Talonpoikaispresidentti ja punamultahallitus

Suomalaisen yhteiskunnan eheytymiskehitys edistyi huomattavasti, kun maalaisliitto ja sosiaalidemokraatit aloittivat hallitusyhteistyön vuonna 1937. Ajatus ”talonpojan ja työmiehen rintamasta” oli ollut esillä jo aiemmin, mutta vasta Kyösti Kallion tulo presidentikis toi sen mahdolliseksi.

Vuoden 1937 presidentinvaalien ennakkotilanne on selkeä: yleisporvarillinen rintama ajaa Svinhufvudn uudelleen valintaa, kun taas hallitusratkaisuun pettyneet sosiaalidemokraatit päättävät tehdä kaikkensa estääkseen tämän valinnan. Svinhufvudin lisäksi ehokkaiksi asettuivat maalaisliiton Kyösti Kallio, edistyspuolueen K.J. Ståhlberg ja SDP:n Väinö Tanner. Valitsijamiesvaaleissa Tanner saa 95, Svinhufvud 86, Kallio 56, Ståhlberg 36 ja ilman omaa ehdokastaan esiintyvä RKP 25 valitsijamiestä. Svinhufvudin korkea valitsijamiesmäärää pelästyttää sosiaalidemokraatteja niin paljon, että he päätyvät erikoiseen ratkaisuun. Puolue päättää äänestää ensimmäisellä kierroksella Ståhöbergia, ja jos tämä ei tule valituksi, toisella kierroksella äänet siirretään Kalliolle. Ståhlberg jää ensimmäisellä kierroksella vain äänen päähän valinnasta, joten hänen valintansa toiselle kierrokselle olisi ollut lähes varma muutamien RKP:n valitsijamiesten äänten turvin. SDP ei kuitenkaan ota mitään riskiä vaan keskittää äänensä Kalliolle, joka valitaan helmikuun 15. presidentiksi 177 äänellä. Kallio on vastuullinen ja kokenut talonpoikaisjohtaja, joka on toiminut pääministerinä neljästi ja eduskunnan puhemiehenä kuudesti.

Laajaa hallitusyhteistyötä kannattaneen Kyösti Kallion nousu presidentiki luo edellytykset maalaisliiton ja SDP:n hallitusyhteistyölle. Vaikka molemmissa puolueissa yhteistyön kannattajat ovat enemmistönä, vastustajiakin on niin paljon, että hallituksen kokoonpanosta on vaikea päästä yksimielisyyteen. Kiista ratkaistaan luovuttamalla hallituksen keskeiset paikat pienelle edistyspuolueelle, pääministeriksi tulee A.K. Cajander ja ulkoministeriksi Rudolf Holsti. Molemmat pääpuolueet saavat viisi ministerinpaikkaa. 12. maaliskuuta nimitetty uusi hallitus on parlamentaarisesti vahva, sillä hallituspuolueilla on eduskunnassa 143 paikkaa. Se vaikuttaakin huomattavasti parlamentarismin kehittymiseen ja edistää siirtymistä hyvinvointivaltiolle ominaiseen neuvottelu- ja sovittelujärjestelmään.

Kyösti Kallion hallituksen ulkoministeri Rudolf Holsti aloittaa uuden kauden Suomen ulkopolitiikassa, kun hän tekee 7. helmikuuta esnimmäisenä itsenäisen Suomen ulkoministerinä virallisen vierailun Moskovaan. Vierailu on tarkoitettu puhtaaksi kohteliaisuuskäynniksi, jonka toivotaan liennyttävän maiden välisiä suhteita. Matka ei kuitenkaan täytä suomalaisten toiveita, sillä neuvostoliittolaiset haluavat sanahelinän sijasta selkeitä turvallisuuspoliittisia sopimuksia ja ennan kaikkea vasauksen kysymykseen, mitä Suomi tekisi, jos jokin kolmas valtio käyttäisi Suomen aluetta Neuvostoliittoa vastaan. Kun suomalaiset tyytyvät vain vakuttamaan puolustautuvansa jokaista maahantunkeutujaa vastaan,maiden väliset suhteet pysyvät edelleen viileinä.

Lähdeaineisto Kronikka 1900-1999 ISBN 951-35-6529-7