine, hylättyine taloineen ryssän puolelle. Autio tuntu huokuu koskemattomista pelloista, avoimista ovist, rikotuista aidoista. Vihollinen on viimeksi vieraillut asumuksissa. Partio painuu metsään. Vaikka se onkin samanlainen kummallakin puolella rajaa, tuo tietoisuus vihollisen pesiytymisestä saman talon maille kiihottavan vaikutuksen jäseniin.

Tasavallan presdientti Risto Ryti puhuu Yleisradiossa 26.6.1941: Häikäilemättömästi on Neuvostoliitto eri tilainteita käyttänyt hyväkseen ja näin meidänkin maamme joutui suursodan riehuessa muilla rintamilla yksinään taistelemaan Neuvostoliiton ylivoimaa vastaan. Me emme vihaa Neuvostoliiton paljon kärsineitä ja aina sorron alaisena eläneitä kansoja, mutta kaiken tapahtuneen jälkeen tuskin kukaan meistä odottaa, että me pukeutuisimme surupukuun sen johdosta, että herra Molotov ja hänen kanssaan Neuvostoliiton politiikasta vastuulliset piirit nyt ovat joutuneet oman shakaalipolitikansa uhreiksi.... Kansalaiset! Vuosisadat ovat osoittaneet, että paikalla, jonka kohtallo on kansallemme antanut, ei pysyväistä rahaa ole voitu saavuttaa. Idän paine on aina ollut meitä vastassa. Tämän paineen helpottamiseksi, ikuisin uhkan hävittämiseksi tulevien sukupolvien onnellisen ja rauhallisen elämän turvaamiseksi me nyt käymme taisteluun ja meillä on tällä kertaa ehkä paremmat mahdollisuudet onnistumiseen kuin kenties milloinkaan ennen. Kohtalon Herra, jonka käsissä kansamme elämä on, johdattakoon meitä ja vieköön taistelumme lopulliseen voittoon.


Lähdeaineisto: Suomi sodassa talvi- ja jatkosodan tärkeät päivät ISBN 951-9078-94-0

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti