Suomen vanhempi historia: Äärioikeiston nousu

Kurun haaksirikon pelastustöitä

Suomen sisäpolitiikan 1920-luvun alussa alkanut oikeistolaistuminen huiepntui vuosikymmenen lopulla äärioiekiston kansannousuksi. Parlamentarismiin tympääntyneet äärioikeistolaiset vaativat kommunismin kitkemistä maasta.

Itsenäisen Suomen puolesta taistellut valkoisten ydinjoukko on seurannut koko 1920-luvun ajan ärtyneenä maan sisöpoliittisen tilanteen kehittymistä. Se tuntee voittaneensa sodan, mutta hävinneensä rauhan, kun kansan eheytymiseen tähtäävä politiikka on sallinut vasemmiston koota rauhassa voimiaan. Kommunistien toiminta laajoine lakkoiluineen ja mielenosoituksineen tuntuu vain jatkuvan, vaikka liikkeen johto istuukin kaltereiden takana. Äärioikeistolaiset päättävät, että nyt on lopultakin turvauduttava vapaussodan tulokset ja pistettävä kansa jälleen ruotuun. Nousu alkaa Lapualla, jossa maakunnan miehet keskeyttävät Vihtori Kosolan johdolla 23. marraskuuta kommunistisen nuorisoliiton kokouksen ja repivät osanottajien punaiset paidat. Joulukuun 1. päivänä Lapualla pidetään suuri kokous, jossa valtiovallalta vaaditaan ankaria toimia kommunistien nujertamiseksi.

Suomen teollisuus kehittyy suotuisasti 1920- ja 1930-luvulla. Vaikka maa- ja metsätalous pysyy ylivoimaisesti tärkeimpänä työllistäjänä, teollisuuden osuus maan bruttokansantuotteesta kasvaa nopeasti. Vuonna 1938 teollisuuden ja rakennustoiminnan osuus bruttokansanstuotteesta on 30 %, kun alkutuotannon osuus on 36 %. Teollisuuden tuotannon kasvun taustalla on kotimaisen energian, sähkön, saannin yleistyminen. Teollisuuden tarpeisiin valjastetaan useita suurehkoja koskia ja 1920-luvun alussa, jolloin aloitetaan myös työt maan tärkeimmän turistinähtävyyden, Imatrankosken partaalla. Vuoksen vanha uoma padotaan ja sen itäpuolelle rakennetaan koneasema n. 0.5 km:n pituista ja i5 metriä levyistä yläkanavaa pitkin. Koneasemalta vedet virtaavat alakanavan kautta takaisin Vuokseen. Ensimmäisenä valmistuneen Viipurin voimansiirtojohdona välityksellä voimalaitoksen tuottamaa sähköä päästään syöttämään yleiseen kulutukseen helmikuussa 1924, ja itse voimala aloittaa toimintansa 25. toukokuuta.

Näsijärvellä Tampereen edustalla tapahtuu 7. syyskuuta pahin Suomen sisävesillä koettu onnettomuus, kun matkustajia täynnä oleva höyrylaiva Kuru kaatuu ankarassa myrskyssä. Laiva kallistuu nopeasti vasemmalle kyljelleen, vaappuu hetken paikallaan, pyörähtää muutaman kerran ympäri ja uppoaa 18 metrin syvyyteen. Huomattava osa matkustajista onnistuu pelastautumaan, mutta 138 ihmistä vaipuu Näsijärven aaltoihin.

Vihtori Kosola

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vihtori_Kosola

Lapuan liike

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapuan_liike