Hitler ja Mannerheim
- 1. tammikuuta − Suomessa tuli voimaan pysyvä liikevaihtoverolaki, joka korvasi vuonna1941 säädetyn tilapäiseksi tarkoitetun lain.
- 2. tammikuuta – Kaikkiaan 26 valtiota tunnusti Yhdysvaltain ja Ison-Britannian elokuussa 1941 antaman Atlantin julistuksen. Samalla ne sitoutuivat olemaan solmimatta erillisrauhaa Saksan tai Japanin kanssa.
- 4. tammikuuta − Akateeminen Karjala-Seura, Pellervo-Seura, Suomen Aseveljien Liitto jaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) perustivat Suurtalkoot-yhdistyksen ohjaamaan kansalaisten vapaaehtoista talkootoimintaa. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin kenraali Edvard Hanell.
- 6. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt julisti Yhdysvaltain sodanpäämääräksi kansallissosialismin tuhoamisen.
- 17. tammikuuta – 19 henkilöä kuoli ja yli 30 loukkaantui pikajunan ja tavarajunan törmäyksessä Iitin Kausalassa.
- 20. tammikuuta – Wannseen konferenssi Berliinissä päätti pakkosiirron ratkaisuksi "juutalaisongelmaan".
- 26. tammikuuta – Ensimmäiset yhdysvaltalaisjoukot saapuivat Eurooppaan Pohjois-Irlantiin.
- 26. tammikuuta – Valtion tiedoituslaitos kielsi sanomalehtiä arvostelemasta suomalaisten lasten siirtoa Ruotsiin.
- 3. helmikuuta – Etelä-Afrikka julisti sodan Japanille, Suomelle, Unkarille, Romanialle ja Bulgarialle.
- 7. helmikuuta – Valtion tiedoituslaitos ilmoitti mielialaraportissaan sodan pitkittymisen ja elintarviketilanteen heikkenemisen aiheuttaneen kansalaisten keskuudessa sotaväsymystä ja yleistä tyytymättömyyttä, jollaista ei ollut esiintynyt talvisodan aikana.
- 11.–13. helmikuuta – Channel Dash (myös Unternehmen Cerberus): Kriegsmarinen alukset Scharnhorst, Gneisenau, Prinz Eugen ja joukko pienempiä aluksia palasivat satamiinsa Saksaan Brestistä Englannin kanaalin läpi.
- 9. helmikuuta − Tasavallan ent. presidentti, filosofian tohtori Lauri Kristian Relander kuoli. Hänet haudattiin Hietaniemen hautausmaalle 13. helmikuuta.
- 14. helmikuuta − Sisäministeri Toivo Horelli kutsui puheilleen Merimies-Unionin puheenjohtajan Niilo Wällärin ja syytti tätä yhteydenpidosta Isoon-Britanniaan, joka oli julistanut sodan Suomelle. Horelli vaati Merimies-Unionia erottamaan Wällärin, mihin Merimies-Unioni ei suostunut. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) päätti tämän jälkeen olla kutsumatta Wälläriä kokouksiinsa.
- 19. helmikuuta – Australian mannermaa joutui ensimmäisen kerran japanilaisten iskun kohteeksi, kun yli 200 konetta teki iskun Darwinin.[2]
- 22. helmikuuta – Roosevelt määräsi kenraali Douglas MacArthurin vetäytymään Filippiineiltä yhdysvaltalaisjoukkojen puolustuksen romahdettua.
- 23. helmikuuta – Japanin I-vene ampui 16 kranaattia öljynjalostamoon Santa Barbarassa Kaliforniassa.
- 24. helmikuuta – Turun hovioikeus tuomitsi SDP:n oppositioryhmän eli niin sanotut kuutoset valtiopetoksen valmistelusta kuritushuoneeseen. Poliittinen vasemmisto jaRuotsalainen Kansanpuolue paheksuivat päätöstä.
- 27. helmikuuta – Ensimmäinen Yhdysvaltain laivaston lentotukialus, USS Langley, upposi japanilaishyökkäyksessä.
- 28. helmikuuta – Eduskunta päätti sisäministeri Toivo Horellin vaatimuksesta, ettei ns. kuutosten tapauksesta saanut keskustella julkisesti.
- 1. maaliskuuta − Karjalan Armeija jaettiin Maaselän Ryhmäksi ja Aunuksen Ryhmäksi. Edellisen johtajaksi tuli kenraaliluutnantti Taavetti Laatikainen ja jälkimmäisen kenraaliluutnantti Lennart Oesch.
- 3. maaliskuuta – Kirjailijat Raoul Palmgren ja Arvo Turtiainen pidätettiin ja tuomittiin sotilaskarkuruudesta ja valtiopetoksen valmistelusta pitkiin kuritushuonerangaistuksiin.
- 16. maaliskuuta − Ruotsin prinssi Kustaa Aadolf saapui vierailulle Suomeen ja tapasi marsalkka Mannerheimin Päämajassa Mikkelissä.
- 26. maaliskuuta – Juutalaisten joukkokuljetukset Auschwitzin keskitysleirille alkoivat. Ensimmäiset vangit tuotiin leirille Ranskasta ja Slovakiasta.
- 28. maaliskuuta – Operaatio Sotavaunut: Brittikommandot tuhosivat saksalaisten miehittämän St. Nazairen kuivatelakan Ranskassa.
- 28. maaliskuuta – Suomalaiset valtasivat Suursaaren. Tytärsaari vallattiin pari päivää myöhemmin 30. maaliskuuta.
- 31. maaliskuuta – Joulusaaren taistelu alkoi, kun japanilaiset valtasivat Joulusaaren. Varuskunnan intialaisten sotilaiden noustua kapinaan brittiläisiä upseereitaan vastaan taisteluja ei käyty. Vara-amiraali Shōji Nishimura lippulaiva, kevyt risteilijä Naka vaurioitui kuitenkin yhdysvaltalaisen sukellusvene USS Seawolfin ampumista torpedoista.
- 1. huhtikuuta – Valtion tiedoituslaitoksen tarkastusjaosto antoi suomalaisten sanomalehtien päätoimittajille lähettämässään kirjeessä ohjeet siitä, miten Saksasta oli kirjoitettava. Muun muassa Saksan toimintaa sen miehittämillä alueilla ei saanut arvostella.
- 2. huhtikuuta – Suomi siirtyi ensimmäistä kertaa kesäaikaan. Käytäntöä ei kuitenkaan jatkettu seuraavana vuonna.
- 9. huhtikuuta – Viimeiset yhdysvaltalais- ja filippiiniläisjoukot antautuivat japanilaisille Bataanin niemimaalla Pohjois-Filippiineillä. "Bataanin kuolemanmarssi" alkoi.
- 11. huhtikuuta – Venäläiset aloittivat suurhyökkäyksen kelirikkoisella Syvärin rintamalla Šemenskin ja Pertjärven välisellä alueella. Suomalaiset saivat hyökkäävän rykmentin motitettua Pertjärvellä ja motti antautui 18. huhtikuuta. Venäläisten tappiot olivat noin 14 000 miestä ja suomalaisten 2 165 miestä joista kaatuneita 440.
- 24. huhtikuuta – Venäläiset aloittavat suurhyökkäyksen Kiestingin pohjoispuolella. Suomalaiset ja saksalaiset joukot saivat hyökkäyksen torjuttua taisteluissa jotka jatkuvat toukokuun lopulle saakka.
- 24. huhtikuuta – Juutalaisilta kiellettiin Saksassa julkisten liikennevälineiden käyttö.
- 30. huhtikuuta − Äänislinnan teatteri avattiin. Avajaisnäytäntönä oli Valentinin (Ensio Rislakki) kirjoittama ja Oke Tuurin ohjaama näytelmä Tapahtui kaukana.
- 4.–8. toukokuuta – Korallimeren taistelu, toinen suuri lentotukialusten välinen taistelu ja ensimmäinen, jossa taistelevat laivastot eivät olleet näköetäisyydellä toisistaan.
- 6. toukokuuta – Viimeiset yhdysvaltalaisjoukot antautuivat Filippiineillä.
- 12. toukokuuta – 28. toukokuuta – Toinen Harkovan taistelu: Neuvostoarmeija aloitti suurhyökkäyksen Itä-Ukrainassa Timošenkon viiden armeijan vahvuisella kaakkoisrintamalla. Neuvostoliitto menetti lopputuloksena neljännesmiljoonan joukkoja ja 1200 panssarivaunua.
- 18. toukokuuta − Ruotsalainen oopperalaulaja Jussi Björling piti konsertin Kansallisteatterissa. Konsertin tuotto lahjoitettiin suomalaisille sotainvalideille.
- 19. toukokuuta − Merenkulkuneuvos Antti Wihuri ja hänen puolisonsa Jenny Wihuri perustivat nimeään kantavan rahaston ja lahjoittivat sen peruspääomaksi 31 miljoonaa markkaa. Rahaston tehtäväksi he määrittelivät Suomen henkisen ja taloudellisen viljelyn sekä "nykyoloissa" maan jälleenrakennuksen tukemisen.
-
- 4. kesäkuuta – Marsalkka C. G. E. Mannerheim täytti 75 vuotta. Tasavallan presidentti Risto Ryti myönsi hänelle Suomen marsalkan arvonimen. Suomeen saapunut Saksan johtaja Adolf Hitler tapasi Mannerheimin Immolassa lähellä Imatraa.
- 5. kesäkuuta – Valtion tiedoituslaitos lähetti sanomalehtien päätoimittajille kirjeen, jonka mukaan lehtikirjoituksissa oli korostettava Hitlerin vierailun olleen kunnianosoitus Suomen sodalle sekä Suomen poliittiselle ja sotilaalliselle johdolle.
- 10. kesäkuuta – SS ja Gestapo polttivat Lidicen kylän kostoksi Reinhard Heydrichin murhasta. Kaikki aikuiset miehet ammuttiin, naiset lähetettiin keskitysleirille ja ei-arjalaiset lapset tuhoamisleirille Chełmnoon.
- 27. kesäkuuta − Marsalkka Mannerheim vieraili Hitlerin päämajassa Kotkanpesässä ja neuvotteli Hitlerin kanssa runsaan tunnin ajan. Hitler ilmoitti, ettei Saksa vaatinut Suomelta tässä vaiheessa aktiivisempaa osallistumista sotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan. Mannerheim palasi Saksasta kotimaahan vielä saman päivän aikana.
- 28. kesäkuuta – Saksalaisten kesäoffensiivi, Fall Blau, alkoi Etelä-Venäjällä kohti Kaukasiaa, Volgaa ja Stalingradia.
- 30. kesäkuuta – Juutalaisten koulut suljettiin Saksassa.
- 11. heinäkuuta – 18. elokuuta – Puutoisten sissiprikaati teki epäonnistuneen hyökkäyksen suomalaisten selustaan. Yli kuukauden kestäneiden taistelujen jälkeen retkeltä palasi 120 partisaania 638:sta retkelle lähteneestä.
- 16. heinäkuuta – Yhdysvaltain hallitus päätti sulkea kaikki Yhdysvaltain edustustot Suomessa elokuun alussa.
- 19. heinäkuuta – Atlantin taistelu: Karl Dönitz määräsi sukellusveneet vetäytymään Yhdysvaltain rannikolta saattueiden vuoksi.
-
- 7. elokuuta – Guadalcanalin taistelu alkoi Yhdysvaltain merijalkaväen noustessa maihin Guadalcanalilla Salomonsaarilla.
- 8. elokuuta – ”Quit India”: Intian kongressin komitea vaati Intian välitöntä itsenäisyyttä. Mohandas Gandhi, Jawaharlal Nehru ja muut kongressipuolueen johtajat pidätettiin seuraavana päivänä ja puolue kiellettiin. Mielenosoituksissa pidätettiin kaiken kaikkiaan 90 000 ihmistä.
- 16. elokuuta – Operaatio Wunderland, saksalaisten alusten hyökkäys Jäämerelle kuljetuksia vastaan käynnistyi. Taskutaistelulaiva Admiral Scheer purjehti Narvikista kohti Karanmerta.
- 19. elokuuta – Dieppen maihinnousu, jossa kaatui, katosi tai haavoittui 4 384 liittoutuneiden sotilasta.
-
- 7. syyskuuta – Neuvostoliittolaisten Suomeen desanttina lähettämä Kerttu Nuorteva pidätettiin Helsingissä.
- 24. syyskuuta − Neuvostoliittolainen partisaaniosasto hyökkäsi Viiksimon kylään Kuhmossa ja ampui kahdeksan kyläläistä erään talon pirtissä.
- 23. lokakuuta–4. marraskuuta – Toinen El Alameinin taistelu: Rommelin johtamat saksalaiset vetäytyivät lopuksi.
- 6. marraskuuta – Joukko Suomen Saksalle luovuttamia juutalaisia kuljetettiin S/S Hohenhörnillä Helsingistä Tallinnaan. Päätöksen luovutuksesta olivat tehneet sisäministeri Toivo Horelli ja Valpon päällikkö Arno Anthoni.
- 8. marraskuuta – Operaatio Torch: Yhdysvaltain ja brittien joukot nousivat maihin Ranskan Pohjois-Afrikassa.
- 8. marraskuuta – Venäläinen pommikone pudotti kaksi pommia Erottajalle Helsingin keskustaan. 50 ihmistä kuoli ja yli sata loukkaantui. Ilmahälytystä ei ollut ehditty antaa ajoissa.
- 11. marraskuuta – Saksan joukot miehittivät Vichyn Ranskan ja Korsikan amiraali François Darlanin tehtyä aselevon liittoutuneiden kanssa Pohjois-Afrikassa.
- 19. marraskuuta – Stalingradin taistelu: Kenraali Žukovin joukot aloittivat vastahyökkäyksen ("Operaatio Uranus") Stalingradissa.
- 22. marraskuuta – Kenraali Paulus ilmoitti Hitlerille sähkeellä 6. armeijan jääneen saarroksiin Stalingradiin.
- 27. marraskuuta – Ranskan laivaston alukset Toulonissa upotettiin, jotta vältettäisiin niiden joutuminen Saksan käsiin. Upotettuihin aluksiin kuului yksi taistelulaiva, kaksi taisteluristeilijää, seitsemän risteilijää, 15 hävittäjää ja lukuisia pienempiä aluksia.
- 2. joulukuuta – Manhattan-projekti: maailman ensimmäinen ydinreaktori saavutti kriittisyyden Chicagon yliopistossa. Hanketta johti Enrico Fermi ja reaktori toimi mm. nykyaikaisten laivasto- ja ydinvoimareaktorien prototyyppinä.
- 12. joulukuuta – Saksan 4. panssariarmeijan hyökkäys, Wintergewitter, alkoi, tavoitteenaan vapauttaa Stalingradiin saarretut joukot. Se eteni noin puoleenväliin tavoitteestaan.
- 23. joulukuuta − Helsingin seudun metsäkaartilaisia johtanut työmies Veikko Pöysti ja yksi poliisi saivat surmansa Helsingin mlk:n Hiekkaharjussa käydyssä tulitaistelussa. Kolme poliisia haavoittui ja kahdeksan Pöystin avustajaa pidätettiin.
- 31. joulukuuta – Lähes 240 000 siirtoväkeen kuuluneen henkilön – noin kaksi kolmasosaa koko siirtoväestä – ilmoitettiin palanneen kotiseuduilleen Moskovan rauhansopimuksen perusteella Neuvostoliitolle luovutetulle ja takaisin vallatulle alueelle Karjalankannakselle, Laatokan Karjalaan, Sallan ja Kuusamon itäosiin sekä Suomenlahden saarille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti