sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Hitler ja Stalin lyövät kättä


Josif Stalin ja Saksan ulkomministeri Joachim von Ribbebtrop vahvistavat käsen puristuksella Itä-Euroopan jaon.

Englanti ja Ranska havahtuvat vasta keväällä 1939 vastustamaan Hitlerin tavoitetta Euroopan herruudesta. Kun Saksa ja Italia tiivistivät suhteitaan, länsivallat ryhtyivät keväällä 1939 neuvottelemaan Neuvostoliiton kanssa keinoista, joilla Saksan laajentuminen kyettäisiin estämään.
Stalin oli valmis neuvottelemaan, sillä hän tarvitsi aikaa sotavoimiensa järjestämiseen. Hänen 1930-luvun ppuolivälissä käynnistämänsä neuvostoyhteiskunnan puhdistus kaikista todellisista ja luulotelluista vastustajista oli heikentänyt erityisesti armeijaa. Lisäksi hän halusi estää maansa joutumasta kahden rintaman sotaan. Neuvostoliitto oli toukokuussa 1939 ajautunut Japanin kassa rajasotaan, joka sitoi neuvostojoukkoja.

Munchenin sopimus oli lisännyt Stalinin epäluuloa siitä, että Länsi-Euroopan maat ajoivat ristiriidoistaan huolimatta yhtesistä neuvostovastaista politiikkaa. Kun kesän aikana kävi selväksi, etteivät Neuvostoliiton ja läsnivaltojen väliset neuvottelut edenneet, Stalin päätti kääntyä Hitlerin puoleen. Hitler oli jo osoittanut pystyvänsä nopeisiin ratkaisuihin. Hänen sen paremmin kuin Stalinin ei tarvinnut kantaa huolta parlamentin tai kansan mielipiteistä.

Stalin arvioi, että Neuvostoliiton ja Saksan välinen sopimus rohkaisisi Hitlerin hyökkäämään Puolaan, mikä puolestaan johtaisi Saksan ja länsivaltojen sotaan. Tähän sotaan Neuvostoliiton tulisi puuttua vasta, kun kapitalistiset valtiot olisivat kuluttaneet toistensa voimia niin paljon, ettö Neuvostoliitto voisi ratkaista sodan lopputuloksen ja määrätä siitä saatavan korvauksen. Neuvostoliitto aloitti länsirajallaan nopean varustautumisen.

Hitlerille Neuvostoliiton neuvottelutarjous antoi tilaisuuden kaapata Puola nopeasti. Hän pelkäsi kahden rintaman sotaa ja halusi hyökätä Puolaan vielä kun sen koskemattomuuden taanneet länsivallat eivät olleet vielä niin vahvat, että hyökkäys Neuvostoliittoon olisi tullut kysymykseen.

Elokuun 23. päivänä 1939 solmittu Neuvostoliiton ja Saksan välinen hyökkäämättömyyssopimus oli Euroopan sodan sytytinpanos. Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa, jota myöhemmin täydennettiin raja- ja ystävyyssopimuksella, maat sopivat etupiirien jaosta Euroopassa. Neuvostoliiton vaikutusalueeseen tulivat kuulumaan Viro, Latvia, Puolan itäosat, Bessarabia ja Suomi, myöhemmin syksyllä alueeseen liitettiin Liettua.
Hyökkäämättömyyssopimus sisälsi suosituimmuusklausuulin, jonka nojalla maat harjoittivat parin vuoden ajana sotilaallista yhteistyötä. Stalin toimitti mm. Saksalle sen sotateollisuuden kaipaamia raaka-aineita.


Lähdeaienisto Suomi kautta aikojen ISBN 951-8933-60-X

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti