Kansallinen herääminen – Mistä suomalaisuus alkoi?

 

Kansallinen herääminen – Mistä suomalaisuus alkoi? (uudelleenjulkaisu)

https://www.youtube.com/watch?v=Z5BaUtwKAYA

"Kansallinen herääminen – Mistä suomalaisuus alkoi?" -video kuvaa kattavasti suomalaisen kansallisidentiteetin syntyä 1800-luvulla, joka johti lopulta Suomen itsenäistymiseen vuonna 1917. Video erittelee suomalaisuuden rakentumisen taustoja sääty-yhteiskunnan arjesta aina Venäjän sortokausien herättämään aktiiviseen vastarintaan (1:11).

Alta löydät videon keskeisimmät teemat ja analyysin sen sisällöstä:

1. Lähtötilanne: Hajonnut ja ruotsinkielinen Suomi

• Paikallisidentiteetti kansallistunteen sijaan: 1800-luvun alussa suomalaisilla ei ollut yhteistä kansallista identiteettiä (0:38). Ihmiset kokivat kuuluvansa omaan kyläänsä tai kaupunkiinsa, ja esimerkiksi itä- ja länsisuomalaiset mielsivät itsensä hyvinkin erilaisiksi (0:49).

• Sääty- ja kielikuilu: Yhteiskunta oli jakautunut säätyihin, jotka elivät erillistä elämäänsä (1:11). Sivistyneistö ja virkamiehet puhuivat ruotsia, kun taas tavallinen kansa ja maaseudun köyhät puhuivat suomea (1:34). Koska kaikki koulutus ja virka-asiat hoituivat ruotsiksi, suomenkielisten oli vaikea sivistää itseään (1:45).

2. Euroopan virrat ja Kansallisromantiikka

• Nationalismin aate: 1800-luvulla Euroopassa levisi aate, jonka mukaan saman kielen, historian ja uskonnon jakavilla ihmisillä kuuluu olla oma valtio (2:27). Tämä herätti verisiä kapinoita esimerkiksi Puolassa (3:01).

• Kulttuurinen herääminen väkivallan sijaan: Suomessa nationalismi alkoi rauhanomaisena kansallisromantiikkana (4:02). Ruotsinkielinen älymystö ja opiskelijat (kuten vuonna 1830 perustettu Lauantaiseura) alkoivat tutkia ja ihailla suomenkielistä kansanperinnettä osoittaakseen, että suomalaisilla on oma uniikki kulttuurinsa (3:46).

• Venäjän alkutuki: Venäjän keisarikunta suhtautui suomalaiseen kansallisromantiikkaan aluksi myönteisesti, sillä se etäännytti suomalaisia entisestä emämaasta Ruotsista (4:50).

3. Suomalaisuuden hengenluojat ja suurteokset

Videon mukaan suomalaisuuden perustaa muurasivat erityisesti kolme suurmieheä (6:24):

• Elias Lönnrot: Kokosi Kalevalan, joka todisti suomalaisilla olevan yhteinen historia ja rikas kieli, jolla pystyi luomaan korkeakirjallisuutta (7:39).

• Johan Ludvig Runeberg: Kirjoitti teoksia kuten Saarijärven Paavo ja Vänrikki Stoolin tarinat (6:35). Hänen luomansa hahmot (kuten Paavo ja Sven Duva) loivat ihanteen sitkeästä, uhrautuvasta ja isänmaallisesta suomalaisesta (6:55). Maamme-runosta tuli myöhemmin Suomen kansallislaulu (7:29).

• Johan Wilhelm Snellman: Vaikutti poliittisella tasolla ja johti fennomaneja, jotka vaativat suomen kieltä viralliseksi kieleksi ja kaikille avointa koulutusta (8:02). Hänen ansiostaan vuonna 1863 annettiin kieliasetus suomen kielen aseman parantamiseksi (8:24).

4. Kirjallisuuden ja yhteiskunnan murros

• Suomenkielinen kulttuuri puhkeaa kukkaan: Vuonna 1870 julkaistiin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, joka oli ensimmäinen suomenkielinen romaani (9:47). Vuonna 1872 aukesi Kansallisteatteri ja Minna Canth nousi ensimmäiseksi merkittäväksi naiskirjailijaksi (10:19).

• Kansalaisyhteiskunnan synty: Teollistumisen ja väestönkasvun myötä Suomi muuttui sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskunnaksi, jossa perustettiin puolueita ja yhdistyksiä (11:06). Samalla kuitenkin varallisuuserot rikkaiden ja köyhien välillä kasvoivat (11:20).

• Topeliuksen Maammekirja: Suomenkielisissä kouluissa käytetty äärimmäisen suosittu oppikirja opetti tavalliselle kansalle, millainen Suomen luonto, historia ja kansa olivat, mikä sinetöi kansallistunteen leviämisen (10:34).

5. Sortokaudet ja vääjäämätön itsenäisyys

• Venäläistäminen alkaa: Vuonna 1899 keisari Nikolai II:n antama Helmikuun manifesti käynnisti venäläistämistoimet (12:08). Venäjä pelkäsi länsivaltojen hyökkäävän Pietariin Suomen kautta ja pyrki sulauttamaan Suomen tiukemmin osaksi emämaata muun muassa lakkauttamalla Suomen oman armeijan ja sensuroimalla lehtiä (11:57).

• Vastarinta ja taide aseena: Sortotoimet kääntyivät tarkoitustaan vastaan ja hitsasivat suomalaiset entistä tiukemmin yhteen (11:32). Vastarinta jakautui rauhanomaiseen myöntyvyyslinjaan ja radikaaliin aktiiviseen vastarintaan (kuten Eugen Schaumanin tekemä kenraalikuvernööri Bobrikovin murha vuonna 1904) (13:32). Samaan aikaan Jean Sibeliuksen Finlandia sekä Akseli Gallen-Kallelan ja Albert Edelfeltin taide toimivat henkisenä aseena sortoa vastaan (14:55).

• Itsenäistyminen: Ensimmäisen maailmansodan aiheuttama Venäjän sisäinen kaaos ja bolševikkien vallankumous loivat lopulta otollisen hetken sille, että pitkään kypsynyt suomalainen kansallistunne purkautui valtiolliseksi itsenäisyydeksi joulukuussa 1917 (15:16).