keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Suurta olla pieni kansa


Ester Toivonen valittiin Miss Euroopaksi vuonna 1934 ja Miss Suomeksi 1933

Ryti maksoi Amerikasta saadun elintarvikelainan koron ja kuoletuserän, vaikka Suomele oli niin kuin muillekin valtioile myönnetty moratorio, pidennetty maksuaika. Tuon maksun määräaikainen tilittäminen oli sensaatio. Amerikkalaiset olivat ihmeissään ja kovasti ilahtuneita. Suomi oli ainoa maa, joka maksoi velkansa. Se toi Suomelle goodwilliä kovasti. Sisähalleissa juoksemalla sitä oli hankkinut rutkasti myös Paavo Nurmi, juoksuratojen sensaatio. Sibeliuksen musiikki tuli myös tavattoman suosituksi Yhdysvalloissa. Suosituimpien säveltäjien listalla hän oli ensimmäisenä. Sörkän poika Gunnar Bärlund oli ammattinyrkkeilun raskaan sarjan listalla yhdessä vaiheessa kolmantena. Vain yksi voitto vielä ja hän olisi päässyt ottelemaan maailmanmestaruudesta. Tuota voittoa ei tullut.

Aina helpommaksi kävi velanmaksu, kun maan talous elpyi. Vuonna 1934 valtion tulot olivat neljänneksen korkeammat kuin edellisenä vuonna. Kun työttömiä oli maaliskuussa 1933 ollut 90 489, oli heitä 1934 syyskuussa 31 000. Vuoden 1935 lopussa luku oli 17 718.

Kivimäki kirjoitti muistelmissaan saaneensa tietää, että Komintern oli vuodenvaihteessa 1935-36 antanut maan alla toimiville kommunistipuolueille ja -järjestöille määräyksen soluttautua laillisiin järjestöihin ja puolueisiin ja muodostaa niiden kanssa kansanrintaman, joka asennoituisi kansaivälisesti. Saadakseen selville, olisi se onnistunut Suomessa, Kivimäki antoi Etsivän Keskuspoliitin tehtäväksi tutkia asiaa. Se kirjoitti kaksi muistiota. Niissä luetteloitiin toiminnan kohteena olleita järjestöjä ja niihin kuuluvia henkilöitä, joista monet olivat yleisesti tunnettuja. Muistiossa oli myös ministeri Jutilan nimi. Hän pyysi Kivimäeltä selitystä ja kun sitä ei saanut, erosi hallituksesta. Muistioiden sisältö oli vuotanut julkisuuteen. Hallitukselle esitettiin epäluottamuslausetta Jutilan eroamispäivänä 29.9.1936. Kysymys oli Venäjän vallan aikaisten valtio- ja maanpetosrikosten rangaistusten muuttamisesta. Hallitus piti sitä välttämättömänä ja teki siitä luottamuskysymyksen. Eduskunta hylkäsi lakiesityksen 94-93. Kivimäen mielestä otti oppositio kiinnin arvettoman lehmän sarvista, kun se tarttui tuohon kuolemanrangaistuspykälään. Vanhassa voimaan jääneessä laissa tsaarinvallan päiviltä mainittiin nimittäin kuolemanrangaistus maanpetoksesta sodan aikana. Valkoisten voittajien dilemma oli 1918 ollut se, että punaisia tuomittiin kuolemaan maanpetoksesta siksi, että he olivat Venäjän ja Suomen välisessä sodassa menneet vihollisen puolelle, venäläiset sotilaat ammuttiin taas siksi, että he olivat ulkomaalaisina osallistuneet kapinaan maan laillista hallitusta vastaan. Venäläisiä olisi pitänyt kohdella sotavankeina, jos Venäjän ja Suomen välillä olisi käyty sota.

Hallitus kaatui, kun kaksi edistyspuoleen kansanedustajaa, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Cajander ja Mandi Hannula, menivät äänestyksen ajaksi eduskunnan kahvilaan. Kivimäen hallitus erosi 7.10.1936.Seurasi Kallion hallitus. Kun Kallio oli valittu presidentiksi syntyi punamultahallitus, jonka pääministeriksi tuli Cajander. Suomen sosiaalidemokraattinen puolue ja maalaisliitto ottiavt vastakseen maan asioista. Se oli kansanrintamahallitus, vaikkei siinä kommunisteja ollut. Oli kuitenkin keskustan ja vasemmiston liitto.


Lähdeaineisto Veijo Meri Suurta olla pieni kansa ISBN 951-1-14397-2

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti