Suomen hallitsijat 1918-2026

 

Suomen hallitsijat 1918-2026

Valtionhoitajat (1918–1919)

Pehr Evind Svinhufvud (1918): Suomen itsenäisyyssenaatin puheenjohtaja ("Ukkopekka"), joka luotsasi maata heti sisällissodan jälkeen. Hän kannatti vahvasti saksalaismielistä kuningaskuntahanketta suojaksi Venäjää vastaan.

Carl Gustaf Emil Mannerheim (1918–1919): Nousi valtionhoitajaksi Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan. Hän suuntasi Suomen ulkopolitiikan Länsi-Euroopan voittajavaltioiden puoleen ja vahvisti tasavaltaisen hallitusmuodon heinäkuussa 1919.

---

Tasavallan presidentit (1919–)

Kaarlo Juho Ståhlberg (1919–1925): Suomen ensimmäinen presidentti ja lakimies, jota pidetään Suomen hallitusmuodon isänä. Hän vakautti nuoren tasavallan ja teki työtä sisällissodan repimän kansan eheyttämiseksi Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä – Wikipedia.

Lauri Kristian Relander (1925–1931): Sai lempinimen "Reissu-Lassi", sillä hän loi Suomelle tärkeitä kansainvälisiä suhteita tekemällä maamme ensimmäiset viralliset valtiovierailut naapurimaihin.

Pehr Evind Svinhufvud (1931–1937): Palasi valtionpäämieheksi presidenttinä. Hänen kautensa muistetaan oikeistoradikaalin Lapuan liikkeen levottomuuksista, jotka hän rauhoitti kuuluisalla Mäntsälän kapinan radiopuheellaan vuonna 1932.

Kyösti Kallio (1937–1940): Sovinnon ja maaseudun puolestapuhuja, jonka kaudelle osui talvisota. Kallio allekirjoitti raskaat rauhanehdot ja menehtyi sydänkohtaukseen Helsingin rautatieasemalla juhlallisissa jääväisissään joulukuussa 1940.

Risto Ryti (1940–1944): Johti maata raskaiden jatkosodan vuosien ajan. Hän otti henkilökohtaisesti vastuun poliittisesti vaikeasta Ryti–Ribbentrop-sopimuksesta Saksan kanssa varmistaakseen Suomelle elintärkeän sotilasavun kesällä 1944.

Carl Gustaf Emil Mannerheim (1944–1946): Eduskunta valitsi marsalkka Mannerheimin poikkeuslailla presidentiksi irrottamaan Suomen sodasta. Hän solmi Moskovan välirauhan ja luotsasi maan vaikean siirtymävaiheen yli ennen eronpyyntöään terveyssyistä.

Juho Kusti Paasikivi (1946–1956): Suomen sodanjälkeisen ulkopolitiikan linjan (Paasikiven–Kekkosen linja) luoja. Hänen päätehtävänsä oli luottamuksellisten suhteiden rakentaminen Neuvostoliittoon, ja hänen kaudellaan allekirjoitettiin YYA-sopimus vuonna 1948.

Urho Kekkonen (1956–1982): Suomen pitkäaikaisin presidentti (yli 25 vuotta vallassa). Kekkonen vahvisti presidenttijohtoista valtaa, korosti Suomen puolueettomuuspolitikkaa ja toimi idän ja lännen sillanrakentajana, huipentumana ETYK-konferenssi Helsingissä 1975.

Mauno Koivisto (1982–1994): "Manu" siirsi Suomen takaisin parlamentaarisempaan suuntaan ja kavensi presidentin valtaoikeuksia. Hänen kaudellaan Neuvostoliitto romuttui, ja Koivisto luotsasi Suomen kohti Euroopan unionin jäsenyyttä.

Martti Ahtisaari (1994–2000): Ensimmäinen suoralla kansanvaalilla valittu presidentti. Hän oli vahva Suomen EU-jäsenyyden tukija ja kansainvälinen rauhanvälittäjä, jolle myönnettiin myöhemmin työstään Nobelin rauhanpalkinto.

Tarja Halonen (2000–2012): Suomen ensimmäinen naispresidentti. Halonen korosti kausillaan vahvasti ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä globalisaation hallintaa.

Sauli Niinistö (2012–2024): Kautta leimasivat kansainväliset kriisit, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Niinistön kauden historialliseksi huipentumaksi muodostui Suomen ulkopoliittisen linjan muutos ja liittyminen puolustusliitto Natoon keväällä 2023.

Alexander Stubb (2024–): Suomen ensimmäinen puhtaasti "Nato-ajan" presidentti, joka aloitti virassaan maaliskuussa 2024 ”Minä Alexander Stubb, jonka Suomen kansa on valinnut...” – näin uusi presidentti nousee valtaan | Politiikka | Yle. Hänen kautensa alkua ovat leimanneet tiivis osallistuminen Naton yhteiseen puolustukseen, länsiliittouman vahvistaminen sekä Suomen itärajan turvallisuuskysymykset muuttuneessa maailmantilanteessa Presidentti Stubb tapasi eduskunnan puolustusvaliokunnan.