Saksan apu kesällä 1944

Presidentti Risto Ryti

Allekirjoittaessaan kesäkuun 26. päivän illalla niin sanotun Ribbentrop-sopimuksen nimenllä tunnetun kirjeen presidentti Ryti otti tietoisesti henkilökohtaisen riskin. Traagista Rytin uhrauksessa oli, että ainakin pintapuolinen todistelu voi osoittaa sen olleen vähemmän merkittävän kuin yleisesti kuvitellaan. Varsin usein Ribbentrop-sopimuksen hyödyllisyyttä perusteellaan väitteellä, että sopimuksen johdosta Saksasta saadulla sotamateriaalilla olisi ollut merkittävä osuus vastarintamme lujittamiseen ja kesän 1944 torjuntavoittoomme. Tarkempi silämys osoittaa kuitenkin, ettei tämä väite pidä paikkansa.

Saksalaisavusta sinänä oli kyllä suurta hyötyä suomalaisille, mutta asian ydin onkin siinä, että avun se osa, jonka voidaan varmasti väittää auttaneen suomalaisia, saatiin ilman Ribbentrop-sopimustakin. Tämä on osoitettavissa helposti numerotiedoin, joita perusteellisemmin on selvitellyt Osmo Kolehmainen vuonna 1976 julkaistussa tutkimuksessa.

Parhaiten asia tulee esille panssarintorjunta-aseiden kohdalla, joiden merkityksestä jokainen kesän 1944 rivimies osaisi kertoa. Olihan panssarintorjunta aivan alakynnessä venäläisten suurhyökkäyksen alkaessa. Sen sijaan kun neuvostojoukot pysäytettiin muutamaa viikkoa myöhemmin VKT-asemassa ja Laatokan pohjoispuolella, suomalaisilla oli selvä yliote vihollisen panssarivauhuihin. Tämä taasa aiheutui suurelta osin siitä, että Saksasta tuodut panssarinyrkit ja -kauhut pystyivät lyhyestä kantamastaan huolimatta läpäisemään kaikki vastustajan panssarivaunut.

Suomalaisilla ol ratkaisutaisteluiden aikana käytössään 864 panssarikauhua ja 12012 panssarinyrkkiä, siis varsin huomattava määrä näitä tehokkaita aseita. Yksikään niistä ei kuitenkaan ollut tullut maahamme Ribbentrop-sopimuksen perusteella, sillä ne oliva saapuneet jo ennen sopimuksen allekirjoittamista. Jonkin verran aseita oli saatu jo keväällä 1944, mutta pääosan saksalaiset olivat luovuttaneet havaitessaan suomalaisten joutuneen todelliseen hätään kesäkuun 10. päivän jälkeen. Ei Rytin tekemä sopimuskaan silti aivan hyödytön ollut: Sen perusteella tuli 13 800 panssarinyrkkiä ja 940 panssarikauhua. Ne saapuivat kuitenkin vasta heinäkuun 19. päivän jälkeen, joten ratkaiseviin torjuntataisteluihin ne eivät ennättäneet vaikuttaa.

Jotakin materiaalia, jonka suomalaiset saivat Ribbentrop-sopimuksen perusteella, ehti sentään todennäköisesti suurtaisteluihin mukaan. Näin oli laita esimerkiksi niiden 40 panssaritorjuntatykin, 15 rynnäkkötykin, 150 000 käsikranaatin ja sen suuren ampumatarvikemäärän, jotka saapuivat satamiimme kesä- ja heinäkuun vaihteessa. 43 panssaritykkiä, 15 rynnäkkötykkiä, 128 kenttätykkiä, 136 ilmatorjuntatykkiä sekä satoja tuhansia ammuksi tuli perille kuitenkin vasta heinäkuun 19. päivän jälkeen.

Aseiden lisäksi suomalaiset olivat toivoneet tuntuvaa apua taistelujoukkojen muodossa. Normandian maihinnousurintamalla ja Valko-Venäjän suurissa vaikeuksissa olleet saksalaiset kykenivät täyttämään kuitenkin vain osan toiveista. Karjalan Kannakselle saapuivat 122. Divisioona, 303. Rynnäkkötykkiprikaati ja noin 70 konettä käsittänyt lento-osasto Kuhmay. Näistä erityisesti Kuhlmay syöksypommittajat kunnostautuivat Talin-Ihantalan taisteluissa, noin 40 prosenttia suomalais-saksalaisten ilmavoimien pudottamista pommeista oli Kuhlmayn osaston pommeja. Saksalaisjoukoista kuitenkin vain 122. Divisioona tuli Suomeen Ribbentrop-sopimuksen perusteella. Kuhlmayn osasto ja rynnäkkötykkiprikaati saipuivat jo ennen kuin sopimus oli tehty.

Suomalaisten taistelumoraaliin Ribbentrop-sopimuksen suoma apu sentaan vaikutti. Kaikista edellä mainituista seikoista huolimatta Ryti ei kuitenkaan pistänyt turhaan nimeään paljon parjattuun sopimukseen. Suomella oli juhannuksen maissa 1944 vain kaksi vaihtoehtoa. Toinen vaihtoehto oli suostua venäläisten vaatimaan antautumiseen, jonka seurauksean olisi ollut maan miehitys. Toinen vaihtoehto oli osoittaa vastustajalle, että Suomi sitoutuisi ennemmin vaikka Saksankin kuin jättäyisi kokonaan toisen osapuolen armoille, Ribbnetrop-sopimus ja sitkistynyt vastarinta kaikilla rintamilla osoittivat talvisodan tavoin, miten suomalaiset reagoivat epätoivoisiin tilanteisiin.

Lähdeaineisto Suomi sodassa ISBN 951-9078-94-0