lauantai 21. syyskuuta 2013

Suomen kaarti Turkin sodassa


Suomen kaartilaisia

1870-luvulla Balkanin tilanne alkoi jälleen kärjistyä. Venäjällä voimistunut pansalvismi piti Venäjän pyhänä tehtävänä olla Balkanilla elävien ja Turkin alistamien slaavien suojelija. Tähän suojelutehtävään liittyi läheisesti sotilaspoliittisesti tärkeä pyrkimys saada Mustallemerelle johtavat Turkin salmet Venäjän valvontaan.

Vuonna 1877 Bosniassa, Herzegovinassa, Serbiassa ja Bulgariassa puhkesi levottomuuksia, jotka Turkki kukisti. Kipinän leimahdus Balkanilla oli Venäjälle lähtömerkki. Suuren isänmaallisen innostuksen vallassa se julisti Turkille sodan huhtikuussa 1877.

Suomessa osoitettiin lämmintä myötätuntoa emämaata Venäjää ja Turkin-vastaista taistelua kohtaan. Perustettiin Punaisen Ristin Suomen osasto, joka lähetti ambulanssin rintamalle. Lisäksi Suomen säädyt myönsivät keisarinnan käytettäväksi miljoona markkaa sodassa haavoittuneiden hoitoon.

Sodan miningit koskettivat kohta Suomea enemmänkin. Suomen kaarti määrättiin elokuussa 1877 liikekannalle ja saatettavaksi sodanaikaiseen lähes 900 miehen vahvuuteensa. Tätä varten pantiin toimeen värväys, jossa vapaaehtoisia ilmoittautui yli tarpeen. Suomen kaarti läheti suuren innostuksen vallassa Helsingistä 6. syyskuuta junalla ensin Pietariin ja sieltä Puolan ja Ukrainan halki Bulgariaan.

Balganin sota oli verinen ja raskas. Suomen kaarti joutui ensi kertaa taisteluun 24. lokakuutta 1877 Gornyi Dubnjakin linnoistusta vallattaessa. Turkkilaisten sitkeästi puolustama Pleven antautui joulukuussa, ja välirauha Venäjän ja Turkin kesken solmittiin tammikuussa 1878. Venäjälle voitokas sota päättyi myöhemmin keväällä solmittuun San Stefanon rauhaan. Sen hedelmistä Venäjä ei kuitenkaan päässyt nauttimaan muiden suurvaltojen pakottaessa sen Berliinin kogressissa tyytymään huomattavasti vähempään kuin mihin sen voitot olisivat oikeuttaneet.

Suomen kaarti palasi Turkin sodasta taistelukykynsä näyttäneenä ja kunniamerkein palkittuna mutta raskaiden taistelujen verottamana. Neljännes miehistä oli saanut surmansa, suurin osa kuolleista ei kuitenkaan ollut suistunut luoteihin vaan tautivuoteeseen.

Turkin sota

Kauan on kärsitty
https://www.youtube.com/watch?v=gztGzNljqW4

Kuvamateriaalia Turkin sodasta
http://users.jyu.fi/~pamakine/suku/turkinsota/


Lähdeaineisto Suomi kautta aikojen ISBN 951-8933-60-X

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti