Hyrsyläläisten paluu
sotavankeudesta
Eräs valtiovaltamme
pahimmista laiminlyönneistä talvisodan kynnyksellä oli
ennakkoevakuoinnin kieltäminen Hyrsylän mutkan alueella.
Yksinkertaisinkin rajan asukas ymmärsi, että jos sota syttyy, tästä
itärajamme pussista ei pääse karkuun. Ku jo tiedettiin mitä
tuleman piti, lähetettiin kaksi päivää ennen sodan syttymistä
Suojärveltä valtioneuvostolle sähke: HYRSYLÄ ON EVAKUOITAVA. Tämä
hätähuuto ei auttanut. Hyrsylän mutkan asukkaat jätettiin
tahallisesti sodan jalkoihin.
Vihollisen hyökkäys
taphtui hyvin valmisteltuna ja ripeästi. Hrsylän mutkan
läntisimminstä osista vain harvat ehtivät pelastua. Sellainen oli
mm. autoilija V.Lakka, joka toi Hautavaarasta Pekka Salolatvankin
perheineen Suvilahteen. Niinikään kauppias Johannes Kaheinen ehti
perheensä kera lähteä Hautavaarasta pakomatkalle pelastuen aivan
viime tingassa. Näitä harvoja poikkeuksia lukuunottamatta Hyrsylän,
Ignoilan ja Hautavaaran kylien asukkaat, liki 2000 henkeä joutuivat
vihollisen vangeiksi. He saivat aluksi asua kylissään omien
elintarpeittensa varassa, joita olikin riittävästi. Oman karjan
tuotteitakin saatiin käyttää ja olot olivat aluksi siedettävätä.
Kun vielä voitiin radiosta seurata Päämajan tiedotuksia, ei yhteys
kotimaahan ollut aivan poikki. Helmikuun 11. päivänä loppui
kuitenkin tämä vapaus Elintarpeet takavarikoitiin, radiot kerättiin
pois ja karjan teurastettiin. Ihmiset lastattiin kovassa pakkasessa
kuorma-autoihin eikä sallittu edes panna heiniä tai olkia
pehmikkeeksi ja lämmikkeeksi.Kireässä 32 asteen pakkasessa alkoi
matka Itä-Karjalaan. Äidit suojelivat oman ruumiin lämmöllä
lapsiaan mutta tällä 175km matkalla kaksi lasta paleltui
kuoliaaksi. Erään äidin rinta oli jäätynyt kuolleen lapsen
suuhun.
Vangeiksi joutuneista osa
sijoitettiin Suoatnon luostariin, osa Kontupohjaan. Nyt oli ruoka
niukkaa ja kohtelu kovaa. Kolme ja puoli kuukautta kestäneenä
vankeusaikana kuoli näillä vankileireillä 66 henkeä. Sinne
vietäessä oli kuollut kaksi ja Suomeen palatessa kuoli kahdeksan.
Petroskoille vietiin kolme hyrsyläläistä, heifän kohtalonsa on
tuntematon. Vankeusajan kärsimyksiin menehtyi Suomen sairaaloissa 24
henkeä. Näinollen Hyrsylän mutkan asukkaiden kokonaistappiot nousi
toiselle sadalle. Tähän tappiolukuun on lisättävä vangiksi
joutunut Naistenjärven lastausporukka 480 miestä, joiden kohtalosta
ei ole tietoa. J.K. Paasikiven toimenpiteiden tuloksena venäläiset
suostuivat rahan tultua palauttamaan eloon jääneet Hyrsylän mutkan
asukkaat. Toukokuun 24. päivänä alkoi heidän paluumatkansa
Suomeen. Seuraavana päivänä oltiin nykyisellä raja-asemalla
Kaurilassa. Vankien luovutus alkoi aamupäivällä ja kesti 12
tuntia. Hyrsylän mutkan asukkaiden tuki ja turva, opettaja Matti
Pajune, joka oli tällä vankeusmatkalla mukana, kertoi tästä
hetkestä: ”Vaikka aurinko laski, kun viimeiset luovutettiin, niin
tuntui siltä kuin se olisi nousut. Kaikkien kasvoilla loisti ilo
siitä, että oltiin jälleen Suomessa, omassa rakkaassa isänmaassa.”
Vankeudesta vapautetut
sijoitettiin aluksi karanteeniin Helsinkiin Lapinlahden ja
Kaisaniemen kansakouluille sekä Viikin kartanoon. Sieltä siirtyivät
omaan toimeentuloon pystyvät perheet Isoonkyröön. Lesket ja
sotaorvot sijoitettiin Virroille, jonne Pelastakaa Lapset ry oli
perusanut heitä varten äitiyhdyskunnan 225 hengelle ja piti näistä
hyvän huolen. Lapsia varten perustettiin oma Karjalan koulu, jossa
Matti Pajunen opetti uskonta pitäen muunkin yhdyskunnan
hengellisistä tarpeista huolta.
Hyrsylä
Taistelut Hyrsylän
mutkassa
Suomen sotamuistomerkit
Vihollisen vankina
Suojärvi
Lähdeaineisto Esa
Anttala Talvisota Sataviisi taistelujen päivää ISBN
978-951-23-5164-0
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti